Yt-menettelyjen viriämiselle juuri tänä vuonna on kaikissa kunnissa sama perimmäinen tausta, useampi peräkkäinen alijäämäinen budjetti. Syinä pidetään muun muassa verotusmuutoksia ja valtionosuusleikkauksia.
Yt-kunnat ovat keskenään erilaisia. Isoja, kuten Kuopio ja pieniä, kuten Askola. Toistaiseksi kuudessa kunnassa on päädytty lomautuksiin, irtisanomisiin tai osa-aikaistamisiin.
– Infektio on levinnyt selvimmin Itä-Suomeen. Naapurikunnat ottavat usein mallia toisistaan. Oleellista neuvotteluiden onnistumisessa on paikallisyhdistyksen ja luottamusmiehen aktiivisuus, yt-asioista OAJ:ssä vastaava kehittämispäällikkö Niku Tuomisto sanoo.
Askolassa lomautusvaara on nyt rauhoittunut, kiitos vuoden 2011 yt-neuvotteluista otettujen oppien.
– Silloin ymmärrettiin, etteivät lomautukset auta kuntataloutta. Työmäärä ei vähene mihinkään, ja oppilaiden pitää joka tapauksessa saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja turvallisuus pitää taata. Säästöt on saavutettava rakenteellisilla muutoksilla, pääluottamusmies Hannu Vihreäluoto sanoo.
Tänä vuonna Askolassa on etsitty keinoja karsia kunnan menoista lähes 700 000 euroa. Keinoja etsittiin toimialoittain. Osakkeita myytiin ja tonttikauppa vilkastui.
Kasvotusten käydyillä diplomaattisilla keskusteluilla on ollut suuri merkitys lomautusuhan väistymisessä.
– Henkilökohtaista otetta tarvitaan koko ajan, ei vain paperia, joka liikkuu. Asioiden hoitamisen pitää perustua rehelliseen tietoon, ei poliittiseen agendaan, Vihreäluoto sanoo.
Paikallisyhdistyksellä on iso rooli lomautusten välttämisessä.
– Yhdistyksen on oltava yhteydessä valtuutettuihin ja muihin päättäjiin, media pitää saada mukaan ja lisäksi järjestää tilaisuus, johon kutsutaan sekä kunnanvaltuusto että -hallitus.
Kaikki faktat täytyy tuoda julki ja kaikki on suunniteltava: mitä kerrotaan ja miten kerrotaan.
– OAJ:n toimiston tuki on tässä tärkeä, Vihreäluoto neuvoo luottamusmieskollegoitaan.