Musiikkikampuksella kolme oppilaitosta yhdistää voimansa – ”todella järkevää resurssien käyttöä”

Kuopion musiikki- ja tanssikampuksella kolmen oppilaitoksen opettajat tekevät työtä yhdessä sen eteen, että musiikin ilo ja soittamisen riemu kuuluvat kaikille.

Innostunut soittaja, hyvä musiikkikorva, ahkera harjoittelija. Hiukan ujo, musiikin myötä rohkaistunut.

Näin varhaisiän musiikinopettaja Annukka Knuuttila kuvailee 15-vuotiasta Kasperi Immosta, down-poikaa, joka on ollut Kuopion konservatorion oppilaana vauvamuskarista lähtien. Soitto-oppilaana Kasperi aloitti 9-vuotiaana, ja ensi syksynä hänen tavoitteenaan on soittaa pianon ensimmäinen tasosuoritus.

– Kasperi aloitti soittamisen kuvista, sitten siirryttiin kuvionuotteihin. Nyt hän soittaa oikeista nuoteista, joiden päälle on kirjoitettu kuvionuottimerkki, Knuuttila kertoo.

Kasperi rakastaa klassista musiikkia. Hän on käynyt perheensä kanssa kuuntelemassa oopperaa New Yorkin Metropolitanissa asti.

– Rakennan soitonopiskeluun kuuluvan musiikkitiedon lapsen kokemuksen pohjalta. Kasperi on innostunut englannin kielestä, ja teen rytmiikkaharjoitukset englanniksi.

Soitonopetuksen lomassa on tärkeää venytellä, ja liikunnalliselta Kasperi Immoselta se luonnistuu. Hän on myös menestynyt laskettelija, joka kuuluu Special Olympics Finland -tiimin valmennettaviin. Improvisaatioharjoituksessa Annukka Knuuttila on pyytänyt Kasperia kuvailemaan kisalaskua soittamalla.

Knuuttilan maailmassa on soinut aina. Kun hän oli viiden vanha, hänen kotitalonsa talonmies teki sirkkelillä lautaviulun, jota tyttö soitti koivunoksalla. Rakkautta musiikkiin siivittivät myös päiväkodin lauluhetket ja Sylvia Sivolan pianotunnit.

Knuuttilan työpaikkana on ollut pian kaksikymmentä vuotta Kuopion musiikki- ja tanssikampus, jossa laulamisen, soittamisen ja tanssin taitoja opetetaan vauvamuskarista ammattimuusikoihin saakka.

Voimansa kampuksella yhdistävät Kuopion konservatorio, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö. Oppilaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä myös Kuopion kaupunginorkesterin kanssa.

Päivisin meillä soittavat ammattiin opiskelevat, iltaisin konservatorion oppilaat.

Nyt kampuksen kotipesä Kuopion musiikkikeskus on remontissa ja toimintoja on ripoteltu evakkovuoden ajaksi ympäri kaupunkia.

Me tapaamme Niiralan koulussa, jonka yhdessä luokassa helmeilevät Astor Piazzollan sävelet. Sanni Tirrosen huilu ja Janne Vänskän harmonikka juttelevat keskenään, ja soitinten dialogia kommentoi orkesteri- ja kamarimusiikin lehtori Rauno Tikkanen.

– Oppilaitosten yhteistyö on todella järkevää resurssien ja tilojen käyttöä. Päivisin meillä soittavat ammattiin opiskelevat, iltaisin konservatorion oppilaat. Ja yhteisesti mietitään koko ajan eteenpäin erilaisia musiikkiprojekteja, Tikkanen kiittelee.

Kuopiolaisten musiikintekijöiden arvoperusta on selvä: musiikki ja tanssi kuuluvat kaikille.

Kampuksen opettajat ja opiskelijat ovat välittäneet musiikin tervehdyttävää voimaa esimerkiksi vanhuksille, muistisairaille, syöpää sairastaville lapsille ja mielenterveysongelmista kärsiville nuorille.

Oppilaitokset ovat myös mukana Itä-Suomen hyvinvointivoimalan yhteistyöverkostossa, jossa viritellään kulttuurin mahdollisuuksia hyödyntävää moniammatillista osaamista.

– Me kehitämme opetussuunnitelmaamme niin, että erilaiset ihmiset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella tavoitteellisesti musiikkia ja tanssia, kiteyttää Annukka Knuuttila, Kuopion konservatorion inklusiivisen opetuksen vastuuopettaja.

 

Knuuttila lähti kaksikymmentä vuotta sitten vetämään kehitysvammaisten musiikkitoimintaa. Toisena vetäjänä oli konservatorion silloinen rehtori Anna-Elina Lavaste, jolla on down-tytär.

Soittaminen kehittää selvästi muita taitoja, kuten kirjoittamista ja lukemista.

Knuuttila korostaa, että kehitysvamma ja musikaalisuus eivät sulje toisiaan pois. Hänen mielestään kehitysvammaisissa oppilaissa parasta on aitous ja vilpittömyys.

– He ovat koko sydämellään mukana musiikin tekemisessä ja nauttivat kovasti, kun oppivat jonkin uuden taidon. Oppiminen on hitaampaa, mutta he oppivat. Ja soittaminen kehittää selvästi muita taitoja, kuten kirjoittamista ja lukemista. Myös tanssi tekee erityisoppilaille hyvää, sillä se edistää motorisia taitoja ja kokonaisilmaisua.

Musiikkioppilaitosten portit avautuivat myös kehitysvammaisille lapsille, kun taiteen perusopetuksen perusteisiin kirjattiin pykälä opetuksen yksilöllistämisestä vuonna 2002. Päätöksen vieminen käytäntöön ei kuitenkaan käy hetkessä.

– Tavoitteena on ollut rakentaa oppilaitoskulttuuri, joka hyväksyy erilaiset oppijat. Me olemme tehneet työtä asian eteen jo 16 vuotta, ja nyt alkaa sujua.

Savonian ammattikorkeakoulu on lähtenyt kehittämään opettajankoulutusta, joka antaa valmiuksia kohdata ja opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppijoita.

– Nämä taidot auttavat uusia pedagogeja työllistymisessä, Knuuttila iloitsee.

 

Evakon myötä Kuopion musiikkikeskuksen 250 hengen kamarimusiikkisali on vaihtunut Niiralan koulun jumppasaliin, jonne mahtuu 60 kuulijaa. Pianonsoiton lehtorin Anna Hoffrénin sormet juoksevat flyygelin koskettimilla. Ääni kasvaa hetkessä pianissimosta fortissimoon.

– Jos piano on tuntiponi, tämä on täysiverinen kilparatsu, herkkä ja vaativa käsitellä, Hoffrén juttelee.

Oppilaitosyhteistyön ansiosta huippusoittimet ovat yhteiskäytössä ja myös huoltokulut jaetaan. Yhteistyö lähtee musiikin ja tanssin tarpeista eikä ylhäältä johdetusta hallintohimmelistä.

Anna Hoffrén opettaa sekä musiikin harrastajia että heitä, jotka haluavat musiikista ammatin. – Toisen asteen ammattiopiskelu on nuorelle mahdollisuus miettiä, haluaako hän todella musiikkiuralle, joka vaatii sitkeyttä, kovaa harjoittelua ja epävarmuuden sietokykyä.

Anna Hoffrén opettaa sekä musiikin harrastajia että heitä, jotka haluavat musiikista ammatin. – Toisen asteen ammattiopiskelu on nuorelle mahdollisuus miettiä, haluaako hän todella musiikkiuralle, joka vaatii sitkeyttä, kovaa harjoittelua ja epävarmuuden sietokykyä.Myös Hoffrenilla on joitakin erityisoppilaita, joiden kanssa harjoitellaan ahkerasti hienomotoriikkaa.

– Jäykkä käsi saattaa olla kuin lapanen, ja haasteena on tehdä lapasesta sormikas.

Hoffren on myös Suomen musiikinopettajien liiton SMOL:n puheenjohtaja. Edunvalvonnan osaamisesta on paljon iloa kampuksella, jolla työskentelee parisataa eri sopimusalojen opettajaa.

–Tunnen olevani hyödyksi, kun voin neuvoa opettajia esimerkiksi sopimusten soveltamisessa.

 

Kuopio on päässyt pitkälle musiikin erityisopetuksen kehittämisessä, ja myös kansainvälinen verkostoituminen on vauhdissa. Venäjää puhuva Hoffren on ollut mukana pedagogiikan kehittämisprojekteissa esimerkiksi Venäjän ja Viron kanssa.

Tällä hetkellä Kuopion konservatorio hallinnoi Erasmus-hanketta Inclusive Pedagogy in Arts, jossa taiteiden harrastamisen saavutettavuutta pyritään parantamaan Suomen lisäksi Itävallassa, Saksassa ja Liettuassa.

Juttuhetki on ohi, kun talvitamineisiin pukeutunut punaposkinen tyttö juoksee käytävällä Hoffrenia vastaan. 11-vuotias Venla Kontro aloitti pianonsoiton neljä vuotta sitten.

– Venla on kehittynyt jo niin taitavaksi, että osallistuimme jo pianokilpailuunkin, opettaja kehaisee oppilastaan.

Oppilaitosyhteistyön hedelmiä

  • Kuopion musiikkikampuksella toimivat Kuopion konservatorio, Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion musiikki- ja tanssiakatemia.

  • Oppilaitoksilla on yhteisiä kursseja ja hankkeita, joissa opettajat voivat hyödyntää toistensa tietotaitoa.

  • Sibelius-Akatemian kirjaston kattava nuotisto on kaikkien käytössä.

  • Musiikkikeskuksen tiloissa toimii myös kaupunginorkesteri, jonka vierailevat solistit ovat pitäneet mestarikursseja oppilaitosten opiskelijoille.

  • Pienetkin pianistit pääsevät joskus esiintymään ammattiorkesterin solistina, pidemmällä olevat pääsevät soittamaan orkesteriin.

  • Pienillä oppilailla on esikuvia siitä, mihin saakka harrastus voi viedä.