Työsuojeluvaltuutettu edustaa opettajaa
Työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
Työnantajalla on vastuu työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa, mutta jokainen työyhteisön jäsen pääsee osallistumaan työsuojeluasioiden käsittelyyn työsuojelun yhteistoiminnassa.
Edustuksellisessa yhteistoiminnassa työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö. Yli kymmenen työntekijän työpaikoilla on lain mukaan oltava työsuojeluvaltuutettu.
Työolot puheeksi kahvipöydässä
Koska työsuojelu on yhteispeliä, jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän havaitsee vaaran paikkoja, puutteita tai epäkohtia työoloissa.
– Työsuojelu ulkoistetaan herkästi työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojelupäällikölle, vaikka edustuksellinen yhteistoiminta on vasta toinen puoli asiaa, sanoo erityisasiantuntija Sara Simberg OAJ:stä.
Toinen puolikas on välitön yhteistoiminta, joka tarkoittaa esihenkilön ja työntekijöiden välistä jatkuvaa ja jokapäiväistä keskustelua työhön liittyvistä asioista.
– Kasvatus- ja opetusalan työpaikoilla on syytä kiinnittää enemmän huomiota välittömään yhteistoimintaan työhyvinvoinnin edistämiseksi ja huolehtia siitä, että esihenkilöillä on tähän myös aikaa.
Selustana monta lakia
Työsuojelun yhteistoiminta on vankka kivijalka työhyvinvoinnin rakentamisessa, sillä sitä säätelevät työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sekä laki työsuojeluhenkilörekisteristä.
Aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa, että lakeja noudatetaan.
– Jos opettaja havaitsee työssään työsuojeluun liittyvän epäkohdan tai puutteen, hänen tulee kertoa siitä esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Jos työnantaja ei ryhdy toimiin asiassa, epäkohdasta voi ilmoittaa aville, neuvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki, joka on tehnyt paljon valvontaa opetusalalla.
– Opettaja voi soittaa meille matalalla kynnyksellä ja kysyä neuvoja esimerkiksi siitä, miten lähtisi selvittämään työn liiallista kuormittavuutta, Lehtimäki sanoo.
Työsuojelulainsäädäntöön perustuva ilmoittajan suoja turvaa sen, että ilmoituksesta ei kerrota työnantajalle.
Mutkatonta yhteispeliä Muhoksella
Muhoksella yhteistoiminta pelaa eikä hidastavia hierarkioita ole, kertoo työsuojeluvaltuutettu Juho Heikkilä.
– Esimerkiksi työsuojelupäällikkö tai henkilöstöpäällikkö soittavat minulle usein kysyäkseen henkilöstöedustajan näkemystä asioihin, matemaattisten aineiden opettaja Heikkilä sanoo.
Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö voidaan kutsua paikalle esimerkiksi silloin, kun työpaikan ilmapiirissä on ongelmia. He kuulevat henkilöstöä ja tekevät kuulemisesta työsuojelupalautteen, jossa on mukana konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.
– Joskus tarvitaan tehtäväkuvien kirkastamista, joskus yhteisiä pelisääntöjä, joihin jokaisen tulee sitoutua. Säännöt muodostavat myös esihenkilölle perälaudan, johon nojata.
Heikkilä korostaa, että hän ei puolusta työntekijöiden erioikeuksia vaan on yhteisellä asialla. Toisinaan hän kertaa työntekijöiden kanssa alaistaitojen merkitystä.
Ristiriitojen ratkaisemiseksi Muhoksella on käytetty myös sovittelua, vuorovaikutuskoulutusta ja työnohjausta, jonka saamiseen jokaisella Muhoksen kunnan työntekijällä on oikeus.
Parasta on kuitenkin ehkäistä ristiriitoja ennalta, ja se onnistuu Heikkilän mielestä parhaiten tukemalla esihenkilöitä.
– Jos saan tietää, että jossakin työyksikössä on haasteita, voin soittaa esihenkilölle ilman että hän loukkaantuu ja auttaa häntä korjaamaan tilannetta.
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ovat usein herkkiä ja haastavia. Työntekijä voi olla uupunut, kokenut epäasiallista kohtelua tai ajautunut konfliktiin.
– Siksi työsuojeluvaltuutettu tarvitsee pelisilmää. Taustalla vaikuttaminen on usein viisaampaa kuin ryntääminen suoraan tilanteisiin, Heikkilä linjaa.
Ennakoivaa keskustelua
97 prosenttia Karelia-ammattikorkeakoulun 320 työntekijästä oli tyytyväisiä työnantajaansa vuoden alussa toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä.
– Meillä tehdään aktiivisesti töitä työsuojelun edistämiseksi, Karelian henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö Jaana Tolkki sanoo.
Viime vuonna kehitettiin riskien arviointia ja tehtiin suunnitelma siitä, miten varaudutaan mahdollisiin sähkökatkoksiin. Esihenkilövalmennuksia on järjestetty esimerkiksi etäjohtamisesta, kriisijohtamisesta ja sukupolvien johtamisesta.
Tolkki tekee tiivistä yhteistyötä työsuojeluvaltuutettujen kanssa.
– Vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän välillä ei ole tätä päivää.
Tolkin mukaan edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsitellään yleisellä tasolla lain edellyttämiä asioita. Välittömässä yhteistoiminnassa keskustellaan ajankohtaisista haasteista ja pyritään tarttumaan niihin ennen kuin niistä tulee ongelmia.