Kohtaamisia: Pelto perehdyttää

Ravintola-alan lehtori Jarmo Åke vie opiskelijoitaan säännöllisesti pellolle. Siellä he oppivat maanviljelystä ja kestävästä kehityksestä, usein vastuuviljelijä Heidi Hovin opastuksella.

Istuttamista, kitkemistä, sadonkorjuuta. Perunannostotalkoot, tutustumista maan hoitoon, keskustelua ruoan ympäristövaikutuksista. Maistelua ja haistelua.

Muun muassa tätä kaikkea helsinkiläisen ravintolakoulun Perhon opiskelijat ovat päässeet tekemään vuodesta 2013 lähtien. Tuolloin Perho osti sato-osuuksia Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellosta ja osuuskunnan vastuuviljelijä Heidi Hovi tutustutti opiskelijat maanviljelijän työhön.

– Oli aika uniikkia, että ravintolakoulu lähti tekemään yhteistyötä maanviljelijän kanssa. Mutta kun katsoo jälkeenpäin, näinhän sen pitäisikin olla, koska ravintola-alalla tarvitaan ruokaa ja puhtaita raaka-aineita, Perhon lehtori Jarmo Åke sanoo.

Oppilaitos voi olla kestävän kehityksen pioneeri.

Yhteistyö sai alkunsa opiskelijoiden ideasta. Vuonna 2011 Perhossa tuli mahdolliseksi ottaa valinnaiseksi tutkinnon osaksi kestävä gastronomia, jota Jarmo muun muassa opettaa.

Alusta alkaen opintoihin sisältyi vierailuja maatiloilla ja tuottajien luona, mutta opiskelijat keksivät, että maanviljelijöiden kanssa voisi tehdä läheisempää yhteistyötä. Niinpä Jarmo soitti Herttoniemen ruokaosuuskuntaan.

– Perhon kanssa työskennellessä olen oppinut, että oppilaitos voi olla kestävän kehityksen pioneeri. Jarmo on ollut tosi innovatiivinen opettaja kestävän kehityksen linjalla ja lähtenyt toteuttamaan ihan uutta mallia, Heidi kertoo.

 

Heidiä ja Jarmoa yhdistää juuri kiinnostus kestävään kehitykseen. Kestävän kehityksen tarkoitus on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet maapallollamme myös tuleville sukupolville. Näitä elämisen edellytyksiä on esimerkiksi luonnonvarojen riittävyys.

Tätä tukee monimuotoinen ja luonnonmukainen viljely, jota Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla harjoitetaan. Perhon ja osuuskunnan yhteistyön myötä ravintola-alan opiskelijat ovat päässeet näkemään ruoan kestävän tien pellolta keittiöön.

– Olen huomannut, että opiskelijat alkavat arvostaa ruoan valmistamista ja viljelyä ihan eri tavalla, kun he näkevät konkreettisesti, mitä kaikkea työtä viljely vaatii, Jarmo kertoo.

– On erilaista tehdä ruokaa, keksiä uusia reseptejä ja lähteä kehittämään raaka-ainetta, kun tuntee sen alkuperän, Heidi jatkaa.

Heidistä on ollut kiinnostavaa kuulla kokkiopiskelijoiden näkemyksiä esimerkiksi hävikkiruoasta: mitä vaikkapa kukkakaalin lehdistä voi tehdä?

Pellolle meneminen on tosi hyvä ryhmäyttämiskeino.

Kestävyyden ja ekologisuuden lisäksi tärkeitä arvoja pellolla ovat yhteisöllisyys ja osallisuus. Periaatteessa kuka vain on tervetullut ruokaosuuskunnan toimintaan. Pellolla vierailee koululaisryhmiä ja talkoilee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Samalla tavalla Perhon opiskelijat pääsevät osaksi yhteisöä. Viime vuonna Perho ja osuuskunta esimerkiksi pitivät yhdessä sadonkorjuujuhlat – ja ylipäätään opettaminen pellolla on osallistavaa.

– Pellolle meneminen on tosi hyvä ryhmäyttämiskeino varsinkin uusille opiskelijoille. Siellä tehdään yhdessä ja tutustutaan toisiin. Samalla tulee hyötyliikuntaa ja tutustutaan kestävään kehitykseen ihan konkreettisesti, Jarmo summaa.

 

Ihan joka kerta Perhon opiskelijat eivät jaksa lähteä pellolle erityisen innokkaasti. Joskus esimerkiksi aikainen aamu, huono sää ja väsymys painavat.

– Mutta sitten kun sinä Heidi alat puhua siellä, olet itse niin innostunut. Se tarttuu heti opiskelijoihin, Jarmo toteaa.

– Samalla tavalla Jarmon ryhmissä näkee erityisesti, että opiskelijat kiinnostuvat, koska Jarmo on itse kiinnostunut, Heidi vastaa.

Parhaimmillaan innostuksesta syntyy uusia innovaatioita. Esimerkiksi viime aikoina ravintolat ovat alkaneet ylläpitää pieniä kattoviljelmiä ja yrittimaita. Heidi toivoo koulun olevan paikka, jossa opiskelijat oppivat, että tällainenkin on mahdollista: tehdä monialaista yhteistyötä ja viljellä ties mitä – ja vaikka tuottaa omaa hunajaa, kuten Perho tuottaa.

Heidin ja Jarmon mielestä innostus onkin opettajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Yhteistyönsä aikana he ovat kannustaneet myös toisiaan opettelemaan uusia asioita. Jarmo kertoo, että Heidin ja ruokaosuuskunnan esimerkki sai myös hänet dokumentoimaan ja kuvaamaan tapahtumia pellolla.

– Ja Jarmo on vienyt dokumentoinnin toiselle tasolle. Katsoin tosi innoissani, kun viime vuonna Jarmo kuvasi 360-kameralla työskentelyä pellolla ja tuotti opetusmateriaalia, Heidi kertoo.

 

Viime vuonna ravintolakoulu Perho yhdistyi Helmi Liiketalousopiston ja Haaga-Perhon kanssa. Nimeksi tuli Perho Liiketalousopisto, ja se on ravintola-alan, matkailun ja liiketalouden ammatillinen oppilaitos sekä valtakunnallinen urheiluoppilaitos.

Samoihin aikoihin Perholle perustettiin oma pelto Perho Green City Farm. Siinäkin Heidi ja Herttoniemen ruokaosuuskunta olivat mukana: opastamassa, miten oma pelto oikein rakennetaan.

Nyt Perhon opiskelijat pääsevät niin osuuskunnan pellolle Vantaan Korsoon kuin omalle pellolle Helsingin Malmille.

– Tämä on hyödyllistä, koska Korsossa lajivalikoima on laajempi. Malmilla viljellään vähän suppeammin. Opiskelijat näkevät molemmat, Jarmo kertoo.

Heidin ja Jarmon mukaan ihan kaikkien alojen opiskelijat hyötyvät pelloista.

– Liiketalouden opiskelijat voivat hyödyntää vaikka sitä, millainen maatila on yrityksenä ja miten brändätä tuotteita, Heidi sanoo.

– Ja matkailun opiskelijat voivat tuoda esille ruokamatkailua, jossa Suomessa ollaan alkuvaiheessa, Jarmo jatkaa.

Pienemmässä mittakaavassa minkä tahansa oppilaitoksen opettaja voi hyödyntää peltoja opetuksessaan. Heidi kertoo, että eräs tuttu opettaja lähti liikkeelle vihannesten kotimaista, kun hänen piti opettaa maantiedossa maailmankartta. Peruna on Perusta ja niin edelleen.

– Sen jälkeen he kiersivät pellolla ja katsoivat, mitä kaikkia vihanneksia täällä on, mistä maasta joku vihannes tulikaan ja missä se maa onkaan.

 

Jarmo Åke

  • Työskentelee ravintola-alan ja tieto- ja viestintätekniikan lehtorina sekä koulutusteknologian kehittämispäällikkönä Perho Liiketalousopistossa.

  • Työskennellyt aiemmin ravintola-alalla Yhdysvalloissa.

  • Koulutukseltaan keittiömestari, restonomi ja ruokakulttuurin viestinnän maisteri.

  • Tuorein ekoteko: On minimoinut muovin käytön muun muassa välttämällä muoviin pakatun ruoan ostamista ja käyttämällä kangaskasseja sekä omia säilytysastioita ja mukeja.

Heidi Hovi

  • Työskentelee Herttoniemen ruokaosuuskunnan vastuuviljelijänä.

  • Opettaa sivutyönään Snellman-korkeakoulussa muun muassa puutarhanhoitoa. On nyt äitiysvapaalla.

  • Työskennellyt aiemmin useilla luonnonmukaisilla maatiloilla Suomessa ja ulkomailla.

  • Koulutukseltaan biodynaaminen viljelijä, hortonomi ja agronomi.

  • Tuorein ekoteko: On päättänyt syöttää alle vuoden ikäiselle lapselleen toistaiseksi vain luonnonmukaista tai biodynaamista ruokaa, mieluiten lähitiloilta ostettuna.

Lue samasta aiheesta