Työsilppu syö reksin aikaa

Yleisin hankaluus rehtorin työssä on, että hallinnollinen työ vie ajan pedagogiselta johtamiselta. Rehtorin työstä tohtoriksi väitellyt Seppo Pulkkinen kertoo esimerkkejä omasta työstään ja antaa vinkkejä työajan hallintaan.

Paljon johdettavia ja iso kasa hallintotyötä

Opetus- ja kasvatusalojen johtajien työtaakka on paisunut viime vuosina hallinnollisen työn osuuden kasvaessa.

Hallintopyöritys syö aikaa pedagogiselta johtamiselta, vaikka johtajilla pitäisi olla aikaa nimenomaan henkilöstölle ja oppilaille. Lisäksi esimerkiksi oppilashuoltoon liittyvät työt ovat selkeästi lisääntyneet vuosikymmenessä.

Työaika ei riitä erityisesti siksi, että rehtoreilla on valtavasti suoraan heidän vastuullaan olevia johdettavia eli suoria alaisia. Monilla muilla akavalaisilla aloilla suoria alaisia on keskimäärin kymmenen, mutta rehtoreilla lukema lähestyy 40:tä. Tämä käy ilmi OAJ:n joulukuussa 2016 tekemästä kyselystä.

Esimerkiksi jyväskyläläisen Kuokkalan yhtenäiskoulun rehtorilla Seppo Pulkkisella on yhteensä lähes 150 suoraa alaista opettajista koulunkäynnin ohjaajiin. Koulussa on lähes tuhat oppilasta.

Pienemmissä kouluissa rehtorilla saattaa taas olla niin paljon opetustunteja, että pedagoginen johtaminen jää jalkoihin.

Rehtorin palkka määrittyy sen mukaan, kuinka paljon koulussa on opettajia ja oppilaita. Vuosien mittaan johdettaviksi on tullut myös muun muassa koulunkäynnin ohjaajia, mutta rehtorin palkassa se ei näy.

Johtajuus jakoon ja roolit kuntoon

Rehtorin tärkein kyky on nähdä iso kuva. Porukalla täytyy olla yhteinen maali, jota kohti mennään, Seppo Pulkkinen vinkkaa.

Rehtori voi jakaa tehtäviä ja konsultoida opettajia, mutta näihinkin tehtäviin on osoitettava työaikaa ja lisätyön on näyttävä palkassa. Rehtorilla on joka tapauksessa jakamaton vastuu koulun toiminnasta.

Toinen keino on panna roolitukset kuntoon. Rehtoreille on voinut vaikkapa rahoitusleikkausten takia siirtyä töitä, jotka aiemmin teki koulusihteeri. Pulkkinen muun muassa naputtaa koulun hallintojärjestelmään vuosittain satoja sijaisten viranhoitomääräyksiä, jotka tarvitaan sijaisen palkanmaksua varten.

– Tämä ei todellakaan ole pedagogista johtamista. Koulusihteerit ovat tämän työn ammattilaisia ja tässä rehtoria nopeampia, Pulkkinen sanoo.

Rehtorin työn pilarit

Rehtorin työ voidaan jakaa karkeasti neljään osaan. Jako perustuu Seppo Pulkkisen tekemään väitöskirjaan rehtorin työstä.

  1. Pedagogisessa johtamisessa tärkeintä ovat kohtaamiset ja vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden kanssa: palavereja, tapaamisia kahden kesken ja erilaisissa ryhmissä.
  2. Henkilöstöjohtajana rehtori johtaa opettajien työtä ja erilaisia tiimejä.
  3. Rehtori osallistuu moniammatillisiin yhteistyöverkostoihin koulun puolesta. Koulut tekevät yhteistyötä esimerkiksi kunnan nuoriso-, liikunta- ja sosiaalitoimen sekä poliisin kanssa. Kirjasto ja kansalaisopisto saattavat toimia koulurakennuksessa.
  4. Hallinto- ja talousjohtajana rehtori vastaa koulun hallinnosta ja taloudesta.

Työajan tasaaminen olennaista

Koska kasvatustyö ei tule valmiiksi yhtenäkään työpäivänä, työaikaa on hyvä seurata, jotta päivät eivät veny, Pulkkinen muistuttaa.

Virkaehtosopimus velvoittaa työnantajan järjestämään rehtorin työajan suunnittelun ja seurannan. OAJ:n vuoden 2016 rehtorikyselyn mukaan kuitenkin vain noin puolet työnantajista noudattaa tätä.

Kyselyssä 90 prosenttia työaikaa aktiivisesti seuranneista rehtoreista kertoo hyötyneensä seurannasta: työaika on paremmin hanskassa. Sopimuksen mukaan rehtorin työaika tulee tasata siten, että viikkotyömäärä on lukuvuoden aikana keskimäärin 36 tuntia 45 minuuttia.

Rehtorin työ on syklistä ja työkiireet usein ennakoitavissa. Jos luvassa on kiivas aika esimerkiksi ennen lomia, on syytä varautua henkisesti, eikä buukata kalenteria täyteen jo pitkälti etukäteen.

Työnantajan tulisi tukea työajan tasoittamista, mutta usein juuri tasoittavan vapaan jakson löytäminen on hankalaa. Apua kannattaa kysyä OAJ:stä.

Hankkeet hyvästä?

Monet kunnat ovat joutuneet korvaamaan hankkeilla kaikilla koulutusasteilla ontuvaa perusrahoitusta. Hakemuksineen ja raportointeineen ne lisäävät rehtorien työtä. Usein kehittämisprojektit myös loppuvat, kun hanke päättyy.

Jotkut koulut myös hyötyvät hankkeista. Esimerkiksi Kuokkalan yhtenäiskoulu on saanut hankkeista kehittämisrahaa varsinkin nivelvaiheisiin. Tämä on lopulta tukenut kaikkien opettajien jaksamista.

OAJ:n mielestä olennaista olisi saada perusrahoitus kuntoon kaikilla koulutusasteilla.

Reksille tukea tarjolla

Rehtorit jäävät valitettavan usein vaille kiireisten esimiestensä tukea. OAJ:n rehtorikyselyissä nousi toistuvasti esiin, että joka viides rehtoreista ei saanut itselleen kehityskeskustelua esimiehensä kanssa edes vuosittain.

OAJ auttaa kaikkien koulutusasteiden esimiehiä palvelussuhdetta ja myös työn sisältöä koskevissa kysymyksissä, kuten sopimus-, palkka- ja lakiasioissa.

– Kyllä mekin tarvitsemme vertaistukea ja selkänojaa. OAJ ja Suomen Rehtorit -yhdistys ovat olleet minulle pirun tärkeitä, rehtori Seppo Pulkkinen sanoo.

OAJ ajaa rehtorien etua

Rehtoreiden työtaakan kohtuullistamiseksi OAJ:n koulutuspoliittisena tavoitteena on, että opetusalan esimiehellä olisi maksimissaan 20 suoraa alaista. Tällä hetkellä rehtoreilla on keskimäärin lähes 40 johdettavaa.

OAJ:n esittämä luku on suhdeluku. Koulut voivat jatkossakin olla suuria, mutta apulaisrehtoreita tarvitaan nykyistä enemmän jakamaan johtamistaakkaa.

Työehtosopimusneuvotteluissa keväällä 2018 OAJ sai esimerkiksi suurten koulujen rehtoreille lisää palkkaa ja rehtoreiden opetusvelvollisuutta pienennettiin tunnilla. Jo edelliskierroksella apulaisrehtoreille saatiin lisätyöaikaa johtamistehtäviin. Ensi kevään neuvottelutavoitteita viimeistellään parhaillaan.

OAJ:n toimiston esimiestiimi palvelee

 

Juttuun on haastateltu myös OAJ:n kehittämispäällikköä Niku Tuomistoa.