Tiistaina 3.5. alkoi yhteensä lähes 23 000:n OAJ:n jäsenen lakko. Tiistaihin mennessä, jolloin tämä lehti meni painoon, ei kunta-alan työriitaa sovitteleva lautakunta vielä ollut antanut sovintoehdotustaan, jota odotettiin jo ennen vappua.
Lakossa ovat kymmenen kaupungin opetusalan ammattilaiset ja lisäksi 17 yksityistä koulua kahdessa kaupungissa. Lakossa on muitakin kuin opettajia, yhteensä se koskee 81 000:tä kunta-alan ammattilaista.
Kunnissa 9.5. asti kestävä lakko koskee opetushenkilöstöä, joka kuuluu OVTES- ja KVTES-sopimukseen ja jonka työnantaja on Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Rovaniemen, Oulun, Jyväskylän, Turun, Kuopion tai Tampereen kaupunki.
Lakossa ovat myös päiväkodinjohtajat ja rehtorit. Lisäksi kunta-alalla on voimassa koko maata koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto.
Jo pääsiäisen alla lakossa oli kuudessa kaupungissa lähes 11 000 OAJ:n jäsentä.
Edellisestä opettajalakosta on aikaa 38 vuotta. Vaikka OAJ ei ole lakkoherkkä ammattijärjestö, kevään neuvottelut ovat nyt päätyneet vielä pahempaan solmuun kuin aiempien vuosien vaikeissa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.
Miksi lakkoon jouduttiin?
Pohjasyynä on jo vuosikausia jatkunut tilanne, jossa kunta-alan palkat jäävät jatkuvasti jälkeen yksityisen puolen palkkakehityksestä. Suomessa yksityinen ala kuroo kaiken aikaa rakoa kunnan palkkoihin erilaisten liukumien avulla.
Kun yhteiskunnan yksityissektorilla on työvoimapula, osaavaa henkilökuntaa houkutellaan palkan avulla. Vaikkapa varhaiskasvatuksen opettajat eivät vastaavaa palkkahoukutinta ole nähneet. Opetusalalla palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä koulutustasoa.
Kunnan virka- ja työehtosopimusneuvotteluja on käyty tiiviisti vuoden alusta lähtien. Helmikuun lopussa neuvottelut keskeytyivät, ja 1.3. erimielisyys siirtyi valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan neuvoteltavaksi. Hän antoi neuvottelujen jälkeen sovintoehdotuksen, jota työntekijät eivät maaliskuun lopussa voineet hyväksyä.
Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat olleet sovittelulautakunnan käsissä huhtikuun kahdeksannesta päivästä lähtien. Sovittelulautakunnan nimeäminen oli poikkeuksellista ja viestii jo itsessään neuvottelujen erityisestä vaikeusasteesta.
Yhdeksänjäseninen sovittelulautakunta on kuullut kaikkien kunta-alan järjestöjen näkemyksiä työmarkkinatilanteesta ja sen ratkaisukeinoista. Sen perusteella lautakunnan oli tarkoitus jo ennen vappua sorvata asiasta oma näkemyksensä ja antaa sovintoehdotus.
Sovittelulautakunnan puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoi 28.4., ettei sovintoehdotusta vielä anneta, sillä osapuolten näkemykset olivat liian kaukana toisistaan. Oaj.fi-sivustolta voi seurata, miten tilanne on edennyt tämän lehden painoonmenon jälkeen.
Satojen tuhansien yhteinen sopimus
Selkeä vaikeuskerroin neuvotteluissa on kunta-alan sopimusten ja niistä neuvottelevien järjestöjen suuri määrä. Kunta-alan sopimukset koskevat yhteensä noin 425 000:ta palkansaajaa. Palkkasumma on yhteensä 22 miljardia euroa.
Sopimuksia ovat kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus, Sote-sopimus. Pääsopijajärjestöjä on niin ikään useita.
Kun kunta-alan sopimuksia hyväksytään, neuvotteluissa sovitaan esimerkiksi sopimuskauden pituus ja kaikkia yli 400 000:ta palkansaajaa koskevat palkankorotukset.
OAJ:n päätavoitteena on saada monivuotinen palkkaohjelmaa, joka mahdollistaisi parannukset opettajien palkkoihin ja muihin työehtoihin.