Erityisopettajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on huutava ja yhä kasvava pula.
Miten työvoiman tarpeeseen vastataan nyt, kun aikuiskoulutustuki on lakkautettu?
Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät eivät välttämättä myönnä työntekijöilleen palkallisia vapaita pätevöitymiseen.
Valtio yrittää paikata aikuiskoulutustuen jättämää aukkoa hankeavustuksilla, joita Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa jakoi ensimmäisen kerran keväällä.
Hämeen ammattikorkeakoulu Hamk sai 78 000 euroa Jotpa-rahaa 15 ammatillisen erityisopettajan koulutukseen. Rahalla alueen ammatilliset oppilaitokset voivat maksaa esimerkiksi sijaiskuluja, joita syntyy, kun työntekijät ovat opiskelijoina ohjatussa työharjoittelussa.
Tavoitteena on, että opiskelija voi irrottautua omasta työstään sadan tunnin eli noin kahden viikon harjoittelun ajaksi. Onnistuuko tämä – se oli vielä alkukesästä auki.
– Neuvottelemme asiasta parhaillaan työnantajien kanssa, lehtori Simo Uusinoka Hamkista kertoo.
Olennaista on, että työnantajat saadaan mukaan. Käytännössä moni opiskelija tarvitsee palkallista vapaata harjoittelua varten, koska vaihtoehtoista toimeentuloa ei enää ole saatavilla.
Tutkintoon kuuluvat muut lähiopintojaksot ovat vain päivän tai parin mittaisia, joten niihin opiskelijoiden on helpompi päästä.
– Tietysti opiskelijat ovat hieman epätasa-arvoisessa asemassa, koska osa joutuu ottamaan palkatonta vapaata ja toiset taas pystyvät järjestelemään lukujärjestystään.
On paljon kuntia, joissa opiskelija joutuu ottamaan palkatonta vapaata osallistuakseen lähiopetukseen.
Jotpa-raha ei korvaa aikuiskoulutustukea
Jotpa-rahoitus myönnettiin oppilaitoksille, jotka kouluttavat työvoimapula-alojen ammattilaisia. Nämä jakavat rahaa edelleen työnantajakumppaneilleen.
Tällainen hankerahoitus ei korvaa aikuiskoulutustukea kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että hankkeet ovat määräaikaisia. Toinen syy on se, että rahat eivät suoraan turvaa opiskelijoiden toimeentuloa opintojen aikana.
Tämä on todettu myös Jyväskylän yliopistossa, joka yhdessä avoimen yliopiston kanssa sai 520 000 euron tuen sadan varhaiskasvatuksen opettajan kouluttamiseen.
Kasvatustieteiden laitoksen varajohtajan Tarja Liinamaan mukaan rahaa halutaan käyttää nimenomaan opiskelijoiden hyväksi ja heidän opintojensa joustavoittamiseen.
Hänkin korostaa, ettei Jotpa-raha korvaa aikuiskoulutustukea.
– Aikuiskoulutustuella opiskelija pystyi suunnittelemaan opiskeluaan oman talouden ja perhetilanteen mukaan ihan eri tavalla.
Yliopiston työnantajakumppaneina on alueen kuntia. Raha kulkeutuu yliopistolta kunnille sen mukaan, montako varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijaa kunnassa työskentelee.
Yliopistonopettaja Sari Lipposen mukaan osa kunnista on myöntänyt palkallisia opintovapaita jo ennen Jotpa-rahoitusta.
On kuitenkin paljon kuntia, joissa opiskelija joutuu ottamaan palkatonta vapaata osallistuakseen lähiopetukseen.
– Opiskelijat ovat laskeneet, että matkakulujen ja majoituksen kanssa lähiopetus maksaa heille keskimäärin sata euroa päivässä.
Tarja Liinamaa sanoo suoraan, että yliopisto toivoo kuntien antavan palkallisia vapaita vähintään opintoihin kuuluvien ohjattujen harjoittelujen ajaksi.
– Kunnilla ja muilla työnantajilla on tässä nyt iso vastuu.
Tarvitaan malli, joka tukee irrottautumista työstä opintojen ajaksi
Vaikka Jotpa-rahoitetut hankkeet eivät korvaa aikuiskoulutustukea, niistä voidaan saada tietoa korvaavan mallin kehittämiseen.
Osa rahoista käytetään työnantajayhteistyön ja työn ohessa opiskelun kehittämiseen myös Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä.
Simo Uusinokan mukaan tarvetta olisi esimerkiksi ohjaavien opettajien perehdytysohjelmalle. Hamkissa erityisopettajaksi opiskelevien harjoitteluja ohjaavat ammatillisten oppilaitosten omat opettajat, joilla on jo erityisopettajan koulutus.
Jyväskylässä puolestaan tarkoituksena on kehittää vakaopettajien monimuotokoulutusta niin, että sen sisällölliset tavoitteet toteutuvat vähemmällä lähiopetuksella.
– Mietimme esimerkiksi, millaisia opintotehtäviä työn ohessa voidaan tehdä, Sari Lipponen sanoo.
Tärkeintä olisi kehittää malli, joka tukee opiskelijoiden irrottautumista omasta työstään opintojen ajaksi. Myös oppilaitosten sujuva työ pitää turvata silloinkin, kun työntekijät ovat opiskelemassa.
– Silloin minä uskon, että mallilla voitaisiin jollakin tapaa korvata aikuiskoulutustukea, Uusinoka sanoo.
Valtio rahoittaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kouluttautumista työn ohessa toisellakin tavalla. Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa mallista, jossa Suomen kuusi suurinta kaupunkia aikoo kouluttaa 2 000 vakaopea ja sosionomia.
Valtio tukee kuutoskaupunkeja toistaiseksi kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja kaupungit tilaavat rahoilla koulutusta yliopistoilta ja ammattikorkeilta. Koulutuksiin voivat hakea jo päiväkodeissa töissä olevat lastenhoitajat.
Uusi avustushaku meneillään
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa myönsi keväällä noin 3,9 miljoonaa euroa valtionavustusta hankkeisiin, joissa edistetään työn ohessa opiskelua vaka- ja erityisopettajien sekä sote-alan koulutuksissa.
Tarkoitus on vähentää poissaoloja ja ansionmenetyksiä, jotka johtuvat esimerkiksi opintoihin kuuluvista harjoitteluista.
Avustukset myönnettiin korkeakouluille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Ne maksavat osan rahoista työnantajille korvauksena järjestelyistä, jotka mahdollistavat työn ohessa opiskelun.
Hankkeet jatkuvat vuoden 2026 loppuun. Uusi vastaava valtion- avustuksen haku on auki 4. syyskuuta saakka.