Tyrnävän pienen August Sahlsten -lukion abiturientit matkustivat syyskuussa Oulun lyseon lukioon ylioppilaskirjoituksiin. Muuten he saavat opiskella omassa lukiossaan Tyrnävällä.
August Sahlsten -lukio toimii Oulun lyseon lukion alaisuudessa sen yhtenä kampuksena. Se aloitti toimintansa vuonna 2018 Tyrnävän kunnan aloitteesta.
Viimeksi Tyrnävällä on ollut lukiokoulutusta 2000-luvun alussa yhteistyössä Oulun ja Ylikiimingin kanssa. Etälukio lakkautettiin, kun Ylikiiminki liittyi kuntaliitoksessa Ouluun vuonna 2009.
– Tyrnävällä on paljon lapsia ja nuoria, joten kunnassa pidettiin tärkeänä, että siellä järjestetään toisen asteen opetusta, kertoo Oulun lyseon lukion apulaisrehtori Päivi Pirilä, joka johtaa August Sahlsten -lukiota.
He ovat ylpeitä omasta lukiostaan.
Tyrnävän lukiossa opettavat Oulun lyseon opettajat, jotka pitävät kursseja osin Tyrnävällä, osin etäyhteyksillä. Lukiossa toimii kolme ryhmänohjaajaa, jotka huolehtivat arjen sujumisesta, mutta lukiolaiset opiskelevat välillä keskenäänkin. Opiskeluhuollon palvelut ovat käytettävissä viereisessä peruskoulussa.
Pirilän mukaan moni lyseon opettaja matkustaa mielellään välillä puolen tunnin päähän Tyrnävälle.
– Siellä saa vaihtelua tavalliseen arkeen. Opetusryhmät ovat pieniä ja opiskelija-aines hyvin vaihtelevaa. Se on vähän kuin toiseen maailmaan menisi.
August Sahlsten -lukio on tärkeä myös opiskelijoille, joita on tällä hetkellä 50.
– He ovat ylpeitä omasta lukiostaan ja kokevat sen nimenomaan Tyrnävän lukioksi, Pirilä kertoo.
Suomen uusi hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusta.
Jos August Sahlsten -lukio toimisi itsenäisenä Tyrnävän kunnan lukiona, kunta saisi koulutuksen järjestäjänä niin sanottua pienten lukioiden lisää eli korotettua valtionosuutta. Lisärahoitusta saavat koulutuksen järjestäjät, joiden lukioissa on alle 200 opiskelijaa. Opiskelijakohtainen lisä kasvaa, kun lukiolaisten määrä laskee alle 60:n.
Suomen uusi hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusta. Osana uudistusta pienten lukioiden lisä halutaan korvata koulutuksen saavutettavuutta tukevalla rahoitusmallilla.
Taustalla on Suomen väestörakenteen muutos. Väestökato ja syntyvyyden lasku alkavat näkyä haja-asutusalueiden lukioissa viimeistään 2030-luvulla. Opiskelijamäärä laskee, ja koulutuksen järjestäminen hankaloituu.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan nykymalli ei kannusta koulutuksen järjestämisen keskittämiseen ja lukioiden yhdistymisiin. Jos lukiolaisten määrä nousee yhdistymisessä yli 200:n, seurauksena on pienten lukioiden lisän menetys.
– Joillain alueilla on ollut halukkuutta koulutuksen järjestäjäverkon uudistamiseen, mutta se on tökännyt rahoitukseen, opetusneuvos Heikki Blom ministeriöstä sanoo.
Satelliittimallilla pystyttäisiin ylläpitämään haja-asutusalueilla laadukasta opetustarjontaa.
Myös OAJ:n tavoitteena on pitkään ollut uudistaa rahoitusjärjestelmää niin, että lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus pystytään takaamaan.
Tyrnävän ja Oulun kaltainen yhteistyö, jossa isolla keskuslukiolla on yksi tai useampia satelliittilukioita, on yksi mahdollinen tulevaisuuden malli. OAJ:n lukiokoulutuksen erityisasiantuntijan Tuomo Laakson mukaan satelliittimallilla pystyttäisiin ylläpitämään haja-asutusalueilla laadukasta opetustarjontaa.
– Nyt ja varsinkin jatkossa vähemmän opetettujen aineiden, kuten saksan ja ranskan, opettajille ei riitä virkojen täyttämiseksi opetustunteja. Ilman virkoja tai päätoimisuuksia kelpoisten opettajien rekrytointi on haastavaa, Laakso selvittää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön, hallituksen ja OAJ:n tavoitteena on pienten lukioiden lisän sijaan jonkinlainen alueellinen saavutettavuuslisä.
Tuomo Laakson mukaan rahoitusuudistuksen valmistelussa on olennaista määritellä, mitä alueella tässä yhteydessä tarkoitetaan.
– Lukiokoulutusta ei haluta viedä hyvinvointialueille, ja maakunta taas on aika iso yksikkö. TE-alueilla on valmiina keskuskunta-ajattelu ja tietty väestömäärä, joten voisivatko ne toimia pohjana alueelliselle lukiokoulutukselle?
Lisän mahdollinen lakkauttaminen on ymmärrettävästi herättänyt paljon huolta pienissä lukioissa.
Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila näkee, että valtion rahoituksen väheneminen uhkaa kaikkia haja-asutusalueiden koulutuksen järjestäjiä ja niiden lukioiden olemassaoloa.
Lukion menetys on kunnalle Mattilan sanoin “aika ratkaiseva isku”. Hän toteaa, että jos pienen kunnan lukio joutuu lopettamaan, se uhkaa myös kunnan peruskoulutusta.
– Pienen lukion rehtori on lähes poikkeuksetta myös yläkoulun rehtori, ja myös opettajat ja tilat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa.
Kunnat tiedostavat kyllä lukion merkityksen.
Mattilan mukaan pienten lukioiden lisä on valtiolle suhteellisesti pieni kustannus, jolla on saatu paljon aikaan.
– Kun valtio on lukion kokonaisrahoituksessa vähemmistöosakas, voi kysyä, millä oikeudella se sanelee tässä asiassa ehtoja kunnille eli enemmistöosakkaille.
Suomen lähilukioyhdistykseen voivat liittyä enintään 150 opiskelijan lukiot. Puheenjohtajan mukaan oma lukio on monelle maaseudun kunnalle myös vahva identiteettikysymys.
– Meillä on yhdistyksessä 180 jäsenlukiota, joista yhtäkään ei ole lakkautettu kahteen vuoteen. Kunnat tiedostavat kyllä lukion merkityksen.
Lukioverkon saavutettavuuden haluavat säilyttää kaikki keskustelun osapuolet.
Jukka O. Mattilan mukaan saavutettavuus on tällä hetkellä kunnossa lukuun ottamatta Lappia ja syrjäseutuja.
– Jokainen suomalainen nuori voi käydä lukiota kotioveltaan.
Kaikkein pienimpiä syrjäseutujen lukioita on tuettu pienten lukioiden lisäksi harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta, joka estäisi niiden myöntämisen myös jatkossa.
Jotain täytyy tehdä, tai muuten ollaan kohta lirissä.
Tuomo Laakso tähdentää, että koulutuksen järjestämisen keskittämisen ei tarvitse tarkoittaa lukioiden fyysistä yhdistymistä. OAJ:llekin koko maan kattava lukioverkko on edelleen tavoiteltava asia.
Laakso painottaa, että saavutettavuuteen perustuvan rahoituksen suunnittelussa on tehtävä perusteellinen henkilöstövaikutusten arviointi.
Hän ei ole huolissaan, etteikö uutta ja toimivaa rahoitusjärjestelmää saataisi aikaan.
– Jotain täytyy kuitenkin tehdä, tai muuten ollaan kohta lirissä, hän toteaa viitaten opiskelijamäärien laskuun.
Lukiokoulutuksen rahoitusuudistuksen valmistelu alkoi syyskuussa. Hallituksen esitys uudesta mallista on luvassa vuoden 2025 loppuun mennessä.