Etäkoulun arkeen voi kuulua yhtä lailla huolia kuin oivalluksia ja yllättäviä ilonaiheitakin. Kun opettaja juttelee oman ryhmänsä kanssa siitä, miten oppilaat ylipäätään jaksavat, nämä uskaltavat ottaa yhteyttä myös silloin, kun vaikeuksia ilmenee.
– Huoliin käytettyä aikaa on kuitenkin hyvä rajoittaa 5–15 minuuttiin päivässä ja vahvistaa sen jälkeen oppilaiden ajatusta siitä, että he voivat sääntöjä noudattamalla vaikuttaa itse tilanteeseensa, sanoo JIK-peruspalveluliikelaitoksen koulupsykologi Riitta Laurila.
JIK-peruspalveluliikelaitos toimii Ilmajoella ja Kurikassa.
Kuulumisia jakaessa voi myös pohtia, mitä hyviä asioita uudesta arjesta löytyy. Laurila huomauttaa, että opettajilla on riittävästi työtä opetuksessa, joten tukea tarvitsevat voi ohjata herkästi eteenpäin esimerkiksi oppilashuollon väelle.
Laurilan toimialueella Ilmajoella opetushenkilökunta on tavallisen yhteydenpidon lisäksi perustanut oppilaille ja kotiväelle viestiketjuja, joihin saa kommentoida tuntemuksia.
Peltosaaren koulun luokanopettaja Anniina Lucenius Riihimäeltä vaihtaa oman ekaluokkansa kanssa kuulumisia viikottaisissa videopuheluissa. Ryhmähenkeä pitävät yllä myös tutut hengitysharjoitukset, yhteinen jumppa ja peukuilla äänestäminen.
– Kuulumme yhä tuttuun ja turvalliseen porukkaan, vaikka kaikki joutuvatkin nyt tekemään töitä yksin. Etäpuhelut ovat opellekin se hetki, kun ei keskitytä mihinkään muuhun kuin toistemme kohtaamiseen, Lucenius sanoo.
Riitta Laurila muistuttaa, että selvät ja säännölliset aikataulut tuovat lapsille ja nuorille turvallisuutta ja tukevat mieltä. Rentoutus- ja hengitysharjoitusten sisällyttäminen koulupäivään opettaa rauhoittamaan omaa kehoa.
– On hyvä, että koulupäivät jatkuvat rutiininomaisina ja niiden aikana mieli pääsee irtaantumaan maailman tilanteesta.
Laurila painottaa, että opettaja saa keskittyä myös omaan arkeensa. Puhelimien ja viestien seuraaminen kannattaa rajata tiettyyn kellonaikaan ja sopia oppilaiden kanssa selkeät aikarajat tehtävien palautukselle.