Jos työntekijän työkyky heikkenee, työterveyshuolto, esimies tai työntekijä itse voi ehdottaa työterveysneuvottelua. Joskus neuvotteluun meneminen pelottaa. Vaikkapa silloin, kun tunne-elämä on uupumuksen vuoksi muutenkin herkillä tai mietityttää, miten oman työpaikan käy.
Riihimäen kaupungin päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Nina-Marika Pieskä kertoo, että neuvottelussa työntekijän tilannetta katsotaan pitkällä tähtäimellä.
– Tavoitteena on, että ihminen pystyisi olemaan työelämässä vanhuuseläkkeelle saakka.
Neuvottelussa käydään läpi senhetkinen työkyky ja pohditaan, millaisin askelin työntekijä voisi jatkaa työelämässä. Mukana ovat yleensä esimies, työterveyshuollon edustaja sekä työntekijä itse ja hänen tukihenkilönsä, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu.
– Työterveyshuolto antaa suosituksen, pystyykö työntekijä palaamaan omaan työhönsä tai pitääkö työtä vaikkapa muuttaa. Terveydentilasta puhutaan vain työntekijän suostumuksella, Pieskä sanoo.
Pieskä menee paikan päälle usein yhdessä edustettavansa kanssa. Joskus tavataan jo vähän aiemmin ja rauhoitetaan tilannetta juttelemalla niitä näitä.
Pieskä keskustelee etukäteen työntekijän kanssa tämän tuntemuksista ja toiveista. Joskus oman tilanteen kohtaaminen työterveysneuvottelussa tekee niin kipeää, että työntekijän on vaikea puhua. Silloin Pieskä auttaa häntä kertomaan ajatuksistaan.
Mikäli lääkäri toteaa, että samaan työhön palaaminen ei ole mahdollista, keskustellaan tarvitaanko korvaavaa työtä väliaikaisesti vai pitäisikö miettiä kokonaan uutta työuraa.
Kevasta haettava ammatillinen kuntoutus mahdollistaa niin osa-aikaisen työkokeilun omassa työssä kuin osaamisen täydentämisen uusia tehtäviä varten ja uudelleen kouluttautumisenkin.
Päätökset tekee esihenkilö.
Työntekijän kannattaa valmistautua tapaamiseen pohtimalla, mikä omassa työssä kuormittaa, missä kokee onnistumista, onko ongelma väliaikainen vai pysyvämpi ja mitä haluaa. Esihenkilön tai työsuojeluvaltuutetun kanssa voi keskustella jo etukäteen, millaisia ratkaisuja omassa organisaatiossa on mahdollista tehdä.
Aina työnantajalla ei ole tarjota sopivaa työtä. Vaikeiden ratkaisujen äärellä Pieskä tukee työntekijää ottamaan vastuun päätöksistä. Hän muistuttaa, että työkykypulmien kanssa kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Yksi työpsykologin käynti saattaa riittää, kun ajatuksia saa jäsennettyä ajoissa. Tai jos on vaikka kuormittava elämäntilanne, esihenkilön kanssa voi jutella voisiko vuoden, parin ajan tehdä töitä hiukan pienemmällä tuntimäärällä.