Kumppanukset: Pulmat ja ratkaisut puhumalla esiin

Avoin ja luottamuksellinen keskusteluyhteys on avain toimivaan työsuojeluun, sanovat Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkö Jaana Tolkki ja työsuojeluvaltuutettu Heli Koponen.

Kumppanukset-juttusarjassa ystävät tai yhteistyökumppanit kertovat toisistaan ja siitä, mikä heitä yhdistää.

 

Jaana Tolkki:

”Yhdessä saadaan aikaan konkreettisia toimia”

Ajattelen, että henkilöstö on Karelia-ammattikorkeakoulun suurin pääoma ja henkilöstön hyvinvointi on kaiken perusta.

Haluan osallistaa työsuojeluvaltuutettuja toiminnan kehittämiseen mahdollisimman paljon. Yhdessä tekemällä saadaan aikaan konkreettisia toimia, joilla työhyvinvointia edistetään ja ylläpidetään.

Yhteistyö Helin kanssa on sujuvaa, avointa ja luottamuksellista. Pulmatilanteissa hän on harkitseva ja rauhallinen ja osaa katsoa asioita objektiivisesti.

Heli ei lyö bensaa liekkeihin vaan keskustelee aina myös työnantajan edustajan kanssa.

 

Karelian koronakriisiryhmällä oli keskeinen rooli, kun mietimme tukitoimenpiteitä henkilöstön hyväksi. Työsuojeluvaltuutettu on mukana ryhmässä.

Laadimme yhdessä pitkittyneen kriisin toimintaohjeen sekä teimme suunnitelmia, miten henkilöstö pystyisi palautumaan vaikeasta ajasta.

Toimia oli laidasta laitaan. Järjestimme lähiesihenkilöille valmennusta etäjohtamiseen kriisitilanteessa. Sovimme, että he pitävät yhteyttä työntekijöihin viikoittain.

Järjestimme henkilöstölle kyselyjä siitä, miten etätyö on sujunut. Sovimme, että työntekijöiden kanssa pidetään työhyvinvointikeskustelut.

Työterveys piti teemallisia etäkahveja, joissa työsuojelu oli paikalla. Työterveydessä tarjottiin terveystarkastusten osaksi hyvinvointianalyysia, joka mittaa palautumista ja stressitekijöitä.

Koronasta palautuminen otettiin kehityskeskusteluiden teemaksi.

Työsuojeluvaltuutetut olivat koko ajan suunnittelussa mukana, ja puhuimme henkilöstölle yhteisellä äänellä.

 

Tammikuisen työtyytyväisyyskyselyn tulos oli mittaushistoriamme paras. Luulen tämän kertovan siitä, että olemme osanneet hoitaa korona-ajan hyvin.

Tulevaisuudessa tahtoisin kehittää vuoropuhelua työsuojeluvaltuutettujen kanssa entistä arkisemmaksi. Näin tunnistaisimme henkilöstön pulmia aiempaa herkemmin ja voisimme reagoida niihin vielä proaktiivisemmin.

 

Heli Koponen:

”Työsuojelussa hötkyily ei kannata”

Kareliassa työsuojeluvaltuutetulla on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin.

Yhteistyötä työnantajan kanssa tehdään todella paljon. Ideoita saa esittää ja toteuttaakin.

 

Jaana on välitön ja ratkaisukeskeinen yhteistyökumppani. Hän tietää työsuojelusta paljon ja osaa ottaa tietoa vastaan.

Toimivan yhteistyön taustalla on varmaan se, että haluamme molemmat työhyvinvoinnin Karealiassa olevan hyvällä tasolla.

Olemme mielestäni selvinneet pandemiasta yllättävän hyvin. Korona-ajan kyselyistä nousi esiin asioita, joita käsiteltiin ja vietiin eteenpäin.

Osalla oli esimerkiksi etätöissä haasteita työergonomian kanssa. Niinpä työntekijät saivat viedä työpaikalta kotiin muun muassa oman työtuolinsa.

Moni on saanut apua työterveyshuollon palveluista. Etäkahvittelut, joissa työterveyspsykologi oli mukana, olivat tosi hyviä. Siellä ei vain surkuteltu asioita vaan mietittiin, miten päästään eteenpäin.

Lähitulevaisuudessa meidän pitäisi vielä paneutua sisäilmaongelmiin, jotka vaikuttavat osaan henkilöstöstä. Ilmoitusten perusteella ei ole vielä löytynyt syytä, mistä oireet johtuvat.

 

Hankalatkin työsuojeluasiat pitää käsitellä rauhallisesti. Minulla on työtaustaa terveyskeskuksen johtavana sairaanhoitajana. Tuolloin hoidin paljon henkilöstöhallintoa ja ajatus siitä, että hötkyily ei kannata, vahvistui.

Tässä hommassa auttaa, kun tuntee henkilöstöä molemmilta kampuksilta ja tietää, mitä on meneillään. Uskon, että henkilökunta osaa ottaa minuun yhteyttä.

OAJ:n työsuojelukoulutuksesta on ollut paljon hyötyä. Sain ryhmältä hyviä vinkkejä. Kokosimme esimerkiksi työergonomiaan ja työn kuormitukseen liittyvät ohjeet selkeäksi huoneentauluksi.