Kiinnipito vei erityisopettajan pitkään oikeusprosessiin – ”tukea sain läheisiltä, ystäviltä ja ammattijärjestöltä”

Raivoavan lapsen rauhoittaminen vaatii koulussa ja päiväkodissa yhteisesti sovittuja ja harjoiteltuja menettelytapoja. Potkut saaneen erityisopettajan tositarinassa ohjeet ja tuki puuttuivat. Lukuisat väkivaltailmoitukset eivät johtaneet työn muutoksiin.

Kiinnipito toi potkut

Erityisopettaja

Jouduin pitämään kiinni väkivaltaisesti käyttäytyvää oppilasta. Hän potki ja löi toista oppilasta ja mennessäni väliin myös minua.

Pyysin koulunkäynninohjaajaa hakemaan jonkun opettajan avuksi. Esihenkilöni tuli paikalle ja kehotti päästämään oppilaasta irti. En uskaltanut tehdä sitä, koska oppilas oli vielä raivoissaan ja minun lisäkseni myös toisen oppilaan turvallisuus oli vaarassa.

Olin käynyt kolme koulutusta, joissa opeteltiin, miten toisen aikuisen kanssa pidetään väkivaltaisesti käyttäytyvää oppilasta kiinni. Koulutuksissa neuvottiin säilyttämään kiinnipito-ote niin kauan, ettei oppilas ole enää vaaraksi itselleen eikä muille.

Työnantajan mukaan toimin virkavelvollisuuksien vastaisesti, kun en heti totellut esihenkilöä. Koulutuksessa puhuttiin kuitenkin siitä, että tällaista tilannetta johtaa se, joka tuntee oppilaan parhaiten – ei korkeammassa virka-asemassa oleva henkilö.

Työnantaja väitti, että käytin tilanteessa liikaa voimaa, ja sanoi minut irti ilman varoitusta. Vein asian OAJ:n lakimiesten tukemana eteenpäin, ja irtisanominen kumottiin hallinto-oikeudessa. Työnantaja valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeuden päätös pysyi voimassa.

 

Monelle erityisluokanopettajalle kiinnipitotilanteet ovat valitettavasti arkipäivää, ja niihin tarvitaan selkeät toimintaohjeet.

Opettajalle pitäisi olla selvää, kenet haetaan tarvittaessa apuun, minne oppilas viedään ja kuka valvoo muuta luokkaa. Olin pyytänyt useaan kertaan tällaista etukäteissuunnitelmaa, mutta sellaista ei tehty.

Tämän oppilaan kanssa kiinnipitotilanteita oli ollut jo toistakymmentä vuoden sisällä. Raportoin niistä aina apulaisrehtorille ja rehtorille. Tilanteista tehtiin uhka- ja vaaratilanneilmoitukset työsuojeluvaltuutetulle, mutta ne eivät johtaneet mihinkään.

 

Raskas oikeusprosessi kesti kaksi ja puoli vuotta. En kuitenkaan kadu, sillä olin mielestäni toiminut oikein. Asia olisi painanut minua läpi elämän, jos en olisi hakenut oikeutta.

Tukea sain läheisiltä, ystäviltä ja ammattijärjestöltä. Itsekin etsin paljon tietoa ja luin tarkkaan perusopetuslakia.

Oli henkisesti raskasta hakea töitä, kun oli tällainen tapahtuma taustalla. Sain pari vuoden määräaikaisuutta ja sen jälkeen vakiviran laaja-alaisena erityisopettajana.

Olen viihtynyt uudessa työssäni hyvin. Täälläkin tulee eteen kiinnipitotilanteita, mutta kaikki koulun aikuiset toimivat yhdessä ja kysyvät, tarvitaanko apua. Ratkaisuja mietitään yhdessä ja ongelmille tehdään jotain.

Esihenkilö on toiminut erityisluokanopettajana ja ymmärtää työtäni. Edellisessä työpaikassani esihenkilö sanoi minulle, että ”leiki ja laula enemmän”, kun puhuin hänelle oppilaiden väkivaltatilanteista.

Kun uhka- ja vaaratilanneilmoitukset tehdään sähköiselle alustalle, ne eivät voi hautautua mihinkään pinoihin niin kuin papereiden kanssa saattoi käydä.

 

Opettaja esiintyy jutussa nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden takia.

Varautuminen on ammattitaitoa

Jouni Kaipainen, työsuojeluvaltuutettu, Tampere

Erityisopettajan kokemuksia lukiessani päällimmäiseksi nousi tunne siitä, että tilannetta ei hoidettu ammattitaitoisesti. Ammattitaitoisuudella tarkoitan sitä, että ongelmatilanteita varten on ohjeet, joiden noudattamista on harjoiteltu ennalta.

Opettaja tuntee lapsen yleensä paremmin kuin harvemmin paikalla oleva esihenkilö. Tavoitteena on, että työntekijällä ja esihenkilöllä olisi keskinäinen luottamus siihen tapaan, jolla toinen tekee työtään.

Jos opettajan ja esihenkilön välit ovat tulehtuneet, voi olla, että tällaisissa hankalissa tilanteissa ei toimita lapsen edun mukaisesti.

 

Opettajille pitää tarjota koulutusta vaikeita tilanteita varten. Esimerkiksi meillä Tampereella opetusalan henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti Avekki-menetelmällä, jossa opitaan ehkäisemään uhka- ja väkivaltatilanteita ja toimimaan niissä järkevästi.

Jos opettaja kohtaa uhka- tai väkivaltatilanteen, siitä on tehtävä heti uhka- ja väkivaltatilanneilmoitus. Ilmoitus pitää tutkia työturvallisuuslain mukaisesti. Tässä tapauksessa opettaja teki ilmoitukset, mutta niitä ei käsitelty asianmukaisella tavalla.

Opettaja tarvitsee tuekseen tiimin, joka tietää, mitä hänen luokassaan tapahtuu. Tiimissä voivat olla mukana esimerkiksi rehtori, koulupsykologi, kuraattori ja koulunkäynninavustaja.

 

Todistaja tarpeen

Kristiina Tuhkiainen, lakimies, OAJ

Opettajan on taattava oppilaalle turvallinen oppimisympäristö. Hän on velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jos oppilas on rikkomassa koulun omaisuutta tai hyökkäämässä koulukaverin päälle.

Työturvallisuuslaki takaa myös opettajalle turvallisen työympäristön ja velvoittaa työnantajaa tekemään riskien arvioinnin. Koska uhkatilanteet tulevat yllättäen, niitä pitäisi harjoitella etukäteen. Mielessä pitää olla kirkkaasti, kuinka tulee toimia.

Uhkatilanteita pitäisi harjoitella etukäteen.

Maltti on valttia. Hankalien tilanteiden rauhoittamista puheella pitäisi harjoitella. Kiinnipitoa ja muuta fyysistä kontaktia pyritään välttämään, koska riskinä on, että opettaja käyttää kovempia keinoja, kuin on tarve.

Jos joudutaan puuttumaan oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, on tärkeää, että tilanteessa on todistaja. Väkivaltatilanteessa on syytä hälyttää paikalle toinen aikuinen.

Mikäli tilanteesta syntyy opettajalle vammoja, tulee opettajan viipymättä kääntyä työterveyden puoleen.

 

Suurin osa opettajien kohtaamista väkivaltatilanteista saadaan sovittua koulussa oppilaan, opettajan ja huoltajien kesken.

Kerrotussa tapauksessa me OAJ:n lakimiehet avustimme irtisanottua opettajaa koko oikeusprosessin ajan.

Oikeus vahvisti, että opettaja oli toiminut lainmukaisesti eli käyttänyt perusopetuslaissa säädettyjä kurinpitokeinoja lain edellyttämällä tavalla.

Mikäli opettaja joutuu vastaavanlaiseen tilanteeseen, kannattaa välittömästi olla yhteydessä työsuojeluvaltuutetun lisäksi OAJ:n lakimiehiin. Lakimiehet selvittävät, millaista oikeusapua opettaja tarvitsee.

 

Joka kymmenes opettaja kohtaa väkivaltaa

  • OAJ:n vuoden 2019 työolobarometrin tietojen mukaan työssään väkivallan kohteeksi oli joutunut 10 prosenttia reilusta tuhannesta vastaajasta.
  • Koulutusta väkivaltatilanteiden kohtaamiseen ja niissä toimimiseen oli saanut alle 30 prosenttia.
  • Noin puolet väkivaltaa kokeneista oli tehnyt ilmoituksen esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle.
  • Ilmoituksen tehneistä vajaa puolet oli käynyt esihenkilönsä kanssa palautekeskustelun. Keskustelu oli johtanut muutoksiin töiden järjestelyissä vain joka neljännessä tapauksessa.

Lähde: OAJ:n työolobarometri 2019