”Pistos”? Se on kreikkaa ja tarkoittaa suomeksi ”uskollinen”. Rodoksen Suomi-koulun opettaja tulkkaa, kun puhutaan adjektiiveista ja kuvaillaan, millainen koira on.
Kouluun saapui lukuvuoden lopulla kuusi luokanopettajaopiskelijaa, jotka saivat kesän alussa valmiiksi kasvatustieteen kandidaatin tutkintonsa Oulun yliopistossa.
Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa ulkosuomalaiset lapset saavat täydentävää opetusta suomen kielessä varsinaisen kouluopetuksen rinnalla. Suomi-kouluja on 45 maassa, ja ne voivat hakea Suomen valtionavustusta 3–18-vuotiaista oppilaista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia.
Rodoksen Suomi-koulun oppilaista osa on jo toisen polven suomalaisia Kreikassa. Opetusta on kolmena iltana viikossa ja ryhmissä on keskimäärin 5–8 oppilasta.
Opettajaopiskelija Linda Lauri kertoo, että lasten suomen taito vaihteli paljon.
– Harjoittelussa sai hyvää kokemusta siitä, millaista on opettaa suomea toisena kielenään puhuvia lapsia. Oli hienoa, että sellaisetkin lapset, jotka aluksi arastelivat suomeksi puhumista, rohkaistuivat yrittämään.
Viiden opintopisteen laajuinen teemaharjoittelu sisältää 40 tuntia kontaktiopetusta ja 90 tuntia omatoimista suunittelua. Tällä kertaa teemana olivat taito- ja taideaineet, joita kreikkalaisessa koulussa ei opeteta.
– Pidimme muun muassa liikuntatunteja muinaisella stadionilla. Askartelimme äitienpäiväkortit ja opettelimme Peipon pesä -laulun, jonka esitimme koulun kevätjuhlassa Filerimos-vuoren upeissa maisemissa. Yhtenä lauantaina oli lisäksi teemapäivä aktiviteetteineen, Lauri luettelee.
Suomi-koulun opettaja Marika Kärkkäinen on koulutukseltaan englanninopettaja ja suorittanut myös S2-opinnot. Hän on asunut suomalaisten lomailijoiden suosimalla saarella 12 vuotta. Hänellä on kreikkalaisen luokanopettajamiehensä kanssa vuoden ikäinen tytär.
Harjoittelijat tuovat aina raikkaan tuulahduksen koko kouluun.
Harjoittelijoita oli ensi kertaa näin monta yhtä aikaa, mutta Kärkkäinen antaa pelkkää kiitosta sujuvasta toiminnasta.
– Opettajat työskentelivät tehokkaina tiimeinä ja jakoivat tehtäviä keskenään. Harjoittelijat tuovat aina raikkaan tuulahduksen koko kouluun. Oppilaat saivat kielikylvyn, kun eivät voineetkaan tukeutua kreikkaan. Piti löytää keinoja kommunikoida suomeksi. Sain uusia vinkkejä ja ideoita opetukseen, Kärkkäinen iloitsee.
Opiskelijat ehtivät myös tutustua Rodoksen saareen ja kotiutua vuokra-asuntoonsa, joka sijaitsi paikallisten asuttamalla alueella.
Kreikkalaisesta elämäntyylistä jäi mieleen pari asiaa.
– Kaikkialla korostuu kiireettömyys eikä myöhästymistä pidetä pahana. Kreikkalaiset ovat myös todella perhekeskeisiä, Linda Lauri kuvailee.