Maali on kaikille kirkas ja yhteinen. Jokaista lasta ja nuorta on autettava oppimaan ja pärjäämään elämässä. Opettajat tekevät parhaansa, jotta siirtyminen koulutusasteelta toiselle onnistuisi sujuvasti.
Savonlinnan lyseon lukion ja Savonlinnan taidelukion lehtori Virpi Loikkanen toivoo, että opettajat kohtaisivat useammin, jotta eri koulutusasteilla työskentelevät opettajat voisivat tutustua toistensa työhön ja ymmärtää toisiaan entistä paremmin.
– Solidaarisuus vahvistuu, kun kollega ja hänen työnsä tulevat tutuiksi.
Solidaarisuus on ymmärrystä siitä, että ollaan yhteisellä asialla. Opettajilla yhdistäviä asioita on Loikkasen mukaan paljon.
– Yhteinen tavoitteemme on tukea hyvää elämää ja oppimista.
Solidaarisuus on ay-liikkeen supervoima. Nyt sitä kaivattaisiin taas, kun neuvottelut opettajien uusista virka- ja työehtosopimuksista keväällä alkavat.
Miten yhteistä opettajuutta voitaisiin vahvistaa? Entä miten opettajat yli koulutusasteiden voisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa? Näitä asioita Virpi Loikkanen on pohtinut toimiessaan sekä OAJ:n Savonlinnan paikallisyhdistyksessä että Etelä-Savon alueyhdistyksessä.
Lisää kohtaamisia toivoo myös luokanopettaja Hanne Eskelinen, joka opettaa viidesluokkalaisia Rannankylän koulussa Pielavedellä. Omat ystävät ovat pääasiassa luokan- ja aineenopettajia, mutta OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja luottamusmiehenä hän häärää muidenkin kollegojen kanssa.
Opettajien yhteistyö on Eskelisen mukaan kaiken aa ja oo, kun rakennetaan siltaa varhaiskasvatuksesta eskarin kautta kouluun.
– Juteltiin juuri varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien kanssa, miten hienoa on, että eskarilaiset ovat päässeet opettelemaan kaikkia niitä asioita, joita koulussa tarvitaan.
Yhteinen tavoitteemme on tukea hyvää elämää ja oppimista.
Varhaiskasvatuksen opettaja Teija Kuntsi rakentaa oppimiseen lujaa pohjaa Martin koulussa Hyvinkäällä opettamalla esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintaryhmässä luokanopettajan parina.
Esiopetuksesta on täällä tehty jatkumo alkuopetuksen loppuun asti. Lapset ovat saaneet edetä yksilöllisesti, ja he ovat voineet kehittää sosiaalisia taitojaan, yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta eri-ikäisten ryhmässä.
Martin koulun puolella olevat eskarilaiset ovat Martintalon päiväkodin alaisuudessa, mutta toimivat koulun tiloissa ja yhdessä alkuopetusluokan kanssa.
– On ollut ihanteellista seurata, miten lapset ovat eskarin jälkeen pärjänneet alkuopetuksessa, Kuntsi sanoo.
Myös Hanne Eskelisen oppilaat ovat aikoinaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa harjoitelleet työskentelemisen taitoja, joita Eskelinen on alakoulussa pala palalta vahvistanut.
Nyt Eskelinen valmistelee oppilaitaan pikkuhiljaa siirtymään yläkouluun. Hän auttaa nuoria löytämään omia vahvuuksia ja välittää näistä tietoa yläkouluun.
– On tärkeää, että tieto kulkee ja opettajat pystyvät ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet.
Opettajat rakentavat pohjaa paitsi oppilaille myös toisilleen. Ilman varhaiskasvatuksen opettajia peruskoulussa jouduttaisiin aloittamaan tyhjästä, ja jos perusopetuksessa menee asioita pieleen, toisen asteen opettajien työ vaikeutuu. Opettajien työn ketju puhuttaa myös työpaikoilla.
– Viime viikolla kerroin lukion aineenopettajille, miten minua jännittää päästää oppilaat yläkouluun. Totesimme yhdessä, että on tärkeää voida luottaa siihen, että joka asteella asiat pystytään tekemään mahdollisimman hyvin, Eskelinen kertoo.
Virpi Loikkasen mukaan lukioon tulevat nuoret eivät välttämättä osaa kaikkea, mitä aikaisemmin edellytettiin osattavaksi, mutta he osaavat uusia asioita.
– Peruskoulusta lukioon tulevilta odotetaan monien perustaitojen lisäksi yhä enemmän myös tiedonhallintataitoja. Se on monipuolinen paketti, johon kuuluvat muun muassa medialuku-, tiedonhaku-, turvallisuus- ja tekijänoikeustaidot.
Loikkasesta olisi ihanaa, jos nuorilla säilyisi oppimisen ilo ja uteliaisuus.
– Faktatietoja voi aina kartuttaa, mutta jos ei ole oppimisen intoa, opiskelusta tulee raskasta.
Valmius lukio-opiskeluun näkyy Loikkasen mukaan paneutumisessa. Parhaimmillaan se on sitä, että opiskelija lähtee itse selvittämään asiaa ja näyttää, että hänellä on omaehtoista kiinnostusta aiheeseen.
Loikkanen uskoo, että kaikki opettajat tekevät parhaansa, jotta kollegan olisi hyvä jatkaa työtä seuraavalla portaalla. Jos systeemi ei toimi, se näkyy kaikilla seuraavilla asteilla. Jos esimerkiksi peruskoulussa on ongelmaa resursoinnissa, se heijastuu varmasti myös lukioon.
On kaikkien opettajien etu, että kollegoilla kaikilla koulutusasteilla on mahdollisuus hoitaa työnsä hyvin ja saada siitä riittävä korvaus. Monivuotista palkkaohjelmaa ja parannuksia työehtoihin tavoittelee OAJ kevään virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.
Hanne Eskelinen toivoo, että kuntien rahoitusta kohdennetaan niin, että oppimisen pohjasta saadaan pitävä. Lapsiryhmissä pitää olla vähintään yksi, mieluiten kaksi pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa, ja oppimisen tuki pitää olla kunnossa alusta saakka.
– Eskarissa ja varhaiskasvatuksessa on napattava kiinni lasten erityistarpeista, jotta opettajilla olisi käsitys siitä, millaista tukea lapset koulussa tarvitsevat, hän sanoo.
Kun Martintalon eskarilaiset siirtyvät peruskoulun ykköselle, Teija Kuntsi pitää luokanopettajan kanssa tiedonsiirtopalaverin.
– Jos tiedetään, että lapsi vaikka lukee hyvin, voidaan mietitä, onko aapinen oikea kirja hänelle tai jos lapsi ei osaa kirjaimia, voidaan päättää, että jatketaan kirjainten toistelua ja otetaan ehkä erityisopettajat mukaan. Näin ekaluokka lähtee sujuvasti liikkeelle, Kuntsi sanoo.
Muiden kuin oman opettajaryhmän huolet unohtuvat helposti.
OAJ:n jäsenet arvostavat lujasti kollegojaan, mutta riittääkö heillä tahtoa taistella muun kuin oman ryhmänsä etujen puolesta?
Varhaiskasvatuksen opettajat ovat OAJ:n jäsenistä heikoimmin palkattuja. Teija Kuntsi toivoo, että kun palkoista neuvotellaan, solidaarisuutta piisaisi muiltakin opettajilta.
– Kannattaa muistaa, että me kaikki teemme työtä lapsen ja tulevan nuoren hyväksi. Olemme toinen toistemme tukena, vaikka työskentelemme erillisinä opinpolun eri vaiheissa, hän sanoo.
Hanne Eskelinen harmittelee, että muiden kuin oman opettajaryhmän huolet unohtuvat helposti, vaikka lasten ja nuorten koko opiskelu-ura etenee opettajien pedagogisen osaamisen varassa oppimisen portaalta toiselle. Ketju ei saa matkalla katketa.
– Jokainen opettaja on pedagogiikan ammattilainen, ja kaikkien työ on yhtä tärkeää. Ei saa olla niin, että mitä nuorempia opetat, sitä pienempi on palkkasi, Eskelinen sanoo.
Opettajien palkkojen olisi hänestä oltava reiluja ja tasa-arvoisia. Maisterille kuuluu maisterin palkka myös varhaiskasvatuksessa.
– Vaikka neuvotteluissa ei kerralla kaikkea saada korjattua, oikeaan suuntaan ollaan menossa, Eskelinen sanoo.
Solidaarisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon Pielaveden paikallisyhdistyksessäkin, ja Eskelisen mukaan sitä myös löytyy. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien siirrosta OVTESiin riemuittiin koko joukolla.
– Solidaarisuutta tarvittaisiin lisääkin, mutta arjessa sen vahvistaminen on vaikeaa, koska opettajat ovat niin uupuneita ja tapaavat toisiaan vain harvoin, hän sanoo.
Yhteiset tapaamiset ovat opettajien mielestä paras tapa lisätä keskinäistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pielavedelläkin odotetaan innolla paikallisyhdistysten virkistysiltoja, joissa päästään pitkästä aikaa vaihtamaan kuulumisia.
Teija Kuntsi on iloinen työparistaan. Reilun kymmenen vuoden yhteistyön aikana hän on tutustunut perin pohjin luokanopettajan työhön. Onnistunut sillanrakennus eskarista ja alkuopetukseen näkyy oppilaissa hyvinä työskentelytaitoina myös ylemmillä luokilla.
Varhaiskasvatuksen opettajalla ja luokanopettajalla on Kuntsin mukaan paljon annettavaa toisilleen. Molemmilla on omanlaista osaamista, joka tukee toista.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kannustetaan lapsia omatoimisuuteen ja opetellaan leikkitaitoja, kaveritaitoja ja sosiaalisia taitoja.
– Perusasioiden on oltava kunnossa ennen kouluun menoa. Jos työskentelytaidoissa on hankaluuksia, eivät akateemisetkaan taidot pitkälle kanna, Kuntsi sanoo.
Sopimuksista neuvotellaan keväällä 2022
OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa neuvotellaan keväällä 2022. Neuvotteluissa sovitaan monista yksityiskohdista, esimerkiksi palkasta, työajasta, vapaista ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Seuraa neuvottelujen etenemistä Opettaja-lehdestä ja osoitteesta oaj.fi/oajneuvottelee.