Näin työhyvintointirahaston avustuksia on käytetty Keravalla, Tampereella ja Kangasalla

Keravalla keskitytään ratkaisukeskeisyyteen

Jos mielessä pyörii, että en haluaisi olla väsynyt, ratkaisukeskeisyydessä näkökulma käännetään ajatukseksi: Haluan olla virkeämpi. Mitä minun pitäisi tehdä, jotta olisin virkeämpi?

Keravalla järjestetään OAJ:n työhyvinvointirahaston avustuksella työnohjauksellinen Ratkaisun portaat -koulutus. Se tarjoaa erityisopettajille ja erityisluokanopettajille mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan omaa hyvinvointia ratkaisukeskeisen ajattelu- ja toimintatavan kautta.

Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ongelmallisiin asioihin etsitään näkökulmia, joiden kautta myös ratkaisut alkavat löytyä, Laura Tulikorpi kertoo.

Hanketta ideoinut luokanopettaja ja ratkaisukeskeinen valmentaja Laura Tulikorpi kertoo, että koulutuksessa harjoitellaan esimerkiksi kuormittavan asian katsomista uudesta kulmasta.

– Jokaisesta ongelmasta voi löytää muutostoiveen. Muutostoive puolestaan auttaa löytämään keinoja, joilla toivottuun tilanteeseen voi päästä.

Näkökulman vaihtaminen ei tarkoita sitä, että ongelmat lakaistaan maton alle tai käännetään väkisin vahvuuksiksi. Sen sijaan toivotun tilanteen kuvitteleminen auttaa suuntaamaan energian siihen mihin voi vaikuttaa.

– Ratkaisukeskeisessä mallissa ajatellaan, että se kasvaa mihin keskitytään. Jos keskitytään tuijottamaan ongelmaa, se kasvaa. Samalla dopamiini- ja endorfiinitasot laskevat.

Yksi tärkeä aihe on omien rajojen tunnistaminen.

– Siedämme usein valtavan määrän asioita. Rajat alkavat löytyä, kun pysähtyy oman hyvinvoinnin äärelle ja hahmottaa millaisessa tilanteessa haluaisi olla, Tulikorpi kuvailee.

Tarvitaan esihenkilö, joka sanoo, että tottakai sä meet, tää hoituu.

Tulikorpi ja hänen työparinsa, ratkaisukeskeinen työnohjaaja Riikka Heinzmann toteuttavat koulutuksen kahtena kuuden tunnin päivänä. Niiden välissä opettajilla on kaksi viikkoa aikaa elää arkea uusien ajatusten kanssa.

Ensin keskitytään omaan hyvinvointiin. Sitten pohditaan, miten mallia voi hyödyntää omassa työympäristössä.

– Erityisopettajat ovat avainasemassa siinä, miten haasteisiin suhtaudutaan ja miten lasta autetaan. Ratkaisukeskeisyys tarjoaa välineitä myös siihen, miten viedä eteenpäin oppilaiden prosesseja. Koulutukset ja niiden räätälöinti erityisopettajien tarpeisiin maksetaan hankerahalla. Keravan kaupunki kustantaa tilat ja sijaiset koulutukseen osallistuville. Tulikorpi toivoo esimiesten myös tukevan työntekijöiden osallistumista.

–Tarvitaan esihenkilö joka sanoo, että tottakai sä meet ja tää hoituu, älä huoli, Laura Tulikorpi toteaa.

Kangasalla pysähdytään johtajuuden äärelle

Huutijärven koulun rehtori Tuire Amaral on innoissaan työhyvinvointirahaston avustuksella toteutettavasta Oivaltava esihenkilö -työhyvinvointivalmennuksesta.

Erityisen arvokkaana hän pitää pysähtymistä yhdessä kollegoiden kanssa.

– Huikea mahdollisuus, että voimme keskustella, ja ryhmästä saa vertaistukea, Amaral sanoo.

Stina Akolan ja hänen työparinsa luotsaamassa työhyvinvointivalmennuksessa etsitään hyvinvointia vahvistavia rutiineja. Tuire Amaral pitää arvokkaana valmennuksen tarjoamaa vertaistukea.

Kerran kuussa kokoontuvia valmennusryhmiä on kaksi, toinen Kangasalan varhaiskasvatuksen esihenkilöille, toinen opetusalan johtajille. Työnantaja tulee vastaan siten, että valmennus toteutetaan työajalla.

Tavoitteena on kasvattaa osallistujien tietoisuutta omista ajattelu- ja toimintatavoista sekä juurruttaa arkeen hyvinvointia vahvistavia rutiineja, esimerkiksi mikrotaukoja.

Tuire Amaral on nähnyt pitkän uransa aikana, kuinka hänen ja muiden rehtoreiden työhyvinvointi on heikentynyt. Työhyvinvointirahaston haussa hän tunnisti mahdollisuuden vaikuttaa asiaan ja lähti edistämään avustushakemusta.

Työn herättämien tunteiden tunnistaminen rauhoittaa mieltä.

Hankeideaa työparinsa kanssa sorvannut erityisopettaja ja työyhteisövalmentaja Stina Akola kertoo, että valmennuksessa tutkitaan esimerkiksi, millaiset ajatukset ja uskomukset ohjaavat omaa toimintaa. Työn herättämien tunteiden tunnistaminen puolestaan rauhoittaa mieltä.

– Omien tunteiden käsittely auttaa ymmärtämään myös toisten ihmisten tunteita ja toimintaa, Akola sanoo.

Osallistujat täydentävät jokaisella tapaamiskerralla henkilökohtaiseen hyvinvointisuunnitelmaan, kuinka voivat tuoda käsiteltyjä asioita itse omaan arkeen.

– Tavoitteena on, että osallistujat oppivat ehkä hitusen paremmin löytämään omasta työstä sen, mikä on tärkeintä juuri tänään ja uskaltavat ottaa aikaa myös jaksamista lisääville asioille, Stina Akola kuvaa.

Tampereella kehittyy niin yksilö kuin organisaatiokin

Kalevan lukiossa Tampereella alkaa ensi vuonna koko henkilöstön Älykästä organisaation ja itsensä johtamista -koulutus. Sen lähtökohtana on tietoisuus itsestä.

– Millainen olen? Mitkä arvot ovat minulle tärkeitä ja miten se näkyy ammatillisessa minässä? kuvailee apulaisrehtori Anne-Mari Jussila.

Työhyvinvointikyselyn kautta saadaan esiin hiljaista tietoa ja hiljaisempien opettajien ääni, Anne-Mari Jussila arvioi.

Toimintatapoja ja vuorovaikutusta käsitellään yksilöiden, koulun sisäisten tiimien ja koko organisaation tasolla.

– Tavoitteena on, että jokainen löytäisi omat vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä tunnistaisi oman henkilökohtaisen panoksensa tiimiin ja organisaatioon.

Hanke on startti, joka mahdollistaa yhden tai kahden asian käsittelyn.

Työhyvinvointirahaston avustuksella toteutettavasta koulutuksesta haetaan potkua ja työkaluja hyvinvoinnin kehittämiseen pidemmällä aikajänteellä.

Jussila kertoo, että hankehakemuksen tekeminen antoi mahdollisuuden pohtia työhyvinvointia tavallista laajemmin.

– Löysimme kolmesta viiteen asiaa, joihin haluamme sparrausapua. Hanke on startti, joka mahdollistaa yhden tai kahden asian käsittelyn.

Avustuksen lisäksi käytössä on koulun oman, Jussilan vetämän työhyvinvointiryhmän vuotuinen budjetti.

Kehittämiskohteiden valitsemiseen antaa eväitä työterveyshuollon syksyllä tekemä työhyvinvointikysely.

– Kyselyssä nousivat esiin esimerkiksi kiireen tuntu, viestinnän parantaminen sekä tiimityön kehittäminen, Jussila avaa.

Hänen mukaansa henkilökunta kaipaa työtehtävien selkeyttämistä ja toivoo johdolta lisää tukea työhönsä.

Koulutus ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

Toteutus voi olla yhdistelmä henkilöstön tapahtumia, itsenäisesti opiskeltavia webinaareja ja pienryhmätyöskentelyä. Vaikutuksia arvioidaan kyselyiden avulla.

– Käymme aktiivista keskustelua palveluntarjoajan kanssa, jotta sisältö ja toteutus saadaan vastaamaan koulun tarpeita.