Työtaakka keveni kahden – Näin yhteisopettajuus onnistuu

Erityisluokanopettaja Riikka Sirkko tarttui kahdeksan vuotta sitten luokanopettaja Ilkka Repoa hihasta ja ehdotti yhteisopettajuutta. Molemmat jaksavat nyt työssään paremmin, kun asioita ei tarvitse pähkäillä yksin.

Keväällä 2012 luokanopettaja Ilkka Repo katsoi kauhulla erityisluokanopettaja Riikka Sirkon siistiä työpöytää, johon verrattuna hänen oma pöytänsä näytti kaatopaikalta.

− Mietin koko kesän, että apua – mikä niuho minulle on loman jälkeen tulossa työpariksi, Haapavedellä Hyttikallion koulussa opettava Repo tunnustaa.

Lopulta kehitysvammaisten ja muiden oppilaiden samanaikainen opetus samassa tilassa on parantanut sekä Sirkon että Revon työhyvinvointia. Se on myös koulinut molempia opettajina. Boheemista on tullut tarkempi ja tarkkapirkasta rennompi.

− Riikka on antanut minulle valtavasti uusia ideoita. Hän on kärsivällisesti neuvonut minua erityisesti tietotekniikassa. Jääräpääkin voi muuttua, Repo toteaa.

− Minä taas olen oppinut Ilkalta spontaaniutta ja läsnäolon taitoa. Kun seuraamme toistemme työtä, olemme kuin peilejä toisillemme, Sirkko kiittää.

 

Idea yhteisopettajuudesta syntyi, kun Sirkko kyllästyi pitämään yksin liikuntatunteja pienelle erityisopetuksen ryhmälleen ja ehdotti kollegalleen, että pidetään liikuntatunnit yhdessä. Sirkolla oli eri-ikäisiä oppilaita omine henkilökohtaisine oppimistavoitteineen, Revolla puolestaan tokaluokkalaisia.

− Siitä tuli niin hauskaa, että pian päätimme jo opettaa yhdessä äidinkieltä ja sitten luonnontiedettä. Yhteisiä tunteja tuli koko ajan lisää, ja vuoden päästä kysyimme rehtorilta, saammeko lyödä luokat kokonaan yhteen, Sirkko muistelee.

Riikka Sirkko vertaa yhteisopetusta pariluisteluun. Koreografia on suunniteltu ennakkoon ja meno etenee helposti silloinkin, kun tilanteet muuttuvat.

Molemmat opettajat olivat yhteisopetuksesta heti innoissaan. He soittelivat toisilleen ja kehittivät jatkuvasti uusia ideoita. Kumpikaan ei tyrmännyt toisen ajatuksia, vaan kaikkea haluttiin kokeilla.

− Aloin viihtyä töissä paremmin. Olin mielissäni, kun sai toisen suunnittelemaan kanssani enkä joutunut yksin kantamaan vastuuta kaikesta, Sirkko kertoo.

 

Yhteisopetus näyttää olevan yhä enemmän opettajien käytössä ja sen on havaittu lisäävän opettajien hyvinvointia. Oulun yliopiston erityispedagogiikan professori Marjatta Takala vetää kuuden yliopiston Tuetaan yhdessä -hanketta. Hän on lukenut yli 500 opettajan vastauksen yhteisopetuskyselyyn ja lähes kaikki ovat olleet tyytyväisiä yhteisopetukseen.

Erilaiset opettajat rikastuttavat toistensa osaamista. Sirkko neuvoo työpariaan tabletin käytössä.

Takala listaa kolme reunaehtoa yhteisopetuksen onnistumiseen: johtajan tuki, sopiva partneri ja samanlainen pedagoginen katse.

 

Sirkko ja Repo halusivat yhteiselle luokalleen napakan nimen, joka vahvistaisi yhteishenkeä. Luokasta tuli Muumiluokka. Sen kanssa on tehty lukuisia retkiä ja projekteja elokuvista lähtien.

Nyt Sirkolla ja Revolla on menossa jo yhdeksäs yhteinen vuosi. Ensimmäinen muumiluokka on saatettu yläkouluun, ja uudet muumit ovat jo neljännellä. Luokan 19 oppilaasta viidellä on pidennetty oppivelvollisuus ja omat henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat ja tavoitteet.

Kaikki ovat samassa luokassa ja oppilaat ovat opettajille yhteisiä. Sirkon ja Revon lisäksi luokan kanssa työskentelee koulunkäynninohjaaja. Kun yleisopetuksen oppilaat opiskelevat äidinkieltä, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat tekevät muita oman kehitystasonsa ja tavoitteidensa mukaisia tehtäviä.

 

Vaikka Riikka Sirkosta ja Ilkka Revosta yhteisopettajuus tuntui alusta asti hyvältä ratkaisulta, kaikki eivät nielleet sitä kakistelematta.

Pari ensimmäistä vuotta oli aikamoista taistelua. Järjestely epäilytti lasten vanhempia, mutta myös kehitysvammaisten parissa työskenteleviä. Jotkut pelkäsivät, että kaksi- tai kolmevuotiaan tasolla olevia yritetään väkisin opettaa lukemaan ja kirjoittamaan, osa vastusti sitä, että omien lasten luokalle tuli erilaisia oppijoita.

Pelot osoittautuivat turhiksi, kun oppimistulokset paranivat kaikilla oppilailla. Nyt soraääniä ei ole kuulunut enää vuosiin.

Muumiluokkalaiset ovat tottuneet siihen, että luokassa on erilaisia oppijoita ja osaavat auttaa toisiaan.

Vanhemmat toivovat, että heidän lapsensa pääsevät juuri muumiluokkaan. Kehitysvammaisten palvelukeskuksen lääkärikin tuli seuraamaan opetusta ja oli vaikuttunut siitä, miten hyvin integraatio toimi.

Tärkein tuki tuli omalta rehtorilta Risto Klasilalta ja kunnan sivistysjohtajalta. He kannattivat yhteisopetusta alusta saakka.

 

OAJ:n työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mukaan esimiehen tuki on ehdottoman tärkeä, mutta opettajien on saatava päättää askelmerkit, kun yhteisopetusta rakennetaan. Yhteisopetus ei myöskään saa olla säästökeino, jolla kasvatetaan ryhmiä ylisuuriksi.

Hyttikalliolla tällaista vaaraa ei ollut. Kahden luokan resurssit säilytettiin entisellään, kun luokat laitettiin yhteen.

Tuetaan yhdessä -hankkeen haastattelujen perusteella eniten yhteisopettajuutta hankaloittaa yhteisen suunnitteluajan puute. Kun opettajilta kysyttiin, paljonko he sitä tarvitsivat, vastaus oli, että vartti per tunti.

Professori Takala uskoo, että alussa suunnitteluaikaa tarvitaan enemmän, mutta kun oppii toisen tavat, suunnittelu nopeutuu ja hoituu vaikka Whatsapp-viestein välitunnilla.

− Kouluilla on monia eri ratkaisuja tähän. Joissain on varattu tunti maanantaina ja tunti perjantaina seuraavan viikon suunnitteluun.

 

Yhteisopettajuudesta väitöskirjaa valmisteleva Riikka Sirkko tietää, että uusi pelottaa opettajaakin.

− Sovimmeko yhteen? Tuleeko tuo toinen arvostelemaan opetustani? Joudunko muuttumaan liikaa? Kuinka säilytän oman toimijuuteni?

Välillä joku asia ottaa pattiin ja kumppani ärsyttää. Siitäkin pitää uskaltaa puhua.

Sirkko ja Repo puhuivat avoimesti peloistaan ja toiveistaan. Näin he rakensivat keskinäistä luottamusta ja yhteistä opettamisen suuntaa.

− Välillä joku asia ottaa pattiin tai kumppani saattaa ärsyttää. Näistäkin pitää uskaltaa puhua. Tärkeää on myös pyytää toiselta apua, jos ei itse osaa tehdä jotakin, Sirkko sanoo

Ennen kuin luokat lyötiin yhteen, Repo ja Sirkko pohtivat perusteellisesti, millaisen luokan halusivat ja millaiset olisivat sen periaatteet. He keskustelivat monista käytännön asioista, kuten työrauhasta ja yhteydenpidosta vanhempiin.

 

Sirkko ja Repo kehuvat, että opettajan työstä on tullut entistä hauskempaa. Työtaakka on keventynyt puoleen, kun työn suunnittelu, arvioinnit ja vanhempien tapaamiset hoidetaan yhdessä.

− Aikaisemmin mietin työasioita kotona iltakaudet. Nyt voin käsitellä ne työparin kanssa työaikana, Sirkko kertoo.

Yhteisopetus

  • Kaksi tai useampi opettaja luokassa.
  • Opettajat jakavat vastuun opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.
  • Opetus annetaan pääasiassa yhdessä tilassa
  • Opetuksella on tietty rajattu sisältö.
  • Yleisimmin yhteisopettajaparina toimivat luokanopettaja ja erityisopettaja.