Lähes 12 prosentin korotuspotti palkkojen ja sopimusten parantamiseen

Kunta-ala on saanut uudet virka- ja työehtosopimukset, joiden tasoa ja kytkentää vientialojen korotuksiin teollisuuden työnantajajärjestöt pitävät ”turmiollisena”. Viime viikolla hyväksytty sopimus tuo kunnan opetusalalle viiden vuoden aikana vähintään 11,8 prosenttia lisää rahaa palkkoihin ja sopimusten parantamiseen. Sopimus koskee yli 70 000:ta OAJ:n jäsentä.

Kunta-alan uusi työehtosopimus korottaa palkkoja takautuvasti jo kesäkuun alusta lähtien. Korotukset on sovittu kaikkiaan kolmelle vuodelle, vuosille 2022–2025. Lisäksi sopimuksessa on pitkään tavoiteltu viisivuotinen palkkaohjelma.

Korotusten kytkeminen vientialojen korotuksiin aiheuttaa vienti- teollisuuden ja monen muun työnantajajärjestön mielestä ongelmia. Vientisektorilla pelätään, että kunnan sopimus hämmentää työmarkkinapalettia ja saa aikaan palkankorotuskierteen.

Monen opettajaryhmän pitkäaikainen tavoite toteutuu, mutta moni toive jäi saavuttamatta.

Kunnan ja sen opetusalan sopimus syntyi poikkeuksellisen pitkien ja vaikeiden neuvotteluiden ja sovitteluprosessien jälkeen. Kunnan yleisestä sopimuksesta pääsivät lopulta sopuun neuvottelujärjestö Juko – johon OAJ kuuluu –, JHL:n ja Jytyn neuvottelujärjestö Jau ja työnantajajärjestö KT.

Sopimus tuo opetusalalle viiden vuoden aikana vähintään 11,8 prosenttia lisää rahaa palkkoihin ja sopimusten kehittämiseen. Monen opettajaryhmän pitkäaikainen tavoite toteutuu, mutta moni toive jäi edelleen saavuttamatta.

Opetusalan työoloja parantavat, mutta toteutumatta jääneet muutokset olisivat työnantajan mielestä maksaneet liikaa.

Klikkaa kuva isommaksi.

 

OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan opetusalan palkkaus vastaa jatkossa paremmin päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän työn vaativuutta ja opettajien koulutustasoa. Pitkä sopimus tuo myös vakautta epävarmoissa talousnäkymissä.

– Yleiskorotusten, paikallisten erien ja palkkaohjelman yhteensä tuoma keskimääräinen lähes 12 prosentin korotus palkkoihin ja työehtojen parantamiseen on hyvä saavutus tässä talous- ja inflaatiotilanteessa. Ratkaisu saatiin lakoilla ja neuvottelemalla. Kunta-alan neuvottelujärjestelmä toimii, mikä on hyvä asia, Murto sanoo.

Neuvottelujärjestelmä ja -järjestöt saavat kiitosta myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajalta Markku Jaloselta. Hän haluaa antaa Jukolle ja Jaulle tunnustusta neuvotteluista ja muistuttaa, että sopimukset syntyivät historiallisen vaikeiden neuvottelujen ja sovittelumenettelyiden jälkeen.

– Kallishan tämä ratkaisu on työnantajalle, mutta ratkaisun kokonaisuutta me arvostamme ja puolustamme. Työnantajalle on hyvä, että kuntasektorille saatiin nyt pitkä kolmen vuoden työrauha, Jalonen sanoo.

Riittääkö viisivuotinen palkkaohjelma Jalosen mielestä kaikkeen tarkoitettuun, sekä palkkausjärjestelmien kehittämiseen että helpottamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen työvoimapulaa?

– Kyllä palkkaohjelma on merkittävä kehittämisväline, jolla voimme viedä asioita eteenpäin. Peruskorotukset ja palkkaohjelman keskimäärin prosentin suuruinen vuosittainen lisäkorotus antavat paikalliselle työnantajalle mahdollisuuden kohdentaa rahaa myös aloille, joilla kärsitään työvoimapulasta, Markku Jalonen sanoo.

 

Sopimuksessa on poikkeuksellinen kirjaus palkankorotuksista, jotka on kytketty keskeisten vientialojen korotuksiin. Jo sovittelulautakunnan ehdotus sisälsi ajatuksen, ettei kunnan ja yksityisen teollisuussektorin välinen palkkaero kasva sopimuskauden aikana.

Jos teknologia- ja kemianteollisuuden sekä auto- ja kuljetusalan palkankorotusprosentit ylittävät nyt sovitut kunta-alan korotukset, ylimääräiset korotukset lisätään kunnan vuosien 2023 ja 2024 sopimuskorotuksiin.

Opetushenkilöstön etu turvataan myös muissa mahdollisissa kunta- ja hyvinvointialueiden sopimusratkaisuissa.

Jos kunnan sopimuksen ulkopuolelle jääneet osapuolet sopivat myöhemmin paremmista palvelussuhteen ehdoista, vastaavat parannukset neuvotellaan myös sopimuksen jo tehneille. Tästä menettelystä sopiminen oli yksi ratkaisun kynnyskysymyksistä.

– Ellei siinä onnistuta, nyt tehdyt sopimukset on mahdollista viime kädessä irtisanoa, mikä tarkoittaisi työrauhan päättymistä irtisanomisajan jälkeen ja uusia neuvotteluja, Katarina Murto sanoo.

Korotusprosentit

1.6.2022 Yleiskorotus 2,0 %
1.10.2022 Keskitetty järjestelyerä 0,5 %
1.6.2023 Yleiskorotus
Keskitetty erä
Paikallinen erä
Palkkaohjelma
1,32 %
0,18%
0,4 %
1,4 %
1.2.2024 Palkkaohjelman keskitetty erä 0,4 %
1.6.2024 Yleiskorotus
Paikallinen erä
Palkkaohjelma
1,5 %
0,4 %
0,6 %
1.6.2025 Palkkaohjelma 0,8 %
2026 Palkkaohjelma 0,8 %
2027 Palkkaohjelma 1,2 %
  • Yleiskorotus tarkoittaa palkkojen nousua kyseisellä prosenttiluvulla.
  • Paikallinen erä tarkoittaa paikallisesti jaettavaa rahasummaa, jonka jakotavasta luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa. Paikallista erää ei yleensä jaeta tasaisesti kaikille työntekijöille.
  • Keskitetty erä tarkoittaa sitä, että rahasumma jaetaan keskustasolla OAJ:n ja KT:n sopimalla tavalla. Sillä voidaan maksaa sopimusmuutoksia, joista aiheutuu työnantajalle kustannuksia.

 

Tärkeä palkkaohjelma

Monivuotisen, pitkään tavoitellun palkkaohjelman saaminen sopimukseen oli OAJ:lle oleellisen tärkeää. Palkkaohjelmalla paitsi parannetaan opetusalan palkkatasoa, myös kehitetään sopimuksia vastaamaan paremmin opetushenkilöstön nykyisin tekemää työtä.

Paikallisesti luottamusmies voi sopia työnantajan kanssa työn vaativuuteen, työsuoritukseen ja rekrytointiin liittyvästä palkkauksesta. Rakenteellisten epäkohtien muutokset pitää tehdä keskustasolla.

– Vaikka palkkaohjelma painottuukin paikallisesti jaettaviin eriin, saatiin keskustasollekin rahaa, ja pääsemme sillä alkuun, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.

Keskitettyjen palkankorotuserien käyttämisestä linjataan OAJ:n hallituksessa.

Keskitettyjen palkankorotuserien käyttämisestä OVTES-sopimuksen sisällä linjataan OAJ:n hallituksessa.

– OAJ:n hallitus keskustelee ja päättää myöhemmin tavoitteista, miten palkkaohjelmaa kohdennetaan, puheenjohtaja Katarina Murto  kertoo.

 

Poikkeukselliset yleiskorotukset

Tänä vuonna OVETS-palkkoja korotetaan 2,0 prosentin yleiskorotuksella, joka tulee takautuvasti voimaan kesäkuun alusta lähtien. Useimpien työnantajien odotetaan voivan maksaa korotukset jo heinäkuun palkoissa. Pääsääntö on, että korotukset pitää laskea mukaan palkkoihin kolmen kuukauden kuluessa.

Kahden prosentin korotuksen lisäksi palkkoihin tulee syksyllä uusi 0,5 prosentin korotus, jonka kohdentamisesta OVTES-sopimukseen OAJ ja KT neuvottelevat keskenään.

– Neuvottelujen aivan viime vaiheessa saatiin sovittua lisäksi, että yksi lähivuosien paikallisista eristä voidaan KT:n kanssa sopia jaettavaksi keskitetysti. Se mahdollistaa korotuksen kohdentamisen OAJ:lle tärkeisiin kohteisiin, Lindroos kertoo.

 

Onnistunut perhevapaaratkaisu

Elokuun alussa tänä vuonna voimaan tulevan perhevapaalain käytännön soveltamisesta sovitaan kaikkien eri alojen työehtosopimuksissa. Sukupuolineutraalin lain tarkoituksena on taata lapsen molemmille vanhemmille mahdollisuus olla lapsen kanssa mahdollisimman pitkään.

– Kunnan ja kunnan opetusalan sopimuksiin laaja perhevapaauudistus saatiin ilman, että sitä olisi jouduttu rahoittamaan sopimuksen yleiskorotuksesta, kuten kuntatyönantaja alun perin esitti, Lindroos sanoo.

Muun kuin synnyttävän vanhemman oikeus palkalliseen poissaoloon nousee nyt 12 päivästä 32 arkipäivään. Arkipäiviksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin.

Synnyttävällä vanhemmalla on jatkossa oikeus saada täysi palkkansa raskausrahakaudelta, joka on 40 arkipäivää. Lisäksi hänellä on oikeus saada täysi palkkansa vanhempainvapaakauden 32 arkipäivältä, jos ne sijoittuvat välittömästi raskausrahakauden perään.

Raskausrahakausi alkaa kuukautta ennen laskettua aikaa, ja vapaata on haettava kaksi kuukautta ennen raskausrahakauden alkua. Työssäoloehto on kaksi kuukautta.

– Jos jäsen on epävarma, kuinka pitäisi toimia, aina kannattaa olla yhteydessä omaan luottamusmieheen, Lindroos kehottaa.

Kesäajan perhevapaiden palkkataso saatiin sopimuksissa säilymään entisenä. Kesällä 2022 sovelletaan vielä tällä hetkellä voimassa olevaa perhevapaalainsäädäntöä ja sopimusmääräyksiä. Kesäaikaa koskevia uuden sopimuksen määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran kesällä 2023.

 

Määräaikaisten asemaan parannusta

OVTESissä tarkennettiin koko lukuvuoden työajan käsitettä. Määräaikaisten opettajien asema paranee sen vuoksi, että lomakorvaus-päivien määrä kasvaa nykyiseen sopimukseen verrattuna. Määräaikaiselle opettajalle maksetaan lomakorvausta kaksi päivää kuukautta kohti.

Jos opettaja on määräaikaisena alle lukuvuoden työajan, hänen lomapäiväkorvaustaan on tähän mennessä vähennetty keskeytysaikojen arkipäivillä maanantaista lauantaihin. Jatkossa vähentäviä päiviä ovat arkipäivät maanantaista perjantaihin.

– Tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaisten opettajien lomapäiväkorvaukseen oikeuttavien päivien määrä hieman kasvaa, ja he saavat muutamalta lisäpäivältä palkkaa, OAJ:n neuvottelupäällikkö Markku Perttunen kertoo.

 

Kiertävän opettajan korvaus päätoimiselle tuntiopettajalle

Kiertävän opettajan sopimusmääräyksiin uusi sopimus tuo muutoksia.  Isoin muutos on se, että lehtoreiden lisäksi päätoimiset tuntiopettajat saatiin tämän sopimuksen piiriin.

– Nyt siis myös päätoimisella tuntiopettajalla on mahdollisuus saada kiertävän opettajan korvaus, jos hänellä on tunteja useammassa koulussa, Perttunen avaa.

 

Mentorointi ja tutorointi mahdolliseksi

Opetusvelvollisuusjärjestelmässä on jatkossa mahdollisuus vaihtaa opetustunteja muuksi työksi 76 tuntia vuodessa. Tähän saakka muuksi työksi on voinut vaihtaa vain 24 opetustuntia.

– Samalla toteutuu OAJ:n pitkään ajama parannus. Tämä sopimuksen määrittelemä muu työ voi jatkossa olla myös mentorointia ja tutorointia. Kokenut opettaja voi nyt vihdoin opastaa nuorta kollegaansa työajalla, mutta asiasta pitää sopia työnantajan kanssa, Perttunen kertoo.

Mentorointiin ja tutorointiin voidaan nyt käyttää myös koulu- ja kuntakohtaista resurssia.

 

Peruskoulun rehtoreiden palkkaperusteisiin muutoksia

Peruskoulun rehtoreiden palkkaperusteisiin on aiemmin vaikuttanut perusopetusryhmien määrä koulussa, eikä esimerkiksi erityisen tuen oppilaiden määrää ole huomioitu rehtoreiden työmäärässä.

Jatkossa palkan suuruus perustuu oppilasmäärään sekä oppilaiden erityisen tuen päätösten lukumäärään ja vastaa näin paremmin rehtoreiden nykyistä todellista työmäärää.

 

Lisätyö mahdolliseksi perusopetuksen ja lukion vuosityöajassa

Vuosityöajassa oleville perusopetuksen oppilaanohjaajille, lukion opintojen ohjaajille ja erityisopettajille tulee oikeus saada lisätyöstä korvaus.

– Tällaista määräystä ei ole aiemmin ollut, eli nyt vuosityöajan ylittävästä ajasta maksetaan lisäkorvausta, Perttunen sanoo.

Lisäksi lukion opinto-ohjaajille ja erityisopettajille määriteltiin päätoimisen tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot. Esimerkiksi opinto-ohjaajia voidaan palkata aiempaa joustavammin, kun heillä ei tarvitse olla täyttä työaikaa.

 

Viilauksia taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön määräyksiin

Musiikkioppilaitosten opetushenkilöstöä koskevaan liitteeseen selkeytettiin päätoimisen tuntiopettajan muun kuin opetustyön määräyksiä.

Kansalaisopiston ja kansanopiston sopimuksissa muutoksia tuli kokoaikaisten opettajien sopimuskohtiin. Suurimmat muutokset koskevat tuntiopettajia.

Yksi määrävuosikorotus muuttui kolmeksi.

Kansalaisopiston ja kansanopiston tuntiopettajat, joilla on vähintään 16 viikkotuntia, saavat viiden työvuoden jälkeen neljän prosentin korotuksen entisen korotuksen lisäksi. Seitsemän vuoden jälkeen he saavat uuden neljän prosentin korotuksen palkkaansa.

– Kun yksi määrävuosikorotus muuttui kolmeksi, se on iso parannus palkkakehitykseen, Markku Perttunen korostaa.

Matkakustannusten korvauksiin käytettävä raha kuitenkin väheni.

 

Ammatillisille sivutoimisille muutoksia

Tällä hetkellä ammatillisille sivutoimisille opettajille maksetaan palkka ainoastaan pidetyistä oppitunneista. Vastaisuudessa palkkaa maksetaan kaikesta heille määrätystä työstä.

– Työtä tehdään samalla perusperiaatteella kuin päätoimiset opettajat tekevät ammatillisissa oppilaitoksissa, Perttunen selittää.

Perttusen mukaan tämä hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Virka- ja työehtosopimus ei enää jatkossa rajaa sivustoimisten opettajien työtehtäviä, koska palkka maksetaan työajasta, ei oppitunnista.

 

Kelpoiselle ja ei-kelpoiselle vakaopettajalle eri palkka

Palkankorotusten lisäksi OVTESiin saatiin OAJ:n pitkään ajamia rakenteellisia parannuksia. OAJ:n tavoite kelpoisuusehdot täyttävän ja ei-kelpoisen varhaiskasvatuksen opettajan palkkojen eriyttämisestä oli yksi tärkeimmistä.

– Varhaiskasvatuksen opettajien tilanne parani selvästi, sillä jatkossa otetaan ensimmäisen kerran huomioon palkkaero kelpoisuusehdot täyttävän varhaiskasvatuksen opettajan ja ei-kelpoisen opettajan välillä. Tämä on tärkeä tulos, jonka saaminen oli OAJ:lle erityinen saavutus, erityisasiantuntija Kirsi Sutton sanoo.

Asiasta sovitaan uudessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä, joka kokoontui ensimmäisen kerran aiemmin tällä viikolla. Varhaiskasvatuksen opettajien palkkauksen eriyttämispäätös tulee voimaan 1.10.2022 alkaen.

 

Päiväkodin johtajan ja apulaisjohtajan tehtävät selkiytyvät

Päiväkodin johtajan hinnoittelukohdan soveltamisen ohjaustekstistä on poistettu osallistuminen opetus- ja kasvatustyöhön. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö johtaja voisi jossain määrin osallistua opetukseen ja kasvatukseen lapsiryhmässä. Lisäksi johtajille tulee sopimukseen uusi hinnoittelukohta ja johtajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,1 prosentilla 1.6.2023 alkaen.

Myös päiväkodin apulaisjohtajan tehtävä tunnistetaan aiempaa paremmin.

– Tähän mennessä varajohtajat ovat saaneet työnjohdollisen aseman vain, kun he toimivat johtajan sijaisena. Uusi apulaisjohtajan tehtävä tukee ja vahvistaa merkittävästi päiväkotien johtamista, Sutton sanoo.

Samalla kun uusi virka- ja työehtosopimus viime viikolla hyväksyttiin, myös kunta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi.

 

Lue myös: 

 

Avaintan neuvotteluissa ratkaisut lähestyvät

Kunta-alan sopimusratkaisun synty sai liikettä aikaan myös yksityisen opetusalan neuvotteluihin. Opettaja-lehden mennessä tiistaina painoon uusi työehtosopimus puuttui kuitenkin yhä noin 11 600:lta OAJ:n jäseneltä.

Avaintyönantajien neuvotteluista voidaan odottaa tuloksia mahdollisesti jo lähipäivinä. Avaintan neuvottelut olivat maanantaihin 13.6. mennessä edenneet sopimustarjoukseen asti.

Avaintan opetusalalle oli sovittu neuvottelu vielä tiistaiksi 14.6.

– Ratkaisu on kuitenkin yhä avoinna, eikä neuvottelutulosta vielä ole, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos tähdensi tiistaiaamuna.

Avaintes koskee osassa yksityisiä päiväkoteja työskentelevää varhaiskasvatuksen henkilöstöä.

Avaintyönantajien opetusalan Avainotes sopimusta sovelletaan eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa, osassa taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistys- työn oppilaitoksia sekä yhdessä ammattikorkeakoulussa.

 

Sivistan yksityinen opetusala jumittaa

OAJ:n neuvottelijat tapasivat maanantaina 13.6. Sivistystyönantajien edustajia ja nyt ilman sovittelijaa. Enempää kerrottavaa ei neuvottelutilanteesta Lindroosin mukaan ole.

Lindroosin mukaan on täysin mahdollista, ettei neuvottelutulosta synny ennen keskikesää. Tällöin uusi lukukausi alkaisi Sivistan yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa sopimuksettomassa tilassa.

– Tämä olisi täysin poikkeuksellista ja valitettavaa, mutta joudumme valmistautumaan senkin varalle.

Sopimuksen osapuolet tapasivat nyt ensimmäinen sen jälkeen, kun OAJ oli toukokuussa hylännyt sovittelija Jukka Ahtelan sovintoehdotuksen. Hylätyksi tullut sovintoehdotus oli jo kolmas tänä keväänä.

Yksityiselle opetusalalle annettiin kevään kuluessa kaikkiaan kolme lakkovaroitusta. Toukokuussa toteutunut lakko koski viittätoista helsinkiläistä ja kahta tamperelaista yksityistä koulua.

Sivistan neuvottelut koskevat yli 9 000:ta OAJ:n jäsentä. Yksityisen opetusalan työehtosopimus koskee muun muassa yleissivistäviä yksityisiä kouluja, yksityisiä ammatillisia oppilaitoksia, taiteen perusopetusta ja vapaata sivistystyötä, ammattikorkeakouluja ja urheiluopistoja.

 

Aikuiskoulutuksen sopimus peesaa yksityistä opetusalaa

Neuvotteluja on jatkettu kesäkuussa myös Sivistan ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksesta. Edelliset tapaamiset olivat parisen kuukautta sitten. Osapuolet olivat tuolloin valmistelleet sopimuksen tekstiosuuksia.

Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevat neuvottelut rytmittyvät yksityisen opetusalan tahdin mukaan, koska Sivista neuvottelee näistä kahdesta työehtosopimuksesta rinnakkain.

 

Halin neuvottelut jatkuvat

Yksityisiä päiväkoteja koskevat Halin sopimusneuvottelut ovat nekin jatkuneet, mutta lehden painoon mennessä niissä ei oltu vielä lähellä ratkaisuja.

 

Seuraa neuvottelujen kulkua:

 

 

Juttua on korjattu 17.6. kello 14. Painetussa Opettajassa julkaistua lausetta ”Kunnallisissa päiväkodeissa päiväkodin johtajan tehtäviin ei enää jatkossa kuulu osallistuminen opetus- ja kasvatustyöhön” on jutun julkaisun jälkeen muokattu muotoon ”Päiväkodin johtajan hinnoittelukohdan soveltamisen ohjaustekstistä on poistettu osallistuminen opetus- ja kasvatustyöhön. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö johtaja voisi jossain määrin osallistua opetukseen ja kasvatukseen lapsiryhmässä.”