Järjestöuudistus jakoi valtuutettujen mielipiteitä

OAJ:n valtuusto keskusteli kolme päivää järjestöuudistuksesta. Varsinaisia päätöksiä on tarkoitus tehdä syksyn kokouksessa, mutta valtuutetut päättivät jo nyt lopettaa valtuuston ja hallituksen koon pienentämisen valmistelun.

Jäsenyyskriteerit, suora henkilöjäsenyys, opiskelijoiden asema järjestön hallinnossa, paikallisen toiminnan tukeminen, aluetoiminnan järjestäminen sekä valtuuston ja hallituksen koko. Valtuutetut pohtivat laajasti OAJ:n järjestörakenteen uudistamista kokouksessaan.

Ensimmäisenä päivänä valtuutetut käsittelivät uudistamista työryhmissä, toisena päivänä yleiskeskustelussa. Kolmantena päivänä valtuutetut hyväksyivät ja hylkäsivät yleiskeskustelussa esitettyjä ponsi- ja muutosesityksiä.

 

Etukäteen oli ajateltu, että tämä valtuusto vain keskustelisi järjestörakenteen uudistamisesta, ja varsinaiset päätökset valtuutetut tekisivät ylimääräisessä valtuuston kokouksessa elokuussa.

Monipolvisen ja vilkkaan keskustelun lopputulema oli kuitenkin se, että valtuusto päätti lopettaa hallintoelinten eli valtuuston ja hallituksen koon pienentämiseen tähtäävän valmistelun.

Toisen päätöksen teki hallitus valtuuston kokouksen päättymisen jälkeen pitämässään kokouksessa. Hallitus päätti olla kutsumatta koolle ylimääräistä valtuuston kokousta, jonka esityslistalla olisi ollut vain järjestöuudistuksen käsittely.

Järjestörakenteen uudistamisasiaa valtuusto käsittelee seuraavaksi syyskokouksessaan loppuvuodesta. Sitä ennen valtuusto kokoontuu neuvottelupäiville.

 

Järjestöuudistuksessa valtuutettuja keskustelutti eniten aluetoiminnan järjestäminen.

Aluetoiminnan tärkeydestä kaikki ovat yksimielisiä. Sen sijaan valtuutettujen mielipiteitä jakaa aluetoiminnan järjestämisen tapa: hoitaako aluetason tehtäviä jatkossa entiseen tapaan alueyhdistys vai uudenlainen alueverkosto.

Alueverkoston hallinnon olisi tarkoitus olla alueyhdistystä kevyempi. Alueverkoston ensisijaisena lähtökohtana olisi alueella toimivien yhdistysten toiminnan tukeminen, ei suoraan jäsenille tuotettavat palvelut.

Kaikki alueen yhdistykset kuuluisivat automaattisesti alueensa verkostoon. Järjestö päättäisi, mitä verkoston toimintaan kuuluu. Rahoituksen olisi tarkoitus pysyä vähintään nykytasolla.

Alueverkosto kokoontuisi kerran tai kaksi vuodessa. Jokaisella yhdistyksellä olisi yksi virallinen edustaja yleiskokouksessa.

– Alueen, joka on tyytyväinen alueyhdistykseensä, pitäisi voida jatkaa nykyisellä mallilla. Toisenlaisesta mallista kiinnostuneet taas voisivat kokeilla alueverkostoa, yleissivistävien opettajien eli ysiläisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mea Nordberg esitteli oman työryhmänsä kantaa.

Ammatillisten opettajien ryhmän puheenjohtaja Lauri Hietalahti muistutti, että koska alue- ja paikallistoimijoiden rooli vaihtelee eri puolilla Suomea, eroja on myös toiminnassa riippumatta siitä, miten se on organisoitu.

– Sama muotti ei sovi kaikille, ja toimijoiden on päästävä keskustelemaan itselleen tärkeistä asioista, Hietalahti sanoi.

 

Hallituksen esityksessä aluetoiminnan järjestämisestä ei mainittu alueverkostokokeilua. Valtuutettujen keskuudessa kokeilu sen sijaan sai paljon kannatusta.

– Aluetoimintaa tulisi kehittää joko kokeilujen kautta tai riittävän pienin askelin, ysiläisten Jukka Talvitie linjasi.

Varhaiskasvatuksen opettajia edustava Anne Liimola piti alueverkostoon siirtymistä hätiköitynä muutoksena. Ammatillisten Ulla Kaukola puolestaan näki aluetoiminnan uudistamisen tarpeellisena.

– Alueverkosto toisi vahvemman tuen paikallisiin neuvotteluihin, Kaukola uskoi.

Työryhmät keskustelivat myös hallinnosta. Valtuutetut ottivat eniten kantaa opiskelijoiden osallistumiseen sekä jäsenpolkuun.

Hallitus ehdotti pohjaesityksessään, että opiskelijajäsenet saisivat äänivaltaisen edustuksen kaikkiin OAJ:n toimielimiin. Tällä hetkellä Soolin edustajat ovat saaneet osallistua valtuuston ja hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella.

Esitys sai valtuuston kannatuksen, joten asia siirtyy hallituksen jatkovalmisteluun ja tulee päätettäväksi seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Myös jäsenkriteerien laajentamisen ja suoran jäsenyyden valmistelu jatkuu. Nykykäytäntö on, että jäsenet liittyvät järjestöön paikallisyhdistyksen kautta.

Hallituksen pohjaesityksen mukaisesti jäsen liittyisi jatkossa ensisijaisesti OAJ:hin. Esitys sai sekä kannatusta että vastustusta.

– Miten jäsenen ääni pääsisi paremmin kuuluviin suoran jäsenyyden myötä? Uskon, että jäsenen on helpompi ottaa yhteyttä paikalliseen toimijaan kuin toimistoon Helsinkiin, ammatillisten opettajien Jari Jokinen arveli.

 

Moni otti puheenvuorossaan esille myös valtuuston roolin ylimpänä päättävänä elimenä, yhtenä heistä 11 vuotta valtuustossa vaikuttanut ysiläinen Tuomas Riikonen.

– Jatkuva keskustelu valtuuston koosta on turhauttavaa. Pitäisikö jonkun aikaa elää päätösten mukaan? Eikö sekin vahvistaisi valtuuston asemaa ylimpänä päättävänä elimenä, hän kysyi.

 

Lue samasta aiheesta

Näkökulmat

Anna Renfors: Ostakaa makkaraa

03.12.2020
Näkökulmat

Anna Renfors: Kumi-Mikalle

26.08.2020