Tutkittu juttu: Tutkimustaidoilla valetietoa vastaan

Opettajakoulutuksen tutkimusperustaisuuden arvo kasvaa samaan tahtiin kuin vaihtoehtoiset faktat leviävät. Tuoreeseen tutkimukseen osallistuneet opiskelijat osasivat yhdistää tutkimusta opetukseen jo ensimmäisellä harjoittelujaksollaan.

Miten tutkimustaidot liittyvät opettajan työhön? Tutkija Mirva Heikkilän mukaan aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että vastaus ei ole opettajaksi opiskeleville itsestäänselvä.

Kyse ei ole pikkuasiasta: tutkimusperustaisuus on yksi suomalaisen opettajakoulutuksen johtoajatuksista.

– Tutkimusopinnoilla tähdätään ajattelutaitoihin, joiden avulla opettaja kykenee sekä tuottamaan itse työssään tarvitsemaansa tietoa että suhtaumaan kriittisesti hänelle valmiina tarjottuun tietoon, Turun yliopistossa väitöskirjatutkijana työskentelevä Heikkilä määrittelee.

 

Tutkimusperustaisuudella on Suomen opettajankoulutuksessa kansainvälisesti katsoen vahva painotus. Heikkilä on huomannut, että muissa maissa ollaan siirtymässä samaan suuntaan. Kehitystä vauhdittaa valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen tulva.

– Näkisin, että Suomen koululaitos on monia muita maita paremmin varustautunut väärän tiedon tunnistamiseen. Tutkimusperustaisuus suojaa sekä opettajia että oppilaita valetiedolta. Yliopistossa jo pitkään opetetut konstit purevat edelleen, ne pitää vain sanallistaa tähän päivään sopiviksi.

Massaluentojen varassa tutkimustaidot olisivat jääneet vieraammiksi.

Turun yliopiston kasvatustieteilijöiden tuoreesta tutkimuksesta selviää, että tutkimustaidot auttavat opettajaopiskelijaa muun muassa sitomaan yhteen kasvatustieteellistä teoriaa ja koulun arkea, huomioimaan koululaisten taustat, saamaan irti enemmän alan tutkimuskirjallisuudesta sekä kehittymään ammatillisesti.

Tutkimuksen aineistona olivat kirjoitelmat, joissa 73 Turun yliopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa pohti tutkimustaitojen hyödyntämistä tuoreeltaan, heti ensimmäisen opetusharjoittelun jälkeen syksyllä 2018.

Alkusyksystä opiskelijoilla oli ollut tutkimuskursseja ja myöhemmin syksyllä oli harjoittelu.

– Yllätyimme siitä, miten hyvin opiskelijat osasivat jo tässä vaiheessa linkittää tutkimusta harjoittelussa kohtaamiinsa käytännön tilanteisiin, Heikkilä kehuu.

Hän korostaa itse tekeminen tärkeyttä: tutkimuksessa mukana olleet opiskelijat keräsivät harjoitteluaikana aineistoa omia tutkimuksiaan varten.

– Pelkästään massaluentojen varassa tutkimustaidot olisivat jääneet vieraammiksi.

 

Opiskelijat käyttivät tutkimustaitoja muun muassa oppilaiden ja näiden taustojen havainnoimiseen. Tutkimuksessa mukana ollut opiskelija kuvailee ajattelunsa kehitystä:

”Tutkimusta tehdessäni ymmärsin, että opettaja tekee työssään koko ajan tutkimuksellisia asioita. Oppilaita pitää osata tulkita ja lukea sekä myös ymmärtää, mistä oppilaan tekemiset ja reaktiot kumpuavat.”

Tutkimustaidot auttoivat saamaan enemmän irti alan tutkimuskirjallisuudesta:

”Taidot näkyvät esimerkiksi tutkimusten lukemisena ja ylipäänsä niiden ymmärtämisenä. Lisäksi ymmärrän arvioida tutkimuksen luotettavuutta kriittisesti eri näkökulmista. Tiedän myös, miten luotettavaa tietoa voi etsiä, ja mistä sitä voi löytää.”

Tutkimustaidoilla sidottiin yhteen kasvatustieteellistä teoriaa ja koulun arkea:

”Ymmärsin, kuinka tärkeää on tukea oppilaan oman äänen vahvistumista sekä ajattelun kehittymistä. Lisäksi hahmotin paremmin, kuinka paljon työtä vaatii koulun ja muun maailman välisen luontevan linkin ja ajatteluyhteyden rakentaminen.”

 

Tutkimusartikkeli

M. Heikkilä, H. Hermansen, T. Iiskala, M. Mikkilä-Erdmann, A. Warinowski: Epistemic agency in student teachers’ engagement with research skills. Teaching in Higher Education, September 2020.