Kuopioon annettu lakkovaroitus on saanut opettajilta ymmärrystä ja työnantajilta tyrmäystä. Osa työnantajista on nimittäin yrittänyt murtaa rehtorien ja päiväkodinjohtajien lakko-oikeutta.
Murtamisyritykset eivät lannista kuopiolaista luokanopettajaa ja järjestövalmiuspäällikköä Risto Launosta.
– Nyt meillä OAJ:n jäsenillä on semmoinen tunne, että ollaan tosissaan.
Julkisen puolen palkat ovat jääneet pitkään jälkeen yksityisten alojen ansioista.
– Tämä on nyt tullut kaikkien opettajien tietoisuuteen, eikä siihen enää suostuta. Nykyisellä palkkatasolla kuntasektori ei ole houkutteleva työnantaja, Launonen sanoo.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvottelut 28.2. Niinpä kuntasopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat siirtyivät sopimuksettomaan tilaan 1. maaliskuuta.
Neuvottelujärjestö Juko antoi 7.3 ensimmäisen lakkovaroituksen. Siitä lähtien työriitaa on soviteltu lähes päivittäin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.
Yhden pitkän lakon sijaan OAJ:n työnseisaukset toteutetaan vähintään neljässä aallossa pistelakkoina eri paikkakunnilla.
– Näin vyörytetään painetta työnantajaa päin, kuntapuolen järjestövalmiudesta vastaava erityisasiantuntija Kaj Raiskio kertoo.
Opettajien lakkoaalloista kaksi olisi ajoittunut ylioppilaskirjoituspäiviin, minkä vuoksi sovittelija pyysi lakkojen siirtoa.
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voi siirtää lakkoa enintään 14 vuorokautta. Siirto on mahdollinen, jos katsotaan, että työnseisaus tai sen laajentaminen kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai vahingoittaa huomattavasti yleistä etua.
– Näin saadaan myös lisäaikaa sovittelulle, Raiskio huomauttaa.
Vaikka kaksi lakkoaalloista siirtyi kahdella viikolla, itse asia ei muutu.
– Opettajat eivät halua kuuta taivaalta: korkeasti koulutetuille ammattilaisille kuuluu kilpailukykyinen palkka ja säälliset työolot.
Mikäli sopimukseen ei päästä, Kuopion ja Tampereen kaksipäiväinen lakko alkaa 12. huhtikuuta. Kuopiossa lakossa olisi 1 400 OAJ:n jäsentä varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta ja lukiosta.
Opettajien tunnelmat ovat myönteiset, mutta osin uusi tilanne myös hämmentää.
– Meillä on töissä opettajia, jotka eivät olleet syntyneetkään edellisen lakkovaroituksen aikaan vuonna 1995, Risto Launonen huomauttaa.
OAJ on kouluttanut lakkopaikkakuntien yhteysopettajia järjestövalmiusasioissa. Tulevina viikkoina järjestövalmiuspäällikkö pitää tiiviisti yhteyttä lakkokaupunkien OAJ-toimijoihin. Tapaamisissa ratkotaan käytännön kysymyksiä: mistä saadaan lakkovahteja, mistä tilataan huomioliivejä ja banderolleja.
Jos kaikki lakot toteutuvat, ne koskevat yli 22 000:ta OAJ:n jäsentä. Pääkaupunkiseudun lakko olisi muita pidempi, se kestäisi viikon.
Lakossa olevat opettajat eivät mene työpaikalleen, anna etäopetusta tai hoida muitakaan työtehtäviään. Työnantaja pidättää palkan lakon ajalta, mutta OAJ maksaa jäsenilleen lakkoavustusta 180 euroa jokaista lakkopäivää kohti.
OAJ tavoittelee lakolla muun muassa monivuotista palkkaohjelmaa, ansiokehityksen turvaavia palkankorotuksia sekä työmäärän rajaamista.
– Kolmessa vuosikymmenessä luokanopettajan työmäärä on lisääntynyt valtavasti, eikä palkka vastaa enää työn vaativuutta, Risto Launonen sanoo.
Ennen OAJ:n lakkoja toteutuvat Julkisen alan unionin Jaun jäsenten lakot Jyväskylässä, Rovaniemellä, Kuopiossa ja Tampereella. Opettajat ja alan esihenkilöt eivät tee Jaun lakon piirissä olevien koulunkäynninohjaajien tai lastenhoitajien töitä.
Arki joustojen varassa
On vihoviimeinen hetki parantaa varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja, jos haluamme oikeasti nostaa alamme veto- ja pitovoimaa. Liian alhainen palkkataso ajaa opettajat muihin töihin.
Näin kommentoi varhaiskasvatuksen opettaja Eveliina Koljonen tämän kevään toista kunta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa 21.–27.3. Kiellot ja lakkovaroitukset kertovat Koljosen mukaan sitä, että neuvottelutilanne on kireä eikä yhteisymmärrystä työantajan kanssa tunnu löytyvän.
Linnunlaulun päiväkodissa Helsingissä henkilöstö pohti ensimmäisen kiellon aikana, että tavallisestikin pitäisi olla painavammat syyt vuorojen vaihdoille ja ylitöiden tekemiselle.
– Päiväkotimme pysyi ensimmäisen kieltoviikon auki normaalisti. Tilanteen kasassa pitäminen edellytti kuitenkin Seuren sijaisten käyttöä sekä ammattijärjestöön kuulumattomien työskentelyä, Koljonen kertoo.
Hän harmittelee, että päiväkodin arjen toimiminen edellyttää jatkuvaa joustamista ja varasuunnitelmia muuttuvien tilanteiden varalle.
– Äärimmilleen viety joustaminen pitäisi olla poikkeustilanne, mutta nythän se on arjessamme lähes päivittäistä.
Maija-Leena Nissilä