Jokainen opettaja tarvitsisi osaamiskartoituksen digitaidoistaan, mutta jokaisen koulun ja kunnan ei kannata itse ryhtyä määrittelemään osaamistasoa. Digin työkäyttöä Turun yliopistossa luokanopettajaopiskelijoille opettava Aleksi Lahti peräänkuuluttaa alueellista yhteistyötä.
− Pyörää ei kannata keksiä 2 500:aa kertaa. Kansallinen raami on mahdollista tehdä opsin perusteiden pohjalta niin, että jokaiselle luokka-asteelle tehdään linjaukset tarvittavista taidoista. Näin pidettäisiin huolta myös oppilaiden yhdenvertaisuudesta.
Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitoksilla luokanopettajaopiskelijat saavat minimissään kolmen opintopisteen verran ohjausta digitaalisten pedagogisten mallien käyttöön. Yliopisto-opettaja, kasvatustieteen tohtorikoulutettava Lahti pitää opintokokonaisuutta valitettavan pienenä.
− Vahvatkaan sometaidot eivät välttämättä riitä digin työkäyttöön. Osa opiskelijoista tarvitsee ohjausta ihan perustyökalujen käyttöön, opetusteknologiasta ja digipedagogiikasta puhumattakaan.
Digiopetus on opettajankoulutuksessa tullut ikään kuin entisten opintojen päälle, ja sitä on yritettävä sisällyttää jo olemassa oleviin opintoihin. Kouluttajan on tarkkaan mietittävä, miten pienillä resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman paljon työelämätaitoja.
Pyörää ei kannata keksiä 2 500:aa kertaa.
Pakollisten digiopintojen lisäksi Turun yliopisto järjestää luokanopettajille 60 opintopisteen digitaalisen oppimisen sivuainetta. Laajuus vastaa perusopetuksen aineenopettajan opintoja.
− Syventävät opinnot käynyt pystyy toimimaan omassa kunnassaan digitutorin apuna tai jopa digitutorina. Vähintäänkin hän saa monipuolisen valmiuden käyttää digitaalisia opetusmateriaaleja ja digipedagogiikkaa.
Yliopisto tarjoaa 60 opintopisteen koulutusta myös erikoistumiskoulutuksena, joka suoritetaan oman työn ohessa noin puolentoista vuoden aikana. Koulutuspaikan saa vuosittain 15–20 opiskelijaa.
− Digitutorille koulutus tarjoaa erinomaisen kokonaisuuden. Rehtori taas saa tuekseen asiantuntijan, joka ymmärtää laaja-alaisesti koulun kehittämistä.
OAJ:n tekemän digikyselyn mukaan joka seitsemännellä peruskoulun opettajalla ei ole käytössään työnantajan kustantamia digitaalisia työvälineitä. Täydennyskoulutustarve eri puolilla Suomea on suuri, mutta päättämättä on, kuka täydennyskoulutusta järjestää ja millä ajalla opettajat voivat koulutukseen osallistua.