Rahaa koulutus- ja osaamistason nostoon
Hallituksen eduskunnalle antama koulutuspoliittinen selontekoo linjaa, että Suomen pärjääminen tulevaisuudessa vaatii koulutus- ja osaamistason nostoa sekä oppimistulosten kääntämistä jälleen nousuun.
Eduskunnan lähetekeskustelussa toukokuun alussa kansanedustajat puolustivat esimerkiksi opettajien kelpoisuusvaatimuksia, oikeutta täydennyskoulutukseen sekä oikea-aikaista ja riittävää oppimisen tukea.
Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo toteaa, että koulutuksen puolesta pidettyjen puheiden pitää konkretisoitua linjauksiksi, joilla rahoitus turvataan.
– Eduskunnan pitää olla valmis päättämään toimenpiteistä, jotka tulevat myös maksamaan. Koulutuksen rahoitus on nostettava muiden Pohjoismaiden tasolle.
Salo muistuttaa, että kasvatus, koulutus ja tutkimus vaativat toimia yli hallituskausien, muuten esitetyt tavoitteet jäävät haaveiksi.
Opettajamitoitus pitää saada lakiin
Selonteossa luvataan selvittää opettajamitoituksen tarve ja annetaan näin toivonpilkahdus pienemmistä opetusryhmistä.
– Riittävän pieni opetusryhmä edistää oppimista ja antaa opettajalle aikaa jokaisen oppilaan kohtaamiseen, erityisasiantuntija Pauliina Viitamies sanoo.
OAJ:n mielestä opettajamitoituksesta pitää säätää lailla. Kuntavaalitavoitteissaan liitto esittää suhdelukusuositukset, joiden noudattaminen takaisi kasvatuksen ja opetuksen laadun.
Tutustu OAJ:n suhdelukusuosituksiin oaj.fi/kuntavaalit
Pysyvyyttä opettajankoulutusfoorumiin
OAJ:n tärkeä pitkän tähtäimen tavoite on saada opettajankoulutusfoorumista pysyvä toimielin opetus- ja kultturiministeriön alaisuuteen.
Tällä hetkellä foorumit ovat vaihtuneet hallituskausien mukaan, ja nykyisen toimintakausi päättyy ensi vuonna.
– Varhaiskasvatuksen opettajat pitää myös saada mukaan, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.
Hallitus tahtoo perustaa yhteistyöfoorumin, joka kehittäisi kasvatus- ja opetusalan koulutuksia.
Foorumi määrittäisi, mihin suuntaan opettajankoulutusta ja muuta kasvatus- ja koulutusalan henkilöstön tutkimusperustaista koulutusta ja uranaikaista osaamista kehitettäisiin.
Jatkuvaa oppimista kehitettävä systemaattisesti
Jatkuvan oppimisen kehittämiseen on käytetty viime vuosina runsaasti suunnitteluaikaa, ja selonteossakin sille on oma osionsa.
OAJ on vaatinut aikuisten ohjauspalveluiden systemaattista kehittämistä. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää.
– Linjaukset sisältyivät jo jatkuvan oppimisen parlamentaarisen työryhmän esityksiin, ja olisi tärkeää, että ne etenevät, erityisasiantuntija Tuovi Manninen sanoo.
Selonteon mukaan aikuisten ohjauspalvelut on tuotava kaikkien saavutettaviksi koko eliniän ajan. Järjestelmältä halutaan tulevaisuudessa kykyä tunnistaa paitsi työelämässä ja koulutuksessa myös arjessa hankittu osaaminen.
Vaka-opet maistereiksi
OAJ:n tavoitteena on varhaiskasvatuksen opettajien koulutustason ja kelpoisuuden nostaminen maisteriksi. Selontekoon tuota tavoitetta ei kuitenkaan saatu.
– Maisteritutkinnolla parannettaisiin varhaiskasvatuksen laatua ja vetovoimaa. Sillä taattaisiin, että päiväkoteihin saadaan kelpoisuusehdot täyttäviä johtajia, erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi-Hentilä sanoo.
Varhaiskasvatuksen vetovoimaa parannetaan myös lisäämällä koulutusmääriä yliopistoissa aivan kuten selonteossakin luvataan sekä hoitamalla palkkaus ja työolot kuntoon.
Keskustelu varhaiskasvatuksen luvanvaraisuudesta on nyt pinnalla. Selonteossaan hallitus linjaa, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tulee jatkossakin olla pääosin julkisesti tuotettua.
OAJ:n kanta tähän on selvä. Yksityinen varhaiskasvatus pitää säätää luvanvaraiseksi ja voittoa tavoittelemattomaksi.
Toisella asteella katse laatuun
Toisen asteen osio selonteossa alkaa kenties hieman mahtipontisesti: ”Kokonaisvaltaisella toisen asteen koulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden uudistamisella vastataan yleissivistäviin ja ammatillisiin tavoitteisiin sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin.”
OAJ:n erityisasiantuntijat Tuomo Laakso ja Lauri Kurvonen muistuttavat, että ennen seuraaviin uudistuksiin etenemistä toinen aste tarvitsee tukea viime vuosina nähtyihin jättiuudistuksiin. Uudistusten vaikutuksetkin pitäisi jaksaa arvioida.
Rahoitus olisi heidän mukaansa palautettava vähintään toisella asteella tehtyjä leikkauksia edeltäneelle tasolle.
Tulevaisuudessa tärkeää olisi suunnata katse toisen asteen koulutuksen laatuun, jota voidaan saavuttaa varsinkin oppimisen tukemisella.
– Toivon, että myös lukioon laaditaan vihdoinkin myös sitovat laatukriteerit, Laakso sanoo.
Korkeakouluihin lisää opettajia
Selonteossa halutaan nostaa korkeakoulutettujen määrä reilusta 40 prosentista 50 prosenttiin. Näille luvatut lisäresurssit on ehdottomasti saatava.
Yliopistoasioista vastaava erityisasiantuntija Hanna Tanskanen huomauttaa, että tavoite ei ole mahdollinen ilman opettajien lisärekrytointia.
Viime vuonna yliopistoissa oli 25 prosenttia enemmän uusia opiskelijoita kuin vuonna 2010, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Ammattikorkeakouluissa tilanne on vielä heikompi.
Mitä seuraavaksi?
Monet selonteon linjauksista ovat jo lähdössä hallituksen valmisteluun.
Eduskunnassa sivistys- ja tulevaisuusvaliokunta käsittelevät selontekoa parhaillaan. Eduskunta antaa siitä mietintönsä, joka hallituksen tulee ottaa huomioon selonteon toimeenpanossa.
Selonteko viitoittaa koulutuksen kehittämistä 2040-luvulle asti.
OAJ:n mielestä tällaisia selontekoja pitäisi kuitenkin tehdä kymmenen vuoden välein, ja niiden etenemistä tulee myös seurata. Järjestö muistuttaa, että eduskunnan pitää sitoutua selontekoihin.
Tekstiä korjattu 21.5. klo 8.35. Viime vuonna yliopistoissa oli 25 prosenttia enemmän uusia opiskelijoita kuin vuonna 2010. Aikaisemmassa versiossa sanottiin, että viime vuonna yliopistoissa oli 25 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin vuonna 2010. Lisäksi Hanna Tanskasen titteli on erityisasiantuntija ei työmarkkina-asiamies.
Lue lisää koulutusrahoituksen tavoitteista:
Kunnon rahoitus mahdollistaa koulun tavoitteellisen toimintakulttuurin