Suomalaisella opettajalla – kuten muillakin ammattiliittoon kuuluvilla suomalaisilla – on perusoikeus, joka on alle 20 prosentilla maailman työssäkäyvistä.
Silloin, kun työn ehdoista ei päästä työnantajan kanssa neuvottelemalla sopuun, meillä on sopimusneuvotteluja vauhdittaaksemme oikeus ryhtyä työtaisteluun.
Sopimusten saavuttaminen neuvottelemalla on aina ensisijaista. Siihen pyritään kaikin keinoin.
Tänä keväänä virka- ja työehtosopimusneuvottelut ovat kuitenkin niin vaikeat, että OAJ on jo hionut järjestövalmiusorganisaationsa toimintavalmiuteen. Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalalle on saatava oikeudenmukaiset sopimukset.
Oikeudenmukaisuuden perustana ovat vähintään yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, kiky-tuntien poisto tai niille kunnollinen kompensaatio, monivuotinen palkkaohjelma palkkatason kehityksen varmistamiseksi, varhaiskasvatuksen opettajien siirto opetusalan sopimukseen ja työhyvinvoinnin parantaminen.
OAJ on irtisanonut nykyiset sopimukset päättymään 31.3.2020. Sen jälkeen työtaistelutoimet ovat mahdollisia.
Vahva järjestövalmius on neuvotteluille tärkeää. Neuvottelijat tietävät, että jos tiukka paikka tulee, heillä on 117 000 jäsenen voima tukemassa tavoitteiden toteutumista. Jos neuvottelemalla ei saada tulosta, jonka jäsenkunta on valmis hyväksymään, OAJ on valmis järjestöllisiin toimiin, tarvittaessa myös lakkoon.
– OAJ harkitsee työtaistelutoimia todella harvoin. Jos niihin päädytään, syitä on mietitty perusteellisesti. Me emme kevein perustein lähde vaikeuttamaan perheiden ja opiskelijoiden arkea, järjestöasiamies Kaj Raiskio sanoo.
Jos työtaistelutoimiin ryhdytään, niiden on kuitenkin oltava sellaisia, että niillä on yhteiskunnallista merkitystä.
– Työtaistelun haitta on perheille tilapäinen, mutta jos palkkausta ja työehtoja ei saada opettajille oikeudenmukaisella tavalla kuntoon, se vaikuttaa kaikkien tulevaisuuteen. Jos pätevät opettajat eivät hakeudu alalle ja jatka työssään, haitta on yhteiskunnalle pysyvä.
Osa järjestön jäsenistä on jo pidempään ollut innokas ryhtymään tositoimiin, mutta neuvotteluaikaa on yhä jäljellä kuukausi.
OAJ:n jäsenen ei pidä ryhtyä minkäänlaisiin työtaistelutoimiin oma-aloitteisesti. Työtaistelua koskevat päätökset ovat aina järjestön tekemiä ja järjestön yhteisiä päätöksiä. Järjestö kantaa niistä myös vastuun.
Työtaistelukeinoja ovat muun muassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto, erilaiset mielenilmaukset, ulosmarssit, työpaikkoja koskeva hakusaarto, pistelakot tai totaalilakot.
Jos työtaistelutoimet toteutuvat, ne koskevat periaatteessa kaikkia OAJ:n jäseniä, myös esimerkiksi rehtoreita, muita esimiehiä ja luottamusmiehiä. Lakkorajoilla määritellään ne jäsenryhmät, paikkakunnat ja oppilaitokset, jotka työtaisteluun menevät. Lakkorajoista päättää järjestö.
Jäsenen ei tarvitse vastata työnantajan mahdolliseen kysymykseen lakkoon osallistumisesta. Mahdolliset pitämättä jääneet koulupäivät eivät siirry myöhemmin pidettäviksi.
– On tärkeää, että kaikki, jotka kuuluvat lakon piiriin, osallistuvat siihen. Lakkoa ei pidä lähteä murtamaan esimerkiksi etätöiden tekemisellä, huoltajien viesteihin vastaamalla tai oppilaiden tehtävien etukäteissuunnitteluilla, Raiskio sanoo.
Jos oma työ on lakon piirissä, jäsenellä on velvollisuus osallistua lakkoon.
Lakkoavustusta maksetaan 120 euroa jokaiselta viikonpäivältä, jolta lakossa oleva menettää palkan.
– Nyt on aika puhua oikeudenmukaisuudesta ja ennen kaikkea solidaarisuudesta, Raiskio sanoo.
Ammattiyhdistysliikkeen pohjimmainen tehtävähän on edelleen sama kuin reilut sata vuotta sitten: kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiaa ajetaan joukkovoimalla.
– Jos lakko ei koske itseä, on silti syytä olla solidaarinen muita kohtaan, jotta kaikilla olisi opetusalalla hyvät työolot ja työn vaativuuden huomioon ottava kunnollinen palkka.
Neuvottelujen aikana kannattaa seurata säännöllisesti OAJ:n viestintäkanavia eli nettisivuja, jäsenkirjeitä, somekanavia ja Opettaja-lehteä. Kaikki sopimusalakohtainen ajankohtaistieto on koottuna sivustolla oaj.fi/oajneuvottelee.