Ranskassa tuhannet koronan riskiryhmässä olevat opettajat ovat käyttäneet työlakiin kirjattua vetäytymisoikeuttaan ja jääneet pois työstä täydellä palkalla.
Vetäytymistä koskeva pykälä syntyi aikana, jolloin maailmanlaajuisten epidemioiden uskottiin olevan kaukana historiassa. Ennen pandemiaa oikeuttaan käyttivät muun muassa ongelmalähiöissä väkivallan kohteeksi joutuneet linja-autonkuljettajat.
Koronaepidemian myötä vetäytymispykälä on saanut uutta painoarvoa. Vetäytymisen kestolle ei nimittäin ole asetettu maksimirajaa, ja työntekijälle maksetaan sen aikana normaalisti palkkaa.
Vetäytymisen kestolle ei ole asetettu maksimirajaa.
Korkeista tartuntaluvuista huolimatta Ranskan koulut ovat pysyneet auki lukuun ottamatta viime kevään ensimmäistä tiukkojen liikkumisrajoitusten ja sulkutilan aikaa. Tästä johtuen osa koronan riskiryhmään kuuluvista opettajista on siirtynyt etätyöhön tai vetäytynyt työstään kokonaan.
Opettajan huoli terveydestään katsotaan aiheelliseksi, jos hänellä on esimerkiksi vakavia sydän- ja verisuonitaudin oireita, munuaisten vajaatoiminta tai vaikea diabetes.
Vetäytynyt opettaja voidaan pyytää etätöihin, jos lähiopetusta vetävää sijaista ei löydy. Käytännössä etätyötä tekevä opettaja ei pidä varsinaisia oppitunteja vaan antaa oppilaille tehtäviä.
Ranskan kielen opettaja Xavier Delannoy palasi vastikään työpaikalleen pariisilaiseen yläkouluun saatuaan toisen Aztra Zeneca -rokoteannoksen.
Sydänleikkauksen vuoksi sairauslomalla ollut 47-vuotias Delannoy katsoi olevansa riskiryhmässä vielä sairauslomansa loputtua ja vetäytyi koko syyslukukaudeksi.
– Toipumiseni oli edennyt hyvin, mutta opetan neljää luokkaa eli yhteensä yli 120:tä oppilasta. Siinä oli mielestäni riskiryhmäläiselle liian suuri tartuntariski, koska lähes joka luokalla on ollut koronatapauksia. Oppilaiden lisäksi taudin on sairastanut osa kollegoista, hän kertoo.
Koska sijaista ei heti syyslukukauden alussa löytynyt, Delannoy hoiti aluksi osan tunneistaan etäopetuksena.
Opettajien ammattiliitto SNUipp-FSU:n paikkallisjaostojen internetsivuilla annetaan ohjeet vetäytymisen toteuttamisesta käytännössä.
Pääsihteeri Guislaine Davidin arvion mukaan vetäytymisoikeutta käyttää keskimäärin yksi tai kaksi opettajaa koulua kohden. Kaikki riskiryhmään kuuluvat eivät suinkaan vetäydy.
Terveydentilaan perustuvan vetäytymisen lisäksi opettajat ovat joissakin oppilaitoksissa arvioineet työsuojelun niin puutteelliseksi, että ovat porukalla kieltäytyneet palaamasta työpaikalle ennen kuin turvaetäisyyksien noudattaminen toteutuu käytännössä.
Tällainen tilanne oli viime vuoden lopussa muun muassa Rennes’n Rosa-Parks -yläkoulussa, Perpignan’n Picasso-lukiossa ja Pariisin pohjoispuolella Saint Elouard’n ammattikoulussa. Opettajien joukkovetäytyminen tuotti tulosta: opetusta porrastettiin ja kouluihin hankittiin käsidesiannostelijoita.
Ranskassa on kaikki luokka-asteet yhteenlaskettuna 61 000 peruskoulua. Maskipakko sekä henkilökunnalle että yli kuusivuotiaille koululaisille on ollut voimassa syksystä lähtien.
Guislaine David kertoo liiton ehdottaneen opetusministerille, että opetushenkilöstö pääsisi rokotusjonon kärkeen.
– Kirjeemme ei ole toistaiseksi saanut vastakaikua, hän sanoo.
Sen sijaan liiton ehdotus sylkinäytteestä otettavien koronatestien tekemisestä kouluissa otettiin ministeriössä vakavasti. Testejä järjestetään jo useilla paikkakunnilla. Ikävä yllätys opettajille oli kuitenkin se, että testausvälineistön ja suojavarusteiden mukana ei tullutkaan sairaanhoitajaa.
– On pöyristyttävää, että sylkitestien toteuttaminen sysättiin jo ennestään täystyöllistetyille opettajille ja koulunkäynninavustajille. Opettajan pitäisi hoitaa oma ammattinsa eikä koittaa venyä aloille, joille hänellä ei ole koulutusta, David sanoo.