Työhyvinvointirahaston hankkeilla parantavia täsmäiskuja työelämän ytimeen

OAJ:n työhyvinvointirahastosta on saanut apurahan 89 hanketta, joilla työn tekemisestä pyritään tekemään sujuvampaa ja yhteisöllisempää. Avustuksia jaetaan projekteille, jotka liittyvät työpaikan arkeen.

OAJ:n valtuusto perusti työhyvinvointirahaston vuonna 2020, koska järjestö lupaa strategiassaan edistää jäsentensä työssäjaksamista konkreettisin keinoin.

Apurahoja on jaettu nyt kahdesti. Rahasto on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä hakemuksia on saatu runsaasti.

Puolet hakemuksista on kuitenkin liittynyt työajan ulkopuoliseen virkistystoimintaan. Rahaa on toivottu jumppalauantaihin, pakopeliin, kirkasvalolamppuun ja hierontatuoliin. Nämä hakemukset rahaston ohjausryhmä on laittanut syrjään.

– Emme aliarvioi virkistystä ja työporukan yhdessäoloa vapaa-ajalla, mutta ne eivät kuulu rahaston ydintehtävään. Siksi emme voi tukea rahaston kautta vapaa-ajalla tapahtuvaa virkistystoimintaa, kertoo OAJ:n kehitysjohtaja Jari Cavernelis rahaston ohjausryhmästä.

 

Työhyvinvointirahastolla halutaan edistää hyviä tekoja työpaikan arjessa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteistoiminnan lisääminen, työyhteisön pelisääntöjen kirkastaminen tai parempi esihenkilötyö.

Keväällä 2021 myönnettiin ensimmäiset 35 apurahaa. OAJ Uusimaa helpotti apurahalla paikallisten edunvalvojien kuormaa työn- ohjauksella. Kangasalla tartuttiin parempaan johtajuuteen Oivaltava esihenkilö- työhyvinvointivalmennuksella.

Apurahojen saajat etsivät avaimia parempaan työelämään.

Viime keväänä rahoitusta sai 54 hanketta, joissa pureudutaan työn tuunaamiseen esimerkiksi tauottamisella, mentoroinnilla, työnohjauksella, vertaistuella ja sujuvalla työyhteisö- viestinnällä.

Apurahojen saajat etsivät avaimia parempaan työelämään myös turvallisuus-, tiimi- työ- ja tunnetaidoista sekä ratkaisukeskeisestä työyhteisösovittelusta.

OAJ Nakkila haki rahastosta eväitä muutostilanteen kohtaamiseen. Nakkilan paikallisyhdistykselle napsahti 35 000 euron avustus, jolla tuetaan kunnan opetushenkilöstöä kouluverkkouudistuksessa koulutuksella ja työnohjauksella. Valkeakoskelle heltisi 46 000 euroa uuden yhtenäiskoulun kehittämisprosessin.

 

Rahaa työhyvinvointirahastosta voivat hakea OAJ:n yhdistykset ja OAJ:n jäsenten muodostamat yhteisöt.

– Liittojen ja yhdistysten kannattaa tehdä yhteistyötä, sanoo Aikuisopettajien liiton Akolin puheenjohtaja Maarit Rahkola.

Akol yhdisti hakemuksessa voimansa Suomen korkeakoulujen ja toisen asteen opettajien liiton Skon sekä ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan opettajien Toolin kanssa. Liitot saivat 67 000 euroa hankkeeseen, jolla etsitään työhyvinvoinnin avaimia liittojen yhteistyöverkostosta.

Kolmessa liitossa on yhteensä noin 5 000 jäsentä, jotka työskentelevät ammatillisella toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja vapaassa sivistystyössä.

– Olemme kaikki pieniä oaj:läisiä liittoja. Apurahalla järjestämme koulutusta ja webinaareja, joissa jäsenillemme annetaan vinkkejä ja voimia jaksaa nopeasti muuttuvan ammatillisen koulutuksen pyörteissä, Rahkola kertoo.

Hän on iloinen siitä, että lokakuiseen suunnitteluseminaariin saatiin mukaan koulutuksen järjestäjien edustajat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostosta Arenesta sekä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksestä Amkesta.

– Haluamme houkutella hankkeella työnantajat mukaan kehittämään työhyvinvointia, Rahkola sanoo.

On pohdittu, kuuluuko työnohjaus rahasto- hakemusten piiriin.

Myös OAJ:n työhyvinvointirahaston hakukriteereissä halutaan kasvattaa työnantajan panosta.

Hyvä esimerkki yhteistyöstä on hanke, jossa avustuksella rahoitettiin ryhmämuotoista työnohjausta. Työnantaja maksoi niiden opettajien mukanaolon, jotka eivät ole OAJ:n jäseniä.

Onko sitten oikein, että hankkeista hyötyvät myös muut kuin jäsenet?

– Tiukat rajaukset eivät taida parantaa työyhteisön henkeä, Jari Cavernelis arvelee.

OAJ:n valtuusto pohtii marraskuun kokouksessaan, mitkä kriteerit painottuvat rahanjaossa keväällä. Yksi jo toivottu kriteeri on hankkeen toimintamallin monistettavuus muihin yhdistyksiin.

Rahasto tukee hankkeita, joissa työntekijät tarttuvat härkää sarvista ja ryhtyvät parantamaan työelämää.

Onko vaarana, että OAJ auttaa työnantajia luistamaan lakisääteisestä velvollisuudestaan huolehtia työhyvinvoinnista?

– Tästä on käyty keskustelua, kertoo rahaston ohjausryhmän jäsen, erityisasiantuntija Teija Golnick OAJ:stä.

On pohdittu kuuluuko työnohjaus rahastohakemusten piiriin, vai onko sen järjestäminen työnantajan velvollisuus.

Golnickin mielestä rahasto on mahdollisuus kokeilla työnohjausta ja osoittaa sen vaikuttavuus työnantajalle.

– Kun työnohjauksesta on tullut toimintatapa, sen kustannukset voisivat siirtyä työnantajalle, Golnick ehdottaa.

Kerava vetäytyi rahastohankkeesta

Keravalaisen Kalevan koulun opeporukka sai vuonna 2021 OAJ:n työhyvinvointirahastolta 15 000 euron apurahan Ratkaisun portaat -koulutusten järjestämiseen.

Kaksipäiväisissä koulutuksissa haluttiin antaa erityisopettajille ja erityisluokanopettajille työkaluja vaikuttaa omaan ja työyhteisön hyvinvointiin ratkaisukeskeisen ajattelu- ja toimintatavan kautta.

Työnantajan osuudeksi jäi sijaiskulujen maksaminen.

Koulutusten järjestäminen siirtyi koronan takia pariinkin kertaan. Viime keväänä ehdittiin toteuttaa kaksi kurssia.

Koulutuksia vetänyt ratkaisukeskeinen valmentaja Laura Tulikorpi kertoo, että kursseilla harjoiteltiin esimerkiksi kuormittavien asioiden katsomista uudesta näkökulmasta.

– Opettajat venyvät liian usein äärirajoille oman jaksamisensa kanssa. Pohdimme omia rajoja. Niitä me opettajat tarvitsemme, jotta emme muserru isojen haasteiden keskellä, Tulikorpi toteaa.

 

Tänä syksynä Keravalla piti toteutua neljä kurssia. Suunnitelma kariutui, koska kaupunki ei maksa enää koulutukseen menevien opettajien sijaiskuluja. Kulut siirrettiin koulujen hoidettavaksi.

– Rehtorit eivät ole koulujen haasteellisessa taloustilanteessa olleet halukkaita maksamaan sijaiskuluja, vahvistaa Keravan viestintäjohtaja Thomas Sund.

Neljän kurssin sijasta tälle syksylle saatiin järjestymään vain yksi kurssi.

– Kaupungin edustaja kertoi meille, että ehkä käyttämättä jäänyt osa avustuksesta pitää palauttaa. Minusta se olisi kaupungille aika ikävä mainehaitta, jos ruvetaan palauttelemaan työhyvinvointirahoja, Tulikorpi sanoo.

Tulikorven mukaan työhyvinvointirahastosta saatu apuraha on työnantajalle huikea mahdollisuus, josta pitäisi osata ottaa kaikki ilo irti.

– Siksi tuntuu aika kurjalta, että työnantaja ei ole valmis satsaamaan hankkeeseen omaa osuuttaan.

Tulikorpi huomauttaa, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on työnantajan vastuulla.

– Tämänhän pitäisi olla win–win-tilanne, jossa sekä työntekijät että työantajat pääsevät tekemään vaikuttavaa yhteistyötä opettajien jaksamisen parantamiseksi.

Hae apurahaa

  • Työhyvinvointirahasto edistää OAJ:n jäsenten työhyvinvointia ja -turvallisuutta sekä edistää työsuojelutyötä.
  • Vuonna 2021 jaettiin miljoona ja tänä vuonna puolitoista miljoonaa euroa.
  • Rahasto käyttää OAJ:n sijoitustoiminnan tuottoja.
  • Seuraavan kerran apurahaa voi hakea 16.1.–10.3.2023.