Millainen jäsenistö, sellainen yhdistys – ammattijärjestön pitää tarjota mahdollisuuksia keskusteluun

Jäsenet ovat yhdistyksen sydän ja tekevät sen toiminnasta oman näköistään. Näin sanoo Kajaanin Lyseon erityisluokanopettaja Tarja Karvonen, joka luonnehtii itseään yhdistysaktivistiksi.

Tällä hetkellä Karvonen on aktiivijäsen martoissa, kanteleyhdistyksessä, nuorisoseurassa sekä OAJ:n Kajaanin paikallisyhdistyksessä. Lisäksi hän toimii oman koulunsa yhteysopettajana ja on rivijäsen monissa muissa yhdistyksissä.

Yhdistystoiminta on Karvosen mukaan mielekästä vapaa-ajan toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden mukavaan yhdessä tekemiseen ja uusien asioiden oppimiseen sekä elämyksiin ja vaikuttamiseen. Yhdistysten jäsenyys tuo usein mukanaan myös jäsenetuja, esimerkiksi oman lehden.

Marttojen toiminnassa on mukana jäseniä vauvasta vaariin, niin naisia kuin miehiäkin. Toiminta ja teemat ovat monipuolisia arjen hallinnasta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Ammattijärjestötoiminnassa taas jäsenyys edellyttää tiettyyn ryhmään kuulumista, ja toiminta liittyy työhön ja työhyvinvointiin.

– On erilaista toimia yhdistyksessä, joka keskittyy vapaa-ajan toimintaan tai tietyn asian tukemiseen esimerkiksi potilasjärjestöissä. Toiminnallisuus voisi kuitenkin olla tulevaisuudessa myös opettajien paikallisyhdistysten toimintatapa, koska se luo hyvinvointia ja tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Paikallisyhdistyksemme on hienosti onnistunut muuttamaan toimintaansa.

Korona-aika on pakottanut yhdistykset miettimään, mikä on niiden perusajatus ja miten se tehdään näkyväksi jäsenille.

– Paikallisyhdistyksemme on hienosti onnistunut muuttamaan toimintaansa opettajien hyvinvointia uudella tavalla tukevaksi, Karvonen sanoo.

Hän kertoo yhdistyksen järjestävän jäsenilleen etäjumppaa, kulttuurielämyksiä ja etäluentoja. Samalla yhdistys huolehtii koko ajan myös edunvalvonnasta.

Ammattijärjestössä toimiminen voi olla paitsi työ myös harrastus.

Seinäjokelainen pääluottamusmies Kari Nieminen kertoo ay-harrastuksen vievän mukanaan, kun ymmärrys edunvalvonnasta ja työelämästä laajenee.

– Minulle tekemisen suola on heikommassa asemassa olevan auttaminen, ja pyrin rakentamaan pienin askelin oikeudenmukaisempaa työelämää.

Nieminen on myös OAJ:n valtuuston ja hallituksen jäsen, tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan puheenjohtaja sekä OAJ Pohjanmaan alueasiantuntija. Myös paikallistason yhdistystoiminta on tuttua aikaisemmilta vuosilta.

Ammattijärjestön pitää Niemisen mukaan tarjota mahdollisuuksia keskusteluun kaikilla tasoilla. Siksi on hyödyllistä yhdistää edunvalvonta-asiat vapaamuotoisiin kohtaamisiin. On myös syytä vaalia yhtenäisyyttä, koska se vahvistaa opettajajoukon voimaa.

Nieminen kiittää OAJ:n valtuuston nykyistä osallistavaa toimintakulttuuria sekä järjestön toiminnan suuntaamista palkkapolitiikkaa laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

– Parasta ay-toiminnassa ovat ihmiset ja kohtaamiset, jopa ystävystymiset. Yhteinen opettajuuskin kehittyy ja vahvistuu kohtaamisissa.

Tehyn järjestörakenne poikkeaa OAJ:stä erityisesti valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Paikallistason toimija on ammattiosasto, ja jäsen kuuluu Tehyyn oman ammattiosastonsa kautta. Osastot ovat työnantaja- tai aluekohtaisia ja pääosin jäsenmääriltään suuria.

Ammattiosastojen tukena työskentelee aluetasolla päätoimisia työntekijöitä. Edunvalvonnasta huolehtii Tehy, joka on ainut valtakunnallinen taso.

OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija Jussi Savolainen toimi aikaisemmin Tehyn Pitkäniemen ammattiosaston puheenjohtajana. Nykyään hän työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa terveysyksikön lehtorina ja korkeakouluasiamiehenä.

Jussi Savolaisen mukaan paikallisyhdistysten tulee olla riittävän suuria.

Tehyn ammattiosastoja voisi Savolaisen mukaan verrata OAJ:n paikallisyhdistyksiin, mutta muuten Tehyn ja OAJ:n yhdistysrakenteet poikkeavat paljon toisistaan. Jäsenen kannalta Tehyn rakenne on hyvin yksinkertainen.

– Myös OAJ:n kannattaisi pyrkiä luomaan selkeä jäsenyyspolku ja poistaa rinnakkaisuutta ja päällekkäisyyttä. Paikallisyhdistysten tulisi olla riittävän suuria, ja niiden pitäisi saada tukea alueiltaan. Valtakunnan taso piirtäisi päälinjat, Savolainen näkee.

OAJ:ssä rakenne on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Järjestössä on neljä valtakunnallista piiriä, ammatillisten opettajien OAO, Varhaiskasvatuksen opettajien liitto Vol, yleissivistävien opettajien OAJ-Ysi ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL. Valtakunnallisia yhdistyksiä on kymmenen, esimerkiksi Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat Opsia ja Finlands Svenska Lärarförbund FSL.

Monimutkaisuuteen on jälleen herätty, ja OAJ:n valtuusto käsittelee järjestörakennetta toukokuussa. Varsinaisia päätöksiä järjestörakenteen uudistamisesta valtuusto tekee mahdollisesti vasta elokuun ylimääräisessä kokouksessa. Näin voidaan varmistaa se, että kaikki päättäjät ehtivät saada kaipaamansa tiedot ennen päätöksen tekoa.

Puheenjohtaja Olli Luukkainen on marraskuun lopulta lähtien tavannut useita kertoja kaikkien valtakunnallisten piirien ja yhdistysten hallitukset sekä puheenjohtajat eri kokoonpanoilla ja käynyt läpi valtuuston listaamat kysymykset.

– Olen halunnut kuulla yhdistyksiä askarruttavat asiat ja toiveet. Näyttää siltä, että opettajaryhmille on hyvin tärkeää oman ammattialansa erityisidentiteetti ja omat valtakunnalliset toimielimet, Luukkainen kertoo.

Valtuusto päättää elokuussa esimerkiksi siitä, voisiko jäsen liittyä jatkossa suoraan OAJ:hin nykyisen valtakunnallisen yhdistyksen sijaan.

– Jos valtuusto hyväksyy muutoksen, OAJ olisi jatkossa suoraan yksittäisten jäsenten eikä portaittaisesti yhdistysten omistama yhdistys. Jäsen liittyisi kuitenkin automaattisesti myös valtakunnalliseen yhdistykseensä.

Jäseneksi kelpaisi mahdollisen sääntömuutoksen jälkeen myös opettajakelpoinen, vaikka hän ei opetus-, kasvatus- tai tutkimustehtävissä työskentelisikään. Opettajaksi opiskelevat pääsisivät päätöksenteon täysivaltaisiksi jäseniksi. Nykyisin heillä on päätöksentekoelimissä läsnäolo- ja puheoikeus.

Tavoitteena on myös uudistaa paikallis- ja aluetason tehtäviä niin, että toiminta ja talousresurssit kohdistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla jäsenten hyväksi.

Luukkaisen mukaan jäsenelle tärkeää paikallistoimintaa on pystyttävä tukemaan ja vahvistamaan. Yhtenä vaihtoehtona on, että paikallisen toiminnan tukemiseksi alueilla työskentelisivät päätoimiset toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa OAJ:hin.

– Reilun kymmenen vuoden jälkeen on nyt syytä tarkastella aluetasoa ja sen resurssien kohdentumista. Uudistamista odottavat myös hallintorakenteet, esimerkiksi hallituksen ja valtuuston koko, Luukkainen sanoo.

Rivijäsenten osallistumista päätöksenteon taustakeskusteluihin halutaan vahvistaa. Hallitus esittää varsinaisen uudistamisprosessin lisäksi valtuustolle, että OAJ:n toimikunnat loisivat erillisen areenan jäsenten keskustelulle. Näin toimikunnat voisivat hyödyntää jäsenten näkemyksiä päätöksiä tehdessään.

oaj.fi -> Valtakunnalliset yhdistykset