”Väitöstutkimukseni keskeinen tulos on, että kestävää kehitystä painottavan Vihreä lippu -koulun oppilaat omaksuivat enemmän ilmastotietoa ja tekivät enemmän ilmastotekoja kuin verrokkikoulun oppilaat.
Vihreä lippu -koulussa tytöt tiesivät ilmastoasioista poikia enemmän. Verrokkikoulussa tilanne oli päinvastainen: pojat tiesivät enemmän kuin tytöt.
Molemmissa kouluissa ilmastonmuutos huoletti ja pelotti tyttöjä enemmän kuin poikia. Koulusta riippumatta tytöillä oli myös myönteisempiä ilmastoasenteita kuin pojilla, ja he tekivät enemmän ilmastotekoja.
Tuloksista voi päätellä, että ilmastotieto ei sinänsä lisää ilmastotuskaa: tiedon määrästä riippumatta tytöt olivat poikia huolestuneempia ja aktiivisempia. Havainto on tärkeä, sillä tilanteen uhkaavuudesta huolimatta ilmastokasvatuksen tulee tukea nuorten toivoa ja luottamusta tulevaan.
Opettajana olen huomannut, että poikien kannanotot ilmastoasioihin ovat toisinaan huolettomia ja itsekkäitä tyyliin “antaa mennä, paha ei ehdi tapahtua minun elinaikanani”. Mielestäni tämä kertoo lähinnä kehitysvaiheesta ja ryhmäpaineesta. Osalle pojista ympäristöasioiden sisäistämisen aika tulee vasta myöhemmin.
Tutkimukseeni osallistui kaksi kantahämäläistä yhtenäiskoulua, joista toinen oli Vihreä lippu -koulu ja toinen ei. Molempien koulujen 6.–9.-luokkien oppilaat vastasivat ilmastonmuutokseen liittyviin väittämiin syksyllä 2015.
Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma, jolla pyritään vaikuttamaan koulujen toimintakulttuuriin. Ohjelma antaa koulujen ympäristötoiminnalle yhtenäiset keinot ja tavoitteet. Ohjelman takana on valtakunnallinen ympäristökasvatusjärjestö Fee Suomi, joka ohjaa toimintaa, jakaa oppimateriaaleja ja myöntää kouluille Vihreä lippu -sertifikaatit.
Teini-ikäisillä teettämistäni kyselyistä huomasin, että kiinnostus Vihreä lippu -toimintaan hiipui peruskoulun loppua kohden. Kuudesluokkalaiset VL-koululaiset olivat innolla mukana, mutta ysillä toimintaan ei enää haluttu osallistua. Edelleen oltiin kuitenkin ylpeitä siitä, että oma koulu oli VL-koulu.
Mielenkiinnon hiipumien voi johtua muun muassa siitä, että päättöluokalla nuori kantaa huolta ennen kaikkea opintojen jatkosuunnitelmista ja arvosanojen korottamisesta.
VL-toiminta olisikin hyvä liittää arvioitavaksi oppiaineiden yhteydessä niin, että osallistuminen VL-tempausten suunnitteluun ja toteutukseen näkyisi myös arvosanoissa. Ympäristöasiathan liittyvät luonnostaan ainakin luonnontieteellisiin oppiaineisiin.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ollut minulle keskeinen arvo työuran alusta lähtien niin opettajana kuin tutkijanakin. Ei haittaa, jos jotkut fysiikan tai kemian yksittäiset asiat pääsevät oppilailta unohtumaan – tärkeintä on se, että ympäristöön ja etenkin ilmastonmuutokseen liittyvät isot faktat jäävät mieleen.
Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta se on myös tunteita kuumentava poliittinen kysymys. Opettaminen voi tuntua haastavalta, jos oppilailla on jo ennestään vahvoja vastakkaisia mielipiteitä asiasta.
Itse vetoan näissä tilanteissa aina tieteellisesti perusteltuun tietoon. On tärkeää painottaa oppilaille, että tutkittu tieto ei ole sama asia kuin mielipide.
Mistä on kyse?
Suvi-Päivi Malvikon mukaan ilmasto-opetusta voi parantaa ottamalla Vihreä lippu -toimintakulttuuri osaksi kouluarkea. Malvikko opettaa fysiikkaa ja kemiaa Riihimäen Harjunrinteen koulun yläluokkalaisille.
Väitös
Ilmastonmuutos peruskoulussa – Vihreä lippu -toimintakulttuurin merkitys ja ilmasto-opetuksen kehittäminen tiedon, asenteen ja toiminnan näkökulmasta. Helsingin yliopisto 2023.