Avarra ajatuksiasi – kolme tärppiä Educaan

Educa-koulutustapahtuman kattavia aiheita ovat muun muassa opettajuuden kehittäminen, johtaminen ja turvallisuus. Nappasimme aiheista kolme tärppiä ja pyysimme opettajia kommentoimaan esiintyjien ajatuksia.

Asenne tekee opesta huipun

Huippuopettajat eivät ole superihmisiä. Tavallinenkin opettaja voi oppia samoja taitoja, vakuuttavat Ilkka ja Harri Virolainen, jotka ovat haastatelleet vuoden opettajina palkittuja opettajia eri puolilla Suomea.

Kaksosveljesten mukaan huippuopettaja on kiinnostunut oppilaistaan ja heidän oppimisestaan. Hän on myös itse halukas oppimaan uutta ja muuttamaan omia toimintatapojaan.

– Opettajan kiinnostus tarttuu oppilaisiin. Oppilaat vaistoavat sen ja motivoituvat opiskelemaan, Ilkka Virolainen sanoo.

Opettajan asenne vaikuttaa Virolaisten mukaan ratkaisevasti myös oppimistuloksiin. Huippuopettajan kanssa opitaan uusia asioita paljon lyhyemmässä ajassa kuin normaalisti.

Huippuopettajat ovat vilpittömän innostuneita omasta alastaan. Innostus näkyy puheessa, äänensävyssä, eleissä, ilmeissä ja koko kehossa.

– Koko opettajan viestintä on suggestiota. Hän voi joko motivoida tai lannistaa, edistää tai hidastaa oppimista riippuen siitä, miten hän kommunikoi, Ilkka Virolainen avaa.

 

Ryhmän ilmapiirikin vaikuttaa oppimistuloksiin, ja opettajalla on siinä keskeinen rooli. Huippuopettaja ymmärtää, miten tärkeää on tehdä töitä ryhmäytymisen eteen. Hän osaa luoda ryhmäänsä avoimen ja kannustavan ilmapiirin, jossa kaikki oppivat toisiltaan.

– Hyvä opettaja laittaa itsensä likoon. Hän välittää aidosti eikä korota itseään, Harri Virolainen kuvailee.

Suomessa oppilaat esittävät kysymyksiä harvemmin kuin monissa muissa maissa. Virolaisten haastattelemat palkitut opettajat olivat poikkeuksetta helposti lähestyttäviä, luotettavia ja läsnäolevia. Tällaisilta opettajilta uskaltaa kysyä mitä vain.

– Kaikilla opettajilla on omat vahvuutensa. Keskeistä on se, miten todesti he ovat läsnä eri tilanteissa, Harri Virolainen sanoo.

Läsnäoloakin voi harjoitella. Monissa angloamerikkalaisissa yliopistoissa tarjotaan meditaatiokursseja. Suomessakin on jo kouluja, joissa oppitunnit aloitetaan mindfulnessilla.

Virolaiset uskovat, että opettajan aito läsnäolo auttaa sekä oppilaita että opettajaa. Se parantaa keskittymistä ja oppimistuloksia. Läsnäoleva opettaja pystyy havainnoimaan hyvin oppilaitaan.

– Hän huomaa, milloin porukka alkaa väsyä tai kyllästyä, ja voi sitten pitää pienen tauon tai harjoituksen, Ilkka Virolainen sanoo.

 

Opetus ei saisi Virolaisten mielestä olla koskaan pelkästään rationaalista.

– Hyvä opettaja osaa tulkita myös oppilaiden ja opiskelijoiden tunnetiloja. Mitä enemmän hän saa aikaan harmonista ja innostunutta tunnelmaa, sitä tehokkaampaa on myös oppiminen.

Aina ei ole helppo opettaa sitä, mitä itse osaa.

– Opettajan pitää tuntea oppilaiden tapa ajatella, jotta hän osaa kohdistaa esitystapansa oikein, opettipa hän sitten matikkaa tai vaikka englantia, Harri Virolainen sanoo.

Virolaiset sparraavat opettajia huippuammattilaisiksi. He toivovat, että suomalaiset opettajat pyytäisivät useammin palautetta kollegoiltaan tai opiskelijoiltaan. He voisivat videoida oppituntejaan ja reflektoida omia työtapojaan. Myös säännöllistä täydennys-koulutusta kaivattaisiin lisää.

 

 

Ope kommentoi:

Hyvä opettaja katsoo laajasti

Suvi Aspholm, Hyvinkään yhteiskoulun lukion matemaattisten aineiden opettaja, vuoden 2016 matematiikanopettaja

”Tunnistan Ilkka ja Harri Virolaisen löytämät hyvän opettajan tuntomerkit. Olisi kiinnostavaa kuulla, ovatko muutkin palkitut opettajat yhteiskunnallisesti aktiivisia. Itse pidän tärkeänä edistää hyviä asioita kaikkialla ja olen mukana yhdistystoiminnassa.

Hyvä opettaja katsoo koko koulua ja nuorta, ei vain tai matematiikkaa ja kemiaa. Hän vaistoaa, milloin on oikea hetki mennä opiskelijan viereen ja milloin on hyvä antaa tämän työskennellä rauhassa.”

 

Koko koulu jeesaa

Keinumäen koulussa opettajat ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan. Vararehtori Kira Hurme ja opettaja Tarmo Kyllönen kertovat, että yhteiskasvattajuus on lisännyt opettajien turvallisuuden tunnetta.

Jos oppilas uhittelee opettajalle välitunnilla, kollega rientää apuun ennen kuin tilanne kärjistyy. Ennakoiva yhteisöllisyys vahvistaa sekä opettajien että oppilaiden turvallisuuden tunnetta.

Keinumäen koulu on Espoon kaupungin erityiskoulu Jorvin sairaalassa. Oppilaiden sairauksien skaala on laaja, tuen tarvetta monenlaista ja uhkatilanteita usein.

– Koulun toimintakulttuuria on ollut pakko kehittää, jotta koulupäivät on saatu toimimaan, apulaisrehtori Kira Hurme toteaa.

Nyt ilmapiiri on hyvä ja opettajat jaksavat paremmin.

– Vaikka vaaratilanteita on yhä moneen muuhun kouluun verrattuna paljon, opettajat tuntevat olonsa turvalliseksi, sairaalakoulun opettaja Tarmo Kyllönen kertoo.

Mikä sitten muuttui? Opettajat alkoivat jeesata toinen toisiaan. Oppilaat ovat ennemminkin opettajien yhteisiä kuin jonkun omia.

– Auttaminen yhdistää ihmisiä, ja autetuksi tullut auttaa itsekin jatkossa, Kyllönen sanoo.

Opettajan ei ole pakko pärjätä yksin. Asioita on hyvä tehdä myös itsenäisesti, mutta usein yhdessä tekeminen johtaa parempiin tuloksiin.

– Esimerkiksi vaikeita kasvatustilanteita voitaisiin käsitellä yhdessä, etenkin, kun ne kuormittavat opettajia enemmän kuin tiedetäänkään. Tutkimusten mukaan haastavat tilanteet ovat opettajien suurin kuormittaja heti kiireen jälkeen, Hurme kertoo.

 

Pedagoginen turvallisuus edellyttää vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Käytännössä se tarkoittaa Kyllösen mukaan sitä, että oppilas voi omine kykyineen ja taitoineen asettua mahdollisimman paineettomasti oppimisen äärelle. Koulukiusaaminen, pahoinvointi tai epävarmuus eivät saisi estää oppimisen iloa.

– Oppilaalla on hankalaa, jos hänen pitää pelätä tai olla huolissaan. Toiset reagoivat tilanteeseen vetäytymällä, toiset taas käyttäytyvät agressiivisesti.

 

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroiminen ei ole helppoa. Siksi työyhteisön yhteisöllistä tukea tarvitaan. Hurme ja Kyllönen korostavat, että koululla on oltava yhteinen toimintakulttuuri, jotta oppilaat saavat samansuuntaista viestiä kaikilta aikuisilta.

Tavoitteet on sovittava yhdessä ja säännöistä on pidettävä kiinni, jotta samoja asioita ei tarvitsisi toistaa. Sääntöjen rikkominen johtaa korjaaviin seurauksiin ja sääntöjen mukainen toiminta vahvaan positiiviseen kannustamiseen koko yhteisössä.

– Opettajilla on valtava pedagoginen vapaus ja monia mahdollisuuksia viedä asioita eteenpäin. Rehtorin vastuulla on näyttää suuntaa. Työyhteisö kehittyy, kun se säilyttää hyvät käytännöt mutta ottaa mukaan myös uusia, yhteisöllisempiä keinoja opettaa, Kyllönen sanoo.

Ammatillinen kehittyminen edellyttää Kyllösen mukaan luottamusta, yhteistä aikaa ja rohkeutta olla lakaisematta vaikeitakaan asioita maton alle.

– Ongelmatilanteisiin tehdään yhteinen suunnitelma ja varasuunnitelma. Sitten katsotaan, mikä toimii.

Kyllönen uskoo, että jokaisen opettajan kannattaa valmistautua vaaratilanteisiin, vaikkei niihin koskaan joutuisikaan, koska tilanteet eskaloituvat nopeasti.

– Opettajalla on hyvä olla ratkaisumalli, jotta hän pysyy rauhallisena silloinkin, kun oppilas on aggressiivinen.

 

 

Opettaja kommentoi:

Pedatiimi tukee selustaa

Liisa Mattila, erityisopetuksen johtaja, Kuoppanummen koulu, Vihti

”Kira Hurme ja Tarmo Kyllönen ovat sparranneet meitäkin yhteiskasvattajuudessa.

Koulumme on jaettu tiimikäytäviin, joissa opettajat ja oppilaat ovat tuttuja toisilleen. Pedagoginen tiimi turvaa opettajan selustan kaikissa tilanteissa, olipa kyseessä ryöpytys huoltajilta tai vaikkapa lastensuojeluilmoitus.

Yhteisömme opettajia on koulutettu tunnetaidoissa ja neurobiologiassa. Uhkatilanteissa analysoidaan aina myös tilannetta edeltäneet tapahtumat.”

 

Näin johdetaan huomenna

Toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kulkee toimistossa sukkasillaan ja pyrkii johtamaan rennosti.

Kun sinä onnistut, minäkin olen onnistunut.

Toimitusjohtaja Mikko Kuitunen pyrkii kääntämään näkökulmaa oman huippusuorituksen tavoittelusta siihen, että töihin tullaan mahdollistamaan muiden onnistumista.

– Kaikki eivät voi olla patriklaineita, eikä kaikkien tehtävänä ole tehdä paljon maaleja. Meillä on erilaisia rooleja, joiden tehtävänä on tukea sitä maalintekijää, Kuitunen sanoo.

Hänen mielestään modernissa johtamisfilosofiassa on kyse siitä, että työntekijöille annetaan eväät itsensä johtamiseen. Kukin työntekijä voi päättää itse, miten ja missä haluaa kehittyä ja missä kaipaa tukea.

 

Kuitusen yritys Vincit on valittu kolme kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi työpaikaksi. Viime vuonna se valittiin myös Euroopan parhaaksi Great Place to Work -tutkimuksessa.

Mikko Kuitunen oli uraputkessa suuressa it-alan yrityksessä, joka myytiin Intiaan.

– Johtaminen oli hyvin etäännyttävää, ja turhauduin puolessa vuodessa. Päätin perustaa yrityksen, jonne ei vituta tulla aamuisin töihin.

Kuituselle johtaminen on esteiden poistamista. Hän kysyy, mikä uhkaa tänään sitä, että voisin antaa itsestäni parhaan työlle.

Johtajan pitää ymmärtää inhimillisiä onnistumisen esteitä. Joku on nukkunut huonosti, toista vaivaa hankala ihmisuhde.

– Olemme kaikki ihmisiä, emme koneita. Joka päivä ei voi tulla ulos samanlaista tulosta.

Johtajan tehtävänä on löytää ne narut, jotka motivoivat kutakin, ja antaa mahdollisuus kiivetä niitä naruja pitkin.

 

Tutkimusten mukaan työn kuormittavuus ei ole keskimäärin noussut pariinkymmeneen vuoteen, mutta ihmisistä tuntuu, että he ovat kuormittuneempia kuin koskaan. Tämä viittaa siihen, että rasitus ei tule varsinaisesta työstä. Työntekijää kuormittaa eniten tunne siitä, että hänen työllään ei ole merkitystä.

– Opettajilla tätä ongelmaa ei ole. Heillä on selkeä ymmärräys siitä, mitä he ovat tekemässä ja minkä takia. Opettajan työ onkin mielestäni tärkein työ vanhemmuuden jälkeen.

Opettajan on hyvä viedä luokkaan ajatusta, että ihmisen tärkein tehtävä on auttaa muita.

– Olemme aika itsekkäitä olentoja ja näemme toisemme herkästi kilpailijoina, joten näkökulman muutos on tarpeen.

 

Kuitusen johtamisen juuret tulevat partiosta.

– Kuudennella luokalla sain johdettavaksi 12 neljäs- ja viidesluokkalaista jätkää. Minun piti keksiä jokin keino saada solmujen opettelu mielenkiintoiseksi. Sieltä on iskostunut se ajatus, että pitää olla jokin syy tehdä asioita.

Kuitusesta johtamista glorifioidaan liikaa.

– Uskotaan, että tarvitaan eeppisiä johtajia, mutta ei se niin ole. Jos yksilöt kokevat tekevänsä kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä asioita ja voivat vaikuttaa työhönsä riittävästi, ei muuta motivointia tarvita.

Vincitissä tehdään merkittäviäkin päätöksiä ilman, että yksikään johtajan tittelillä oleva edes osallistuu keskusteluun. Myös hallinto on kutistettu minimiin: 190 työntekijästä hallinnollisiin töihin keskittyy vain kaksi.

 

 

Opettaja kommentoi:

Rehtori mahdollistaa

Antti Ikonen, Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja, Joensuun Rantakylän koulun rehtori

”Vincit on todella huikea menestystarina ja kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Mikko Kuitunen on tehnyt työpaikan hyvästä ilmapiiristä perustavanlaatuisen hyveen.

Vincitissä esimiesten aika halutaan käyttää ihmisten johtamiseen eikä papereiden kanssa nysväämiseen. Koulussakaan aikaa ei pidä tuhlata hallinnon tarpeiden tyydyttämiseen.

Koulussa ehtorin ei tarvitse olla viisas iso pää vaan pikemmin mahdollistaja, joka saa opettajat loistamaan. Vincitin rohkeat, luovat ratkaisut rohkaisevat myös kouluja ottamaan isoja askelia.

Opettajilla on hyvät edellytykset toimia itseohjautuvasti. Samalla täytyy huolehtia, että he saavat tarvitessaan riittävästi esimiehen tukea. Koulussa on töissä monen ikäisiä. Mietin, sopiiko Kuitusen johtamistyyli paremmin nuoremmalle sukupolvelle.”

Ilkka ja Harri Virolainen

  • Ilkka Virolainen on kauppatieteiden tohtori ja hänellä on neljä maisterintutkintoa. Hän on työskennellyt muun muassa yritysvalmentajana, opettajana ja tutkijana. Asuu Kuopiossa.

  • Harri Virolainen työskentelee johtamisen ja organisoinnin yliopistonlehtorina Turun kauppakorkeakoulussa Porissa. Hänelläkin on neljä maisterintutkintoa, ja hän on myös kauppatieteiden tohtori.

  • Virolaisten yhteinen kirja Mielen voima oppimisessa ilmestyi tammikuussa.

Kira Hurme ja Tarmo Kyllönen

  • Kira Hurme on Espoon Keinumäen sairaalakoulun apulaisrehtori.

  • Tarmo Kyllönen on kouluttaja ja Espoon Keinumäen koulun opettaja.

  • Valmentavat opettajia ehkäisemään ja hallitsemaan uhkaavia tilanteita. Valmennuksessa käytetään muun muassa draaman keinoja.

Mikko Kuitunen

  • Ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtaja.

  • Kehittänyt verkkopohjaista johtamismallia, joka auttaa ihmisiä asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita ja johtamaan itse itseään entistä paremmin. Malli on käytössä esimerkiksi Tampereen teknisessä yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.