OAJ:n tämän vuoden tärkein työrupeama, vääntö opettajien palkoista ja työehdoista, on alkanut ponnekkaasti etäyhteyksin. Sopimusneuvotteluja käydään kaikilla rintamilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Koronan pitkittyminen, vientiteollisuuden sopimusten eriytyminen ja talouden elpyminen lisäävät palkankorotuspainetta. Palkkojen lisäksi kevään neuvotteluissa sovitaan muun muassa opetus- ja tutkimusalojen työajoista ja vapaista sekä työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työoloihin liittyvät asiat ovat sopimustekstien sisältöihin liittyviä muutoksia, sopimuskielellä tekstiasioita.
OAJ:n jäsenet työskentelevät yhdeksän eri virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Sopimusalasta riippuen OAJ neuvottelee opetusalan sopimuksista työnantajan kanssa sekä suoraan että yhdessä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon kanssa.
OAJ on valmistautunut neuvottelupuristukseen huolella viime keväästä lähtien. Tavoitteita muovattiin syksyllä tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa yhteistyössä jäsenten ja jäsenyhdistysten kanssa. Lopullisista tavoitteista päätti joulukuussa OAJ:n hallitus.
Miten tavoitteet saavutetaan ja missä ajassa, se riippuu neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan esimerkiksi siitä, miten kunnan muilla sopimusaloilla päästään maaliin. Neuvottelijoilta vaaditaan sitkeyttä, mutta myös pelisilmää.
Lindroos arvioi, että vaikeusasteita on niin paljon, että voi tehdä tiukkaa päästä ratkaisuihin helmikuun loppuun mennessä. Pahimmillaan neuvottelut ovat kesken vielä loppukeväästä.
– Tavoittelemme sitä, että määräajassa päästään maaliin.
Neuvottelukierroksen avasi 11. tammikuuta kunta-ala, joka on OAJ:n sopimusaloista suurin. Kunnan sopimukset koskevat noin 70 000:ta OAJ:n jäsentä.
Paineita palkankorotuksiin koronan kurittamalla kunta-alalla on niin opettajilla kuin muillakin. OAJ:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset ovat sitä mieltä, että opettajat ansaitsevat satojen eurojen palkannousun.
Myös muun muassa hoitajajärjestöt ovat vaatineet huomattavia palkankorotuksia. Kuntapuolen korotusten kustannusraami neuvotellaan kunta-alan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, eikä yhden porukan irtiottoa katsota OAJ:ssä tai minkään muunkaan sopijaosapuolen suunnalla hyvällä. Myös Juko korostaa, että korotukset kuuluvat kaikille julkisen alan työntekijöille.
Kunta-alan palkansaajien joukko on laaja, noin 425 000 työntekijää, ja vuosittainen palkkasumma yli 22 miljardia euroa. Palkankorotusten prosenteilla ja pilkun paikalla on paljon merkitystä.
– Neuvotteluratkaisun tekeminen ei ole helppoa, mutta kyse on henkilöstöstä, joka on koronan aikana pitänyt ja pitää Suomea pystyssä, Jukon hallituksen ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
OAJ:n keskeinen tavoite on monivuotinen palkkaohjelma ja kunnolliset palkankorotukset. Palkkaohjelma tarkoittaa muista korotuksista erillistä, peruspalkkojen nostamiseen korvamerkittyä lisärahapottia.
Luukkainen uskoo, että kunnilla on nyt varaa kunnon palkankorotuksiin, koska talous on kasvanut ja työllisyys parantunut.
OAJ tahtoo myös täsmentää ja kehittää opettajien työaikamääräyksiä. Petri Lindroos sanoo, että työn kokonaismäärää on saatava rajattua, työssäjaksamiseen on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota ja jatkuva työmäärän kasvu pitää katkaista.
Lisäksi OAJ tavoittelee parannuksia esimerkiksi määräaikaisten opettajien asemaan ja mentorointiin.
Pyrimme ehdottomasti pääsemään sopuun neuvottelemalla.
Jos uutta sopimusta ei saada aikaan ennen sopimuskausien päättymistä, OAJ voi halutessaan aloittaa työtaistelutoimet. Samalla kuvaan astuu myös valtakunnansovittelija.
– Pyrimme ehdottomasti pääsemään sopuun neuvottelemalla. Se on kaikkien etu. Jos joudumme jättämään lakkovaroituksen ja menemään sen jälkeen automaattisesti valtakunnansovittelijan pakeille, voittajia harvemmin löytyy, Lindroos sanoo.
Lue lisää: