Loimaa lomautti opettajansa kolmeksi vesopäiväksi, jotka oli tarkoitettu lukuvuoden suunnitteluun ennen koulun alkua. Työnantaja sijoitti vesot torstaille, perjantaille ja maanantaille ja otti välistä myös viikonlopun palkan.
Loimaan kaupunginhallitus päätti tammikuussa opetushenkilöstön lomautuksista, joista pisimmät ovat 14 päivää.
– Alun alkaenkin päätös oli tietysti huono, mutta korona muutti pelikenttää niin, että päätös näyttää nyt aivan erityisen vastuuttomalta, pääluottamusmies Harri Laukkanen sanoo.
Kyseessä ei ole ainoa kunta, jossa opettajat joutuivat aloittamaan lukuvuotensa pystymetsästä. Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan toistakymmentä kuntaa lomautti opettajat suunnittelupäiviksi, kertoo kehittämispäällikkö Niku Tuomisto OAJ:stä.
Vesopäivien puuttuminen vaikeuttaa rehtorin vastuulla olevaa johtamista ja suunnittelua monin tavoin. Normaalisti suunnittelupäivänä annetaan koulun henkilökunnalle tilannekuva kesäkeskeytyksen jälkeen: käydään läpi esimerkiksi uudet työntekijät, uudet oppilaat ja heidän sijoittumisensa opetusryhmiin, oppituntien pitopaikat ja ajat, turvallisuusasiat ja koulukuljetukset.
– Lukuvuoden alussa pidettävä suunnittelupäivä on tärkeä, jopa välttämätön. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen pitää olla suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Nyt työnantaja estää sen. Toimintatapa ei turvaa lainmukaista opetusta eikä missään nimessä ole tehokasta tai oppilaita ja heidän oikeuksiaan arvostavaa, Tuomisto sanoo.
Tänä syksynä myös koronapandemia on aiheuttanut paljon muutoksia. On valtakunnallisia ohjeistuksia, joista pitää tehdä paikalliset linjaukset sekä perehdyttää opettajat ja muu henkilökunta näihin.
Tuomisto tyrmää ehdottomasti ajatuksen, että opettajat tällaisessa tapauksessa tekisivät suunnittelun ja valmistelutyön omalla ajallaan.
– On säälittävä ja törkeä oletus, että kenenkään pitäisi tehdä töitä vapaa-ajallaan, kun työnantaja ottaa palkan pois lomautuspäätöksellään.
Koko vuoden aikana yt-neuvotteluja on käynyt noin 200 kuntaa. Niistä yli 50 on tämän hetken tietojen mukaan päätynyt lomauttamaan OAJ:n jäseniä.
Tämän lehden mennessä painoon oli tiedossa, että parikymmentä kuntaa lomauttaa opetushenkilöstöään syksyllä.
Tuomisto arvioi, että lomautusten taustalla ei ole niinkään korona vaan kuntien pitkäaikaiset talousongelmat. Monista lomautuksista on päätetty ennen poikkeusaikaa, mutta niiden toimeenpano aiheuttaa epätavallisen tilanteen takia aivan erityisen pahan sotkun.
Harri Laukkanen toteaa, että Loimaan taloudellisia ongelmia ei voi kiistää, mutta lomautukset eivät niitä ratkaise. Talouden paikkaaminen vaatisi rakenteellisia muutoksia. Loimaaseen on kuntaliitoksissa yhdistynyt neljän vanhan kunnan rakenteet, joiden karsiminen näyttää olevan poliittisesti vaikeaa.
Lomautusten torjumiseksi Laukkanen on muun muassa kirjoittanut paikallisen lehden yleisönosastoon ja selvittänyt kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle lomautusten seurauksia.
Lomautusten taustalla on kuntien pitkäaikaisia talousongelmia.
Tämänhetkisiä tunnelmia Loimaalla Laukkanen luonnehtii väsyneen alistuneiksi. Apaattinen mieliala ei missään nimessä ole työantajan etu.
– Työnantajalle on vaarallista, jos ihmiset uupuvat ja joutuvat ehkä sairauslomalle tai vaihtavat työpaikkaa, hän sanoo.
Tuomiston mukaan monissa muissakin kunnissa keskeinen talousongelmien syy on poliitikkojen kyvyttömyys tehdä ajoissa välttämättömiä päätöksiä.
– On ala-arvoista kaataa oman kyvyttömyyden seuraukset lasten ja henkilökunnan niskaan. Tästä valitettavan hyvä esimerkki on Kouvola.
Loimaan ja monen muun kunnan lomautuspäätöksistä seuraa myös se, että ne ovat vaarassa menettää korona-ajan poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi myönnetyt valtionavustukset. Avustusten ehtona oli, että kunta ei lomauta henkilöstöään avustusten kohteina olevissa toiminnoissa.
Harri Laukkanen kertoo, että Loimaa saattaa menettää lomautusten takia yhteensä 250 000 euroa valtionavustuksia. Pelissä on paitsi korona-ajan avustus myös esi- ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen tarkoitettu erityisavustus, jolla olisi määrä muun muassa pienentää ryhmäkokoja.
Niku Tuomiston mukaan lomautusten torjunnassa on jonkin verran auttanut juuri opetusministerin selkeä linjaus, että poikkeusoloavustukset eivät kuulu lomauttajakunnille.
– Meillä on tiedossa useita kuntia, jotka ovat näiden ehtojen takia peruneet aiemmin suunnittelemansa lomautukset. Toivottavasti järki löytää tiensä näiden muidenkin päättäjien ajatteluun.