Kun Henna Suomi aloitti luokanopettajaopinnot 1980-luvulla Raumalla, pyrkijät antoivat valintakokeissa näytöt musiikin, kuvataiteiden ja liikunnan taidoistaan. Harrastuneisuus näkyi myöhemmin hyvinä käytännön valmiuksina luokanopettajan työssä.
Nykyään harrastuneisuutta ei huomioida valintakokeissa ja taito- ja taideaineiden asema koulutuksessa on lähes marginaalinen.
Muutoksen taustalla on Suomen mukaan 1970-luvun peruskoulu-uudistus ja opettajankoulutuksen akatemisoituminen. 1990-luvulla laman myötä taito- ja taideaineiden asema heikentyi entisestään.
Jyväskylän yliopistossa post doc -tutkijana toimiva Suomi selvitti väitöskirjassaan tulevien luokanopettajien musiikillisia valmiuksia.
Opiskelijat arvioivat pätevyyttään vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta. Oman pätevyytensä musiikin opetussuunnitelman toteuttamiseen opiskelijat arvioivat vuosiluokilla 1-4 kohtalaiseksi, mutta vuosiluokilla 5-6 vain välttäväksi.”
– Opiskelijan harrastuneisuus vaikutti merkittävästi hänen musiikillisiin valmiuksiinsa. Vain viidesosa arvioi olevansa täysin tai melkein pätevä opettamaan musiikkia alakoulussa. Peräti 60 prosenttia piti opetusta haastavana tai jopa mahdottomana.
Vielä 1980-luvulla luokanopettajan koulutukseen kuului noin 160 tuntia musiikinopetusta. Nykyään kontaktiopetuksen määrä on 40–80 tuntia riippuen yliopistosta. Tuossa ajassa ei Suomen mukaan pystytä tarjoamaan kaikkea sitä, mitä luokanopettajan pitäisi musiikinopetuksessa hallita.
Tutkimuksessa opiskelijat olivat huolissaan osaamisestaan. Yli puolet arvioi muun muassa äänenkäyttöön ja laulamiseen liittyvien opintosisältöjen määrän riittämättömäksi. Puutteellinen koulutus voi johtaa esimerkiksi lapsien laulattamiseen liian matalalla äänialueella, mikä saattaa vaurioittaa vielä kehittyvää äänielimistöä.
Nykyiset vuoden 2014 ops-perusteet edellyttävät luokanopettajalta muun muassa musiikin peruskäsitteiden, monipuolisen laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmiston, koulu- ja bändisoittimien sekä säveltämisen perusteiden hallintaa.
Taito- ja taideaineille tulisi palauttaa se arvo, mikä niillä oli 80-luvulla.
Monet tutkimukset osoittavat musiikin auttavan kognitiivisten taitojen kehittymisessä eri oppiaineissa. Musiikki myös lisää yleistä hyvinvointia ja sen avulla voidaan esimerkiksi ehkäistä syrjäytymistä.
– Musiikkituokioilla on suuri merkitys myönteisten musiikkikokemusten synnyttämisessä ja siten oppilaiden koulupäivän virkistämisessä.
Suomi myös muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus saada laadukasta opetusta niin musiikissa kuin muissakin taito- ja taideaineissa.
– Tämä ei toteudu kaikissa kouluissa. Opettajilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus noudattaa opetussuunnitelmaa, joten kyseessä on koulutuspoliittinen ristiriita.
Ratkaisuksi Suomi ehdottaa luokanopettajakoulutuksen taito- ja taideaineiden opintopistemäärien lisäämistä, täydennyskoulutusta ja valintakoejärjestelmän uudistamista.
– Taito- ja taideaineille tulisi palauttaa se arvo ja merkitys, mikä niillä oli vielä 1980-luvulla.
Korjattu 11.11.2019 klo 12.20
Aikaisemmin jutussa luki: ”Ne, jotka opiskelivat vuosiluokkien 1-4 musiikinopettajiksi, arvioivat musiikillisen pätevyytensä kohtalaisiksi, mutta vuosiluokkien 5-6 opettajiksi opiskelevat vain välttäväksi.” Luokanopettajakoulutuksesta ei valmistuta musiikinopettajiksi ja oikea muoto tekstille on: ”Oman pätevyytensä musiikin opetussuunnitelman toteuttamiseen opiskelijat arvioivat vuosiluokilla 1-4 kohtalaiseksi, mutta vuosiluokilla 5-6 vain välttäväksi.”
Väitös
Pätevä musiikin opettamiseen? Luokanopettajaksi valmistuvan musiikillinen kompetenssi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisen näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto 2019.