Tiede kehittyy, koulu muuttuu
Ollaanko enää fyysisesti täällä vai virtuaalilasit päässä paikassa X? Osataanko enää kirjoittaa käsin? Jospa silti lähtisi liikkeelle opettajuuden muutoksesta.
Näin pähkäilivät opettajaopiskelijat Miikka Tarpeenniemi ja Paavo Mäkinen saatuaan tehtäväkseen visioida koulutusalan messutapahtuman järjestämistä 50 vuoden päästä. Miehet kohtasivat koulutuksen hackathoneja järjestävän yhdistyksen Linkon tilaisuudessa tammikuun lopun Educassa.
Hackathon on tyypillisesti kilpailuhenkinen ja osallistava innovointitapahtuma ja uusien ratkaisujen luomisen menetelmä. Linko on tuonut hackathonit koulutuksen maailmaan.
– Hackathonit ovat keskittyneet yleensä liike-elämään tai teknologiaan, mutta meidän hackathoneissamme luodaan koodien sijaan pedagogisia innovaatioita, Linkon Tuija Cornér kertoo.
Cornérin mukaan Linkon hackathonit tukevat opettajan ammatillista kehitystä kognitiivisella, sosiaalisella ja persoonallisella ulottuvuudella. Opettajat ovat saaneet tapahtumista ideoita opetukseen. Samalla kehittyvät itsevarmuus ja esiintymistaidot.
Myös opetusneuvos Martti Hellström ja yrittäjä Saku Tuominen pohtivat opetuksen innovaatioita ja vuoden 2030 peruskoulussa opetettavia tulevaisuustaitoja.
Hellströmin mukaan alan parhaat oivallukset syntyvät opettajien pedagogisesta vapaudesta.
– Opettaja voi kokeilla, ja hänellä on lupa myös epäonnistua. Ja sitten jokin asia opetuksessa yhtäkkiä toimiikin.
Onko muutos jonkinlainen koulutuskeskusteluun hiipinyt itseisarvo?
Tuomisen mukaan koulutuksen on muututtava paitsi maailman muutoksen mukana, myös siksi, että oppimista tutkiva tiede kehittyy. Työelämän arvaamattomien muutosten varalta hän korostaa tulevaisuustaitojen ja elämänhallinnan oppeja.
– Jos jotakin toivon vuodelle 2030, niin se olisi suomalaisissa tuolloin ilmenevä poikkeuksellinen rakkaus uuden oppimista kohtaan.
Parhaat innovaatiot syntyvät opettajien pedagogisesta vapaudesta.
Tulevaisuutta kelpaa ennustaa, kunnes luokkahuoneeseen liihottelee musta joutsen.
Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius sekä tulevaisuustaitoja kehittävässä Tulevaisuuskoulu-yhdistyksessä toimiva Otto Tähkäpää kertoivat Educassa, miten tulevaisuusaiheita voitaisiin integroida yhä varhaisempaan opetukseen.
– Tulevaisuutta ei voi tuoda kouluun, koska se on siellä jo. Kyse on lähestymistapojen luomisesta, Tähkäpää totesi.
Hän suosittelee opettajille taiteellisen kasvatuksen metodeja, niissä kun tulevaisuuteen voi liittää myös moraalis-eettisiä aiheita. Tulevaisuuskoulussa lapset ovat pohtineet tulevaisuutta ja askarrelleet lopuksi musta joutsen -naamarit, Tähkäpää kertoi.
Musta joutsen on filosofi Nassim Nicholas Talebin luoma käsite. Hän viittaa sillä ennustamattomaan ja epätodennäköiseen tapahtumaan, jolla on yhtäkkiä valtava vaikutus maailmaan. Selittäminen on helppoa, mutta vasta jälkikäteen.
Matias Manner
Kuuntele, puhu, ymmärrä
Osallisuus on keino nujertaa yksinäisyys, Suomen suurin kansantauti.
– Digitaalinen maailma viettää siihen suuntaan, että jäädään omiin oloihin seurustelemaan älypuhelimen kanssa. Koulutus toimii vastavoimana ja korostaa yhdessä tekemistä, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi Educassa.
Osallisuus on myös sitä, että lapsia ja nuoria kuunnellaan. Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOOLin Susanna Jokimies, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton Sakkin Jasmina Khabbal ja Suomen Lukiolaisten Liiton Alvar Euro muistuttivat, että selvitysten mukaan joka kolmas ammatillinen opiskelija kokee itsensä masentuneeksi usein ja joka kolmas lukiolainen kokee koulu-uupumusta joka viikko.
Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen mielestä osallisuus on hyvä lääke myös uupumuksen selättämiseen. Hänen mielestään uupumus uhkaa, jos oppilas ei ymmärrä, mitä merkitystä opitulla on.
Nykyisin oppilaat ammentavat paljon tietoa myös koulun ulkopuolelta. Koulun tehtävä onkin asettaa tieto oikeaan yhteyteen. Opettajan tärkeä tehtävä on ammattitaitonsa ja elämänkokemuksensa avulla muistuttaa oppilaita siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mitä iloa ja hyötyä opitusta on.
Uupumus uhkaa, jos oppilas ei ymmärrä, mitä merkitystä opitulla on.
Hyvää elämää ei ole ilman turvallisuutta. Kouluissa turvallisuutta parannetaan ja rauhaa rakennetaan vuorovaikutustaitoja harjoittelemalla. Rauhan rakentamisessa ja kuilujen ylittämisessä tärkeää on halu ja kyky kuunnella ja sietää erilaisia mielipiteitä.
Educassa kiinnitettiin huomiota myös kansalliseen turvallisuuteen. Sisäministeriön vt. kansliapäällikkö Jukka Aalto esitteli uutta sisäisen turvallisuuden strategiaa, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta maailman turvallisin maa.
Kasvatuksessa ja koulutuksessa kansallista turvallisuutta edistetään ehkäisemällä syrjäytymistä. Laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen voi Aallon mukaan uhata Suomen sisäistä turvallisuutta. Syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia ovat radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen.
Opetushallituksen tilaisuudessa käsiteltiinkin koulun mahdollisuutta torjua väkivaltaan johdattavaa ääriajattelua. Koulussa pitää voida harjoitella sitä, miten saa äänensä kuuluviin ilman väkivaltaa.
Tiina Tikkanen
Lyft fram styrkorna
Läraren har en viktig roll som inspiratör. En motiverad lärare ger motiverade elever.
Men det är en knepig ekvation att behålla motivationen år efter år i samma jobb. Det här gäller givetvis inte bara lärare, men i läraryrket är utmaningen särskilt stor. Läraren ska fem dagar i veckan motivera och sporra barn, elever och studerande till att lära sig nya saker och få dem att gilla och inse betydelsen av kunskap.
Lärarkårens engagemang är stort och trots resursbrister och allt fler omotiverade arbetsuppgifter så trivs lärarna i sitt arbete. Men ibland kanske glöden lite falnar och man stampar på stället.
Så vad kan man då själv göra för att höja motivationen? Det här dryftades i svenska Hörnan under Educa.
– Det är oerhört viktigt med stöd av kollegerna och skolans ledning. Att det känns att man gör något viktigt och meningsfullt, sade Minttu Myllynen som är lärare i Winellska skolan i Kyrkslätt.
Minttu lyfte också fram positivt bemötande.
– Det är bra med öppet sinne när en ny infallsvinkel eller idé presenteras. Alla är ju olika, någon behöver mycket tid för att ta in nya saker, medan någon annan är kvick i vändningarna. Men viljan att lösa pusslet tillsammans bör finnas.
I mässvimlet var många över-ens om att det är bra med en kortare eller längre paus ibland. Det kan vara ett besök till en annan skola, att besöka Educa eller studieledighet. Många lärare har njutit av alterneringsledighet och kommit tillbaka med ny energi.
Säg något uppskattande till en kollega.
I svenska Hörnan uppträdde också neuropsykologen och forskaren Åse Fagerlund. Hon berättade om positiv psykologi och pedagogik som ger goda resultat. Åse leder Folkhälsans forskningsprojekt Styrka, glädje och medkänsla.
– Vi har varit skickliga på att fokusera på det som är svårt och fel och kanske glömt bort att stärka det som är gott i oss. Fråga hellre ”vad är bra med dig” än ”vad är det för fel med dig”.
Lyft fram styrkorna, för alla har styrkor och goda egenskaper. Vi har också alla ett val; vill vi hjälpa eller stjälpa, säga något uppmuntrande eller nedslående. Det här gäller både stora och små.
– Säg något uppskattande till en kollega och gärna inför andra. Redan ett leende, ett tack stärker goda relationer!
Minna Rosenström
