Korona ohentaa osaamista

Jaksamisvaikeuksia, motivaation puutetta ja ahdistusta. Vaikka korona-aika rasittaa monella tapaa ammattiin opiskelevia ja opettajat kuormittuvat, Unescon mukaan suomalainen ammatillinen koulutus on selvinnyt kriisistä esimerkillisellä tavalla.

Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemusalan opiskelijat ovat tämän lukuvuoden voineet opiskella lähiopetuksessa. Opiskelujen eteneminen on kuitenkin edellyttänyt opettajilta jatkuvaa luovimista.

Erityisesti työelämäyhteistyö on ollut vaikeaa, koska työpaikat ovat lomauttaneet henkilöstöään tai olleet jopa kokonaan kiinni.

– Kokemuksellinen oppiminen työpaikoilla on jäämässä vajaaksi. Esimerkiksi useat isot tapahtumat on peruttu, eivätkä meidän opiskelijamme ole päässeet niitä seuraamaan, matkailualan opettaja Arja Virkkunen pahoittelee.

Viime kevätkaudella vain kaksi matkailualan opiskelijaa onnistui suorittamaan työssäoppimisjakson kokonaan. Jakson keskeytymisen jälkeen opiskelijat joutuivat palaamaan etäopiskeluun, jossa he tekivät seuraavaan syksyyn ajoitettuja opintoja. Työssäoppimista ja näyttöjä opiskelijat paikkasivat syksyllä.

– Aikataulullisesti olemme onnistuneet kuromaan takamatkaa kiinni, osaamisessa emme niinkään. Ammatillinen osaaminen valitettavasti jää korona-ajan poikkeusoloissa tavallista ohuemmaksi, Virkkunen sanoo.

Näyttöjä koulutuksessa on onnistuttu järjestämään myös niin, että arvioijat tulevat koulun tiloihin katsastamaan opiskelijoiden osaamista.

Muutoksiin sopeutumisessa on auttanut ammatillisten opintojen osaamisperusteisuus eli se, että kukin opiskelija opiskelee vain sitä, mitä hän ei vielä osaa. Tämä on mahdollistanut työelämäjaksojen lyhentämisen ja näyttöjen aikaistamisen.

– Tästä tosin seuraa jokaiselle opiskelijalle niin yksilöllinen opintopolku, että omaohjaajalla on täysi työ koettaa pysyä ajan tasalla kunkin opiskelijan opinnoista, Virkkunen kuvailee.

Etätunneilla osa opiskelijoista pelasi, touhusi omiaan tai vain nukkui.

Viime kevään etäopetus ja korona-ajan opetuksen jatkuvat muutokset ovat heikentäneet opiskelijoiden hyvinvointia. Tuen tarve on lisääntynyt, samoin ahdistuneisuus, pelkotilat, jännittäminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely.

– Teams-opetus aiheutti keskittymisongelmia, ja osa opiskelijoista pelasi, touhusi omiaan tai vain nukkui etätunneilla. Mutta oli myös niitä, joille etäopiskelu sopi hyvin, Virkkunen kertoo.

Kainuun ammattiopistossa kaikki opettajat madaltavat kynnystä tuen hakemiseen muun muassa järjestämällä opiskelijoille erilaisia pajoja, joissa on lupa tehdä mitä tahansa opintoja tai käsitellä kaikenlaisia opintojen esteeksi muodostuneita ongelmia.

Oppilaitos torjuu nuorten jaksamisongelmia yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, opettajien, opinto-ohjaajien ja kuraattorien kanssa. Pitkin lukuvuotta on esimerkiksi tarvittu aiempaa enemmän erilaisia ryhmäytymistilaisuuksia.

– Yhteiset rennommat hetket ryhmän kanssa helpottavat opiskelijoiden jaksamista ja katkaisevat puurtamisen hetkeksi, Virkkunen toteaa.

Kainuun ammattiopisto on lisäksi kannustanut opiskelijoita korona-aikana maksamalla keväällä vappusataseksi kutsutun summan tilille kaikille niille, jotka tiettyyn päivämäärään mennessä saivat suoritettua siihenastiset opinnot.

 

Monet opettajat toteuttavat opetuksessaa hybridimallia eli antavat samanaikaisesti lähi- ja etäopetusta. He myös yrittävät käyttää mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä opiskelijoiden motivaation ylläpitämiseksi.

Ammattiaineiden, kädentaitojen ja työskentelytaitojen opiskelu ja oppiminen eivät kuitenkaan ole helppoja etäyhteyksillä.

– Opiskelijoita itseäänkin pelottavat oman osaamisen puutteet. Erot etä- ja lähiopetuksen määrissä ovat myös alueellisesti suuria, OAJ:n ammatillisten opettajien OAO:n puheenjohtaja Helena Kahl sanoo.

On koulutuspaikkoja, jossa on voitu antaa lähiopetusta koko koronavuoden ajan, ja osa oppilaitoksista on lähes pelkästään opettanut etänä.

– Opiskelijoiden osaamisessakin on siten valitettavasti eroja, Kahl harmittelee.

OAO:n puheenjohtaja Helena Kahl muistuttaa, että esihenkilöiden pitää huolehtia siitä, että kaikkien työpäivät pysyvät säällisen mittaisina.

 

Opettajat yrittävät kaikkensa opiskelijoiden eteen – ja uupuvat.

Kainuun ammattiopisto on tukenut henkilökuntaa järjestämällä Teamsin kautta työhyvinvointipäiviä. Kajaanin kaupunki puolestaan on tarjonnut koko henkilöstölleen mindfulness-webinaareja.

Esihenkilöiltä saatu tuki on opettajien mielestä ollut erittäin tärkeää, Kahl sanoo.

– Esihenkilöiden on pyrittävä huolehtimaan siitä, että kaikkien työpäivät pysyvät säällisen mittaisina. Esihenkilöiden esimerkki auttaa opettajia oman työajan rajaamisessa.

 

Jos opettajan työpäivä on liian tiivis eikä hengähdystaukoihin ole aikaa, voi työpäivän jälkeen olla liian väsynyt mielekkään vapaa-ajan viettämiseen. Työterveyslaitoksen erityistutkijan Janne Kaltiaisen mukaan entisenkaltainen työmääräkin voi poikkeusaikoina kuormittaa työntekijää aikaisempaa enemmän.

– Monikaan työntekijä ei nyt pysty suoriutumaan täysin samalla tavalla kuin ennen. Siksi vaatimusten on oltava kohtuullisia ja työntekijöiden johtamisen oikeudenmukaista ja ihmislähtöistä, Kaltiainen sanoo.

Hän tähdentää ennakoivan työhyvinvoinnin merkitystä. Jos työyhteisön voimavarat ovat hyvät, kriisit ja muutokset on helpompi ottaa vastaan. Arvostava johtaminen ja kollegoiden tuki edesauttavat selviytymistä poikkeusaikoina.

Kaltiainen muistuttaa, että työntekijä edesauttaa omaa jaksamistaan pitämällä esihenkilön selvillä omasta työtilanteestaan. Työpäivä kannattaa rytmittää selkeästi työ- ja vapaa-aikaan.

Etätyötä tekevä työntekijä voi yleensä jonkin verran vaikuttaa työn tekemisen tapaan.

– Jos tällainen työn tuunaaminen on mahdollista, voi etsiä itseä innostavia ja energisoivia vaihtoehtoja. Mutta omasta jaksamisesta huolehtiminen edellyttää voimavaroja eikä onnistu, jos työntekijä on jo pahoinvoiva, Kaltiainen toteaa.

 

Opetusministeri sai selvityksen koronavirusepidemian vaikutuksista toisen asteen koulutukseen. Lue lisää oaj.fi:stä:

Toisella asteella tarvitaan lisätukea oppimiseen koronan takia

 

Pärjäämisestä huolimatta paljon paikattavaa

Opintojen keskeyttämiset eivät ole olennaisesti lisääntyneet korona-aikana, ja opiskelijat on tavoitettu melko hyvin.

Näin kertovat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen Amken hallituksen yksitoista rehtoria ja kuntayhtymän johtajaa eri puolilta Suomea.

Amke on tehnyt jo kolme selvitystä ammatillisen koulutuksen korona-ajasta. Toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu kiittää ammatillisen koulutuksen pärjänneen tilanteeseen nähden hyvin.

– Meillä on kuitenkin isoja huolenaiheita, jotka koskevat erityisesti korona-aikana opintonsa aloittaneita. Suurella joukolla on mennyt jo vuosi etä- tai hybridiopetuksessa, ja tämä saattaa jatkua ensi syksyyn.

Amken hallituksen jäsenten mukaan ammatillisessa koulutuksessa suoritettujen näyttöjen määrä on laskenut. Monet oppisopimuskoulutukset ja koulutussopimusjaksot ovat keskeytyneet tai niitä ei ole pystytty solmimaan entiseen malliin.

Koronajäljet tulevat näkyviin myöhemmin.

Kansainvälisesti vertaillen suomalainen ammatillinen koulutus on selviytynyt kriisiajasta esimerkillisen hyvin.

Tämä selviää vuoden alussa ilmestyneestä Unescon raportista, jota varten järjestö analysoi monia Suomessa tehtyjä koulutukseen liittyviä koronaselvityksiä, mukana myös Amken ja OAJ:n selvityksiä.

Unesco kiittää erityisesti suomalaisen järjestelmän joustavuutta kriisiaikana. Raportin mukaan hybridimalli eli opiskelu oppilaitos- ja verkkoympäristössä sekä työelämässä mahdollisti koulutuksen toteuttamisen myös vaikeana keväänä 2020.

Lamppu iloitsee Unescon kiitoksesta, mutta muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen koronajäljet tulevat kuitenkin näkyviin myöhemmin.

– Puramme seurauksia vuosia. Korona-ajan jälkeen koulutuksen järjestäjien on keskityttävä erityisesti opiskelijahuoltoon.