Tuen ongelmat nuuduttavat opettajat

Luokanopettajat, joille ei edes anneta lisäkoulutusta, jätetään selviämään omillaan ja lopulta uupumaan tai selviytymään ja potemaan huonoa omaatuntoa, kun ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.”

Näin kiteytti turhautumistaan luokanopettaja OAJ:n kyselyssä, joka luotasi oppimisen tuen toteutumista perusopetuksessa. Kyselyyn saatiin yli kaksituhatta vastausta.

Inkluusio tarkoittaa jokaisen oikeutta opiskella kaikille yhteisessä oppilaitoksessa. Sana inkluusio viittaa mukaan ottamiseen, joukkoon kuulumiseen ja osallisena olemiseen. Tätä hienoa tavoitetta kannatti 90 prosenttia vastaajista – kunhan resurssit ovat kunnossa.

Kaunis ajatus ei toteudu kouluissa. Kyselyssä 87 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei inkluusio onnistu heidän koulunsa nykyisillä voimavaroilla.

Tuen toteutumista arvioivat kriittisimmin aineenopettajat. Heistä vain neljä prosenttia ajatteli, että oppilaiden tuki toteutuu hyvin tai erinomaisesti. Luokanopettajista tätä mieltä oli 18 prosenttia ja rehtoreista 30 prosenttia.

Kyselystä selvisi, että aineenopettajilla on isommat ryhmät ja niissä enemmän erityisen tuen oppilaita kuin luokanopettajilla. Aineenopettajista 27 prosenttia ilmoitti, että heidän ryhmissään on vähintään kolme erityisen tuen oppilasta.

Luokanopettajista näin oli 11 prosentilla. Yli 25 oppilaan ryhmiä oli 15 prosentilla aineenopettajista ja 8 prosentilla luokanopettajista.

OAJ on jo pitkään ajanut kaikkien opettajien oikeutta lisäkoulutukseen erityispedagogiikassa. Erityisen vähän erityispedagogiikkaa mahtuu aineenopettajien vuoden pedagogisiin opintoihin.

– Heille ei ole myöskään tarjottu aiheesta riittävästi täydennyskoulutusta, huomauttaa aineenopettajien vastauksia analysoinut OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.”

Meidät on valjastettu kirjaamaan asiakirjoihin tuki, jota ei ole.

Kyselyyn vastanneiden mielestä nykyistä pienemmät ryhmät tekisivät ihmeitä ja vähentäisivät tuen tarvetta.

Suurimmaksi ongelmaksi erityis- opetuksen järjestämisessä koettiin pula kelpoisista opettajista. Lisää erityisopettajia ja erityisluokanopettajia kaivattiin luokan- ja aineenopettajien työpareiksi.

Eniten puutetta oli osa-aikaisesta erityisopetuksesta sekä erityisluokkamuotoisesta erityisopetuksesta.

Ykköstoiveeksi nousi kirjallisten tuen suunnitelmien ja dokumentointityön vähentäminen. Sitä toivoi 33 prosenttia vastaajista.

“Hävettää oikein, miten meidät on valjastettu kirjaamaan asiakirjoihin tuki, jota ei ole”, eräs opettaja kirjoitti.​

– Opettajat ovat turhautuneita siihen, että vaikka tuen tarve dokumentoidaan ja suunnitelmia tehdään, oppilas ei todellisuudessa saa tukea, sanoo luokanopettajien vastauksia analysoinut OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vaatii byrokratian keventämistä.

“Yksi asiakirja tuen tarpeen selvittämiseen ja toinen tuen toteuttamiseen riittäisivät. Näitä kahta päivitettäisiin, kun oppilaan tilanne ja tuen tarve muuttuvat”, Murto sanoo kyselyn tuloksista kertovassa tiedotteessa.

Toinen iso pulma on, että tehostetun ja erityisen tuen oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmiin ilman, että oppilaiden määrää rajoitetaan. Yleisopetukseen sijoitetut oppilaat eivät välttämättä saa tarvitsemaansa tukea.

“Integraation ajatuksena oli, että erityisopettajan antama tuki tulisi mukana yleisopetuksen ryhmään, mutta näin ei läheskään aina tapahdu”, Murto kritisoi.

OAJ:n mukaan tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden tulisi automaattisesti pienentää ryhmäkokoa.

Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia halusi vahvistaa oppilaan oikeutta päästä erityisluokalle.

“Osalle oppilaista erityisluokka on lapsen edun mukainen oppimisympäristö, eikä se ole vastoin inkluusiota”, Murto toteaa tiedotteessa.

Erityisluokalla voi olla enintään kymmenen oppilasta, kun yleisopetuksen ryhmässä voi olla integroituna vaikka kuinka monta erityisen tuen oppilasta.

Kyselyssä nousi vahvasti esiin, ettei sellaisia oppilaita, joilla on käytöksen haasteita, pidä integroida yleisopetuksen ryhmään.

”Pahoinvoivia, häiriökäyttäytyviä, tunne-elämältään häiriintyneitä lapsia on paljon. Oppimisvaikeuksien osalta inkluusio on helpompi toteuttaa”, kyselyyn vastannut opettaja kirjoitti.

Sari Jokisen mielestä ei ole kenenkään edun mukaista, että käytöksellään oireileva oppilas ei saa tarvitsemaansa tukea, esimerkiksi erityisopetusta pienessä erityisluokassa.

​– Jokaisella oppilaalla on oikeus rauhalliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, Jokinen muistuttaa.

OAJ kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle toukokuussa 2021 Opetushallituksen oppimisen tukeen liittyvistä puutteellisista tulkinnoista ja ohjeista.

Päätös asiasta tuli viime viikolla. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies vahvisti ratkaisussaan OAJ:n näkemyksen, ettei perusopetuksen oppimisen tuesta ole säädetty riittävän selkeästi.

Oikeusasiamiehen mielestä oppimisen tuen lainsäädännön pitää olla täsmällisempää ja velvoittavampaa, jotta oppilaiden oikeus tukeen toteutuu samalla tavalla joka paikassa.

Lähes neljännes perusopetuksen oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021, ja tuki jakaantuu epätasaisesti eri puolilla Suomea. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus perusopetuksen oppilasmäärästä vaihteli maakunnittain neljästä neljääntoista prosenttiin.

OAJ on listannut, millaisia lainsäädäntömuutoksia tulevan hallituksen pitää tehdä ensi töikseen, jotta oppimisen tuki saadaan toimimaan.

Lakiin on kirjattava esimerkiksi oppilaan oikeus erityisopetukseen.

– Tämä tarkoittaa, että kun oppilas tarvitsee tukea, sitä antamaan tarvitaan erityispedagogiikan ammattilainen. Pelkästään luokanopettajan antama tuki ei riitä, Sari Jokinen kiteyttää.

Myös eduskunnan oikeusasiamies korostaa kantelupäätöksessään sitä, että erityisopetusta antaa aina erityisopettaja.

OAJ:n tavoite on saada opettajamitoitukset kuntoon ja ryhmäkokoon 20–25 oppilaan katto. Lisäksi on taattava lailla, että siirtyminen tuen portaalta toiselle takaa tietyn määrän erityisopetusta ja tukiopetusta.

Oppimisen tukea on myös laitettu sinnikkäästi kuntoon monilla paikkakunnilla. Opettaja-lehdessä on kerrottu tänä syksynä esimerkiksi Tuuusulan ja Raaseporin keinoista.

• Uutinen kantelupäätöksestä » oaj.fi » Ajankohtaista 27.10.

• OAJ:n eduskuntavaalitavoitteet » oaj.fi/vaalit2023