Unohda oletukset, tilaa tulkki ja anna mahdollisuus oppimiseen

Olen havainnut, että lukeminen on paras tapa opettaa kieltä ja rikastuttaa sanavarastoa. Siksi minä uskon siihen, luokanopettaja Johanna Lehtinen sanoo.

Hänen kolmosluokkansa oli tammikuun loppuun mennessä lukenut kouluvuosiensa aikana 6 ​800 kirjaa.

Lehtisen luokan 23 oppilaasta 15 on S2-opetuksessa. Luokassa puhutaan jopa viittätoista eri kieltä, sillä oppilailla saattaa olla kaksi kotikieltä.

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on Lehtisen luokilla aina ollut paljon. Hän on työskennellyt vuodesta 2005 Keinutien ala-asteella Helsingin Kontulassa.

Kontula on monikulttuurinen lähiö, jossa oppilaiden vaihtuvuus on suurta. Lehtisenkin luokalle tulee usein uusia oppilaita kesken lukuvuoden.

– Maahanmuuttajataustaisen lapsen on helppo tulla meidän kouluun, koska todennäköisesti joku täällä puhuu samaa kieltä. Täällä ei myöskään ylitä uutiskynnystä, jos oppilaalla on eri kotikieli kuin muilla.

Itä-Helsingin kouluissa pitkä kokemus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksesta on poikinut hyviä toimintatapoja. Niille olisi nyt käyttöä muuallakin.

Lehtinen on aiemminkin ollut me- dian haastateltavana opetusmetodeistaan, erityisesti luokkansa aktiivisesta lukemisesta. Myös hänen edellinen ryhmänsä luki ala-asteen aikana yli 5 000 kirjaa.

Lehtisen luokalla S2-oppilaat ovat saavuttaneet hyvin S1-tason. Siitä hän kiittää lukutalkoita. Opettajan mukaan edelliseltä luokalta vain pari kolme oppilasta oli S2-tasolla siirtyessään yläkouluun.

– Uskallan väittää, että nykyisessä porukassa tulee olemaan sama tilanne.

Täällä ei ylity uutiskynnys, jos oppilaalla on eri kotikieli kuin muilla.

Keinutien ala-aste saa kaupungilta tarveperusteista lisärahoitusta, jonka tarkoitus on ehkäistä koulujen eriytymistä. Rehtori Maria Kokkosen mukaan sen suuruus oli viime vuonna 287 ​903 euroa.

Rahoitusta on käytetty Keinutiellä muun muassa oppimateriaaleihin sekä S2-opettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan palkkaamiseen. Koulussa työskentelee nyt neljä S2-opettajaa.

Lisäresurssien turvin luokkien ryhmäkoot on kyetty pitämään maltillisina. Esimerkiksi kuluvan lukuvuoden ykkösluokkia on kuusi ja oppilaita kullakin luokalla alle 20.

Koulussa toimii kielitietoinen opettajatiimi, johon Johanna Lehtinen kuuluu. Tiimi huolehtii, että kielellisesti tuettuun opetukseen on käytössä kättä pidempää, kuten kuvatukimateriaalia ja luetun ymmärtämisen testejä.

Alkuopetuksen luokissa on iltasatukirjahyllyt, joista lapset saavat lainata lukemista kotiin.

– Ja sitten meillä on hyvä koulukirjasto, mistä olen tosi onnellinen, Lehtinen sanoo.

Kirjaston hyllyistä löytyy luettavaa monella eri kielellä. Se tukee oppilaiden kotikielien opetusta, jota Keinutiellä pyritään järjestämään ja tukemaan mahdollisimman paljon.

Naapuruston monikulttuurisuus näkyy myös Maunulan yhteiskoulussa. 430 oppilaan yläkoulussa puhutaan 41:tä eri äidinkieltä.

Helsingin kaupungin sopimuskouluna toimivassa yksityiskoulussa on myös englanninkielisiä luokkia.

Englannin ja musiikin opettaja Inkeri Miekkavaaran mukaan niille hakee välillä maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka ovat käyneet alakoulussa valmistavan opetuksen, mutta eivät usko kielitaitonsa riittävän suomenkielisellä linjalla.

Miekkavaaran mielestä systeemissä on valuvika, jos valmistava opetus ei pysty antamaan riittäviä valmiuksia osallistua suomenkieliseen opetukseen.

– Tällä hetkellä siellä katsotaan vain aikaa, jonka lapsi tai nuori viettää valmistavalla luokalla, eikä sitä, kuinka paljon suomea siellä oppii.

Meillä on hyvä koulukirjasto, mistä olen tosi onnellinen

OAJ:n mukaan perusopetukseen valmistavasta opetuksesta pitää tehdä oppilaan lakisääteinen oikeus. Samalla valmistavan opetuksen opettajille tarvitaan kelpoisuusvaatimus.

– Nyt siellä voi olla opettajana kuka tahansa, ja sitten oppilaat saattavat tulla tosi huonolla suomen tai ruotsin kielen taidolla valmistavasta opetuksesta yleisopetuksen luokkaan, toteaa maahanmuuttajien koulutuksen erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä.

Valmistavan opetuksen opettajien kouluttaminen edellyttäisi OAJ:n mukaan 720 ​000–900 ​000 euron lisä- rahoitusta yliopistoille. Myös S2- eli suomi tai ruotsi toisena kielenä -opettajia tarvitaan lisää kaikille koulutusasteille.

– Jos esimerkiksi alaluokalla ei ole erillistä S2-opetusta, saa luokan opettaja olla aika taikuri, jotta saa kaikkien tukea tarvitsevien oppilaiden ja lisäksi S2-oppilaiden opetuksen hoidettua, Lyhykäinen perustelee.

OAJ:n tavoitteena on myös kielellisesti tuetun opetuksen lisääminen oppimisen tuen kokonaisuuteen. Silloin oppilas saisi perusopetuksen aikana tuettua opetusta niin pitkään kuin hän sitä tarvitsee.

Lyhykäisen mukaan opettajat tarvitsevat lisää täydennyskoulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Myös opettajien peruskoulutuksessa kielitietoiseen osaamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

– Moni opettaja on aika pulassa nyt, kun Ukrainan tilanne tuli päälle. Minulle tulee kysymyksiä, miten voin opettaa oppilaita, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä.

Moni opettaja on aika pulassa nyt, kun Ukrainan tilanne tuli päälle.

Sekä Inkeri Miekkavaara että Johanna Lehtinen ovat vuosien varrella oppineet ennakoimaan tilanteita, joita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa tulee vastaan. Silti yksi tärkeimmistä ohjeista on, ettei pidä olettaa mitään.

Se pätee niin kielitaitoon kuin kulttuureihin liittyviin seikkoihin.

– Jokainen on yksilö, ja jokaisen kanssa pitää lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä, Miekkavaara sanoo.

Hän kertoo takavuosilta esimerkin monikulttuurisesta luokasta, josta oli muodostunut käsitys osaamattomana porukkana. Sen seurauksena opettajat olivat laskeneet odotuksiaan opettaessaan heitä.

– Opetin heille englantia samalla ennakko-oletuksella, mutta jossain vaiheessa totesin, että olin väärässä, ja aloin vaatia heiltä enemmän. Jotain heissä syttyi, kun heille tarjottiin haasteita. Pikkuhiljaa homma kääntyi, ja he pärjäsivätkin erittäin hyvin.

Miekkavaaran mukaan kielitietoinen tuki kantaa, kun oppilaille antaa mahdollisuuden oppia itse. Kun Miekkavaaralta kysytään mitä jokin sana tarkoittaa, hän ei anna suoraa vastausta vaan auttaa löytämään sen esimerkiksi synonyymien avulla.

– On tärkeää rohkaista, että kyllä sinä opit.

Lehtinen korostaa sensitiivisyyden merkitystä. Hän muistuttaa, että vaikka kahdella perheellä olisi sama kieli ja uskonto, suhtautuminen asioihin voi olla täysin erilainen.

Siksi opettajan on tärkeää tavata uuden oppilaan vanhemmat mahdollisimman nopeasti.

– Tapaaminen auttaa ymmärtämään, missä mennään, mitä tapahtuu, mitä tehdään, kuka sinä olet, mitä sinä toivot, mitä he toivovat ja niin edelleen.

Lehtinen on esimerkiksi saanut oppilaidensa vanhemmilta laajan hyväksynnän lukemishaasteelleen.

Perheiden kanssa kommunikointiin hän käyttää usein tulkkauspalveluita, kuten tulkkipuhelimia. Myös selkosuomelle on käyttöä.

– Ei kannata viivästyttää vanhempien tapaamista eikä jättää tulkkia tilaamatta, hän neuvoo.

Kun oppilaansa ja heidän perheensä oppii tuntemaan, ennakointikin on helpompaa.

Keinutiellä on opittu muun muassa, että muslimien pyhän kuukauden ramadanin aikaan ei kannata järjestää koulun kykykilpailun finaalia. Osa oppilaista ei välttämättä saa silloin esimerkiksi tanssia.

Opettajan on tärkeää tavata uuden oppilaan vanhemmat mahdollisimman nopeasti.

Kaikilla luokilla olennaista on edistää hyvän ryhmähengen rakentumista. Maunulassa koulukuraattori, -psykologi ja nuorisokasvattaja pyrkivät puuttumaan heti klikkeihin, joita voi Inkeri Miekkavaaran mukaan olla jo valmiina alakoulusta siirtyvissä porukoissa.

Hän pitää tärkeänä, että akateemisesti pärjäävien lisäksi palkitaan vaikkapa stipendeillä kaveritaidoillaan koulun hyvää henkeä edistäviä oppilaita.

– Se on varmaan kaikille oppilaille kaikista tärkein asia, että koulussa on kavereita, toteaa myös Johanna Lehtinen.

Keinutiellä pidetään niin sanottuja timanttitunteja, joita Lehtinen kuvaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukiopetukseksi.

Ideana on, että jokaisella on jokin tavoite, kuten ”annan työrauhan” tai ”en kiusaa ketään jalkapallossa”. Sitten tavoitteeseen liittyviä sosiaalisia taitoja harjoitellaan käytännössä.

– Lähden siitä, että ketään ei pakoteta, mutta jokainen osallistuu jollain tavalla.

Tutustu OAJ:n ratkaisuihin » oaj.fi » Politiikassa » Maahanmuuttotaustaisten koulutuksen ja työllistymisen edistäminen