Uutta opettajaa ei saa jättää yksin

Anttilan yläkoulussa Lohjalla uuden opettajan työhön perehdytyksellä on pitkät perinteet. Perehdytyksen päävastuu on rehtori Liisa Saarniniemellä ja vararehtori Anna Arolla.

Mikäli rekrytointiaikataulu mahdollistaa, uudet opettajat ovat mukana jo kevään arviointi- ja suunnittelutilaisuudessa. Ensimmäisenä koulupäivänä uudet opettajat osallistuvat rehtorikaksikon tilannekatsaukseen.

Kun Saarniniemi aloitti vararehtorina vuonna 2008, hän sai edeltäjältään Uuden opettajan ohjeet, joita päivitti tarvittaessa. Tämän lukuvuoden alkuun Saarniniemi teki uuden perehdyttämissuunnitelman, johon kuuluvat tiedot kiinteistöstä, kanslia-asioista, toimintakulttuurista, turvallisuudesta, arviointikäytänteistä ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä asioista.

Näin sujuu Anttilan koulun arki -ohjeistus on koko henkilökunnan opas, joka kertoo järjestyssääntöjen ja seuraamusjärjestelmän ohella muun muassa oppitunti-, välitunti- ja ruokailukäytännöistä. Uusi opettaja saa tietoa myös työsuojelusta ja työterveyshuollosta sekä opettajayhdistyksistä.

Perehdytys on tervetulotoivotus, jolla uusi opettaja otetaan mukaan joukkoon.

– Hyvän perehdytyksen jälkeen opettaja on oppilaiden edessä tasavertainen aikuinen muiden opettajien kanssa, koska hän tuntee koulun ja sen tavat. Työ lähtee sujumaan helpommin ja luontevammin, Saarniniemi sanoo.

Anttilan koulussa jokainen uusi opettaja saa oman oppiaineen opettajasta tutorin ensisijaiseksi perehdyttäjäksi. Kaikki opettajat kuitenkin perehdyttävät tarvittaessa, ja apua uskaltaa kysyä keneltä hyvänsä.

− Oman opetettavan aineen opettaja tutorina on tärkeä, ja isossa koulussa sellainen on yleensä mahdollista järjestää, Saarniniemi kertoo.

Jokaisessa Suomen koulussa ei perehdytys ole yhtä mallikasta kuin Anttilassa. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL selvitti tammikuussa uusien opettajien saamaa perehdytystä. Kyselyn reilusta 800 vastaajasta enemmistö piti omaa perehdytystään huonona tai olemattomana.

Kun työuransa viime vuosina aloittaneet opettajat arvioivat perehdytyksensä eri osa-alueita, kävi ilmi, että oppilaitosten pedagogiset asiakirjat, turvallisuussuunnitelmat ja säännöt on käsitelty huonosti tai ne ovat jääneet jopa kokonaan käsittelemättä.

Perehdytyksen täytyy olla suunnitelmallinen kokonaisuus.

SOOL vaatii työnantajia huolehtimaan paremmin uusien opettajien perehdytyksestä.

– Aloittavat opettajat eivät saa jäädä yksin. He tarvitsevat tukea ammattiin kiinnittymiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Perehdytyksen täytyy olla suunnitelmallinen kokonaisuus, puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo sanoo.

SOOL haluaa, että jokainen opettaja osallistuu koulutuksen järjestäjän toteuttamaan perehdytysohjelmaan. Työuraansa aloittavan tulee SOOLin mukaan voida osallistua mentorointiin koko ensimmäisen kokonaisen työvuoden ajan.

– Mentorointiopettajan työajasta on varattava riittävästi aikaa perehdyttämiseen ja siitä on maksettava riittävä korvaus, Vehmassalo muistuttaa.

Myös OAJ painottaa hyvän perehdytyksen merkitystä.

– Perehdytyksen tavoitteena on hyvinvoiva opettaja, joka kokee olevansa osa työyhteisöään ja haluaa pysyä opetusalalla, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto sanoo.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen työhönsä. Perehdytyksen järjestäminen on usein lähiesimiehen vastuulla.

– Perehdytyksen puutteella on tuhoisat seuraukset. Jos Suomi aidosti haluaa pysyä koulutuksen huippumaana, uusien opettajien on saatava laadukas perehdytys ja tukea työhön kiinnittymiseen, Tuomisto vaatii.

Opetuksen ja oppimisen kansainvälisestä Talis-tutkimuksesta selviää, että vain puolet suomalaisista yläkoulun opettajista osallistuu suunnitelmalliseen perehdytykseen. Samanlaisista puutteista on viitteitä myös muilla koulutuksen asteilla.

SOOL ehdottaa, että Suomeen säädettäisiin laki, jolla taataan mentorointi työssään aloittavalle opettajalle. SOOL haluaa myös kansallisia suosituksia, joiden mukaan perehdytys toteutetaan kaikissa yksiköissä.

Anttilan koulussa koko työyhteisö on mukana uusien opettajien perehdytyksessä. 2,5 vuotta sitten Anttilassa aloittanut äidinkielen- ja suomi toisena kielenä -opettaja Susanna Räyhäntausta kiittää perehdytyksen suunnitelmallisuutta. Ensimmäisessä työpaikassa vuonna 2005 perehdytystä ei erikseen pohdittu, se vain hoitui oman aineryhmän opettajan ja kivan työyhteisön kanssa.

Räyhäntaustan mukaan esimiehen nimeämä samaa oppiainetta opettava tutor tuo ryhtiä perehdytykseen.

− Hyvä perehdytys sujuvoittaa merkittävästi työn alkua ja tuo tunteen työyhteisöön kuulumisesta. Opettajan auktoriteetti ei murene oppilaiden silmissä, koska hän ei joudu kysymään oppilailta neuvoja. Perehdytys tukee opettajan roolin ottamista, Räyhäntausta sanoo.

Viime keväänä liikunnanopettajaksi valmistunut Anne-Mari Kukkasela aloitti Anttilan koulussa sijaisena elokuussa. Koska molemmat liikunnanopettajat ovat uusia, ei Kukkasela saanut oman aineen opettajasta tutoria.

− Peruskoulunopettajan työstä sain kyllä riittävästi perehdytystä, mutta liikunnan opetuksen käytännön asioihin olisin kaivannut apua. Tein listaa kysymyksistä ja soittelin vakituiselle opettajalle, joka on auttanut aina tarvittaessa, Kukkasela kiittää.

Kukkaselan perehdytys alkoi kesällä, kun hän kävi noutamassa koulun avaimia. Rehtori Saarniniemi ajelutti uutta opettajaa ympäri kaupunkia ja näytti vieraspaikkakuntalaiselle liikuntapaikkoja.

Työn aloittamista helpotti myös se, että samaan aikaan aloitti monta muuta uutta opettajaa. Anttilan koulun yksi opettaja kouluttautuu vertaismentorointiohjaajaksi. Hän on koonnut kokeneista ja uusista opettajista ryhmän, joka kokoontuu kerran kuussa.

− On voimaannuttavaa saada pohtia yhdessä opettajuutta ja sen haasteita. Perehdytys antaa opettajalle hallinnan tunteen ja lisää näin työhyvinvointia. Myös opettajan oma aktiivisuus on tärkeää uuden työn oppimisessa, Kukkasela sanoo.