Open tarina: Tanssii opettajien kanssa

Liisa Kontturi-Paasikko pyörähtää sulavasti oikealle, sitten vasemmalle ja väläyttää leveän hymyn kameralle. Kuvauksia varten tanssipariksi löytyi Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen tiimipäällikkö Anssi Kirkonpelto. Pari löytää tottuneesti yhteisen tekemisen tahdin.

Kuvausten jälkeen Kirkonpelto hakee takkinsa tanssisalin nurkasta.

– Lissu on oikea tanssin grand old lady, hän kehuu pitkäaikaista työkaveriaan.

Sitä Liisa todella on. Hän on kouluttanut tanssinopettajia 30 vuoden ajan, joista 20 viime vuotta Oulun ammattikorkeakoulussa.

Liisa kutsuu itseään ikuiseksi opiskelijaksi. Hän on kouluttautunut opetustyönsä ohessa koko ajan.

Ennen opettajuutta Liisa tanssi kilpaa Suomen huipulla oululaisen kilpatanssiseuran Telemarkin riveissä.

– Kuuluin Telemarkin ensimmäiseen iskuryhmään eli porukkaan, jolle lähdettiin hakemaan kansainvälistä oppia.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelman ammattilaisista suuri osa on vuodesta toiseen oululaislähtöisiä.

Telemarkin jäljet näkyvät Oulussa ja koko Suomessa. Muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelman ammattitanssijoista suuri osa on vuodesta toiseen oululaislähtöisiä.

Telemarkin perustajat Salme ja Asko Raukovaara olivat taustaltaan luokanopettajia, mikä näkyi opetuksessa.

– He olivat johdonmukaisia, ja opetuksessa kulki vahvasti mukana tapakasvatus ja kokonaisvaltainen oppiminen, Liisa kehuu.

Music Televisionissa pauhasi Vanilla Ice, MC Hammer ja Salt-n-Pepa. Vuosi oli 1990 ja Liisa oli juuri perustanut ystäviensä Marko ja Paula Ala-Ketolan kanssa Ouluun Citydance-tanssikoulun.

Oli aika tuoda muun muassa rapdance Perämeren rannalle. Tanssinopettajat seurasivat silmä kovana MTV:n musiikkivideoiden tanssikuvioita ja opettelivat niitä matkimalla.

– Kun sitten pidin tanssitunnin, oppilas kehui, että voi vitsit, miten voit olla noin hyvä, Liisa sanoo ja nauraa.

Samoihin aikoihin Liisa aloitti tanssinopettajien opettajana konservatoriossa. Vuonna 2000 tanssinopetus siirtyi Oulun ammattikorkeakouluun, ja Liisa oli luomassa opetusohjelmaa.

Vuodet ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden opettajana olivat näköalapaikka, joka laajensi Liisan käsityksen tanssin kentästä. – Pyrimme kaikin tavoin laaja-alaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen eri lajien välillä.

Tanssinopetus ja tanssinopettaja kehittyivät käsi kädessä.

– Opettajia kouluttaessa joutuu haastamaan itsensä. Haluan jakaa oppilaiden kanssa kaiken tiedon, mitä minulla on, mutta samalla haluan kannustaa jokaista kasvamaan omannäköisekseen opettajaksi.

Liisa on hyödyntänyt työssään lastentarhanopettajan koulutustaan. Vuonna 2015 hän kehitti tyttärensä Marjukka Koivuniemen kanssa Kiddiejam-lastentanssin pedagogista konseptia Oulun ammattikorkeassa.

Tanssikoulussaan Liisa oli huomannut, että alle kouluikäisten ryhmät täyttyivät ensimmäisinä. Lajityypillistä opetusta heille ei kuitenkaan juuri ollut.

Kiddiejam-konseptin avulla on nyt koulutettu yli 300 tanssin- ja liikunnan ammattilaista sekä varhaiskasvatuksen ja alakoulun työntekijää pitämään lapsilla lajinomaisia tanssituokioita.

– Tunnit seuraavat lajinomaisen tanssitunnin rakennetta, mutta opetus on leikinomaista.

Kun lapset tanssivat hiphopia, heitä esimerkiksi kehotetaan ajattelemaan gorillaa, joka kantaa kauppakasseja. Näin keho saadaan oikeaan muotoon.

Kehollisen oppimisen lisäksi liikettä voi käyttää apuna tiedolliseen oppimiseen. Kiddiejamiin kuuluvassa Enkkutanssissa lapset oppivat tanssin avulla englannin kielen alkeita. Tuoreessa aivotutkimuksessa on selvitetty, että tanssijoilla vahvistuvat muun muassa tunteisiin ja muistiin liittyvät prosessit.

Kulunut syksy on ensimmäinen 30 vuoteen, jolloin Liisa Kontturi-Paasikko ei ole opettanut tanssinopettajia Oulussa. Hän on siirtynyt työskentelemään täysipäiväisenä yrittäjänä perheyrityksenä toimivassa tanssikoulussaan Tanssintahdissa Sastamalassa.

Täysin Liisa ei ole kuitenkaan Oulusta irti päästänyt. Tällä kertaa hän saapui Ouluun suunnittelemaan Anssi Kirkonpellon kanssa paritanssilabraa, joka järjestetään ensi keväänä avoimen ammattikorkean kautta Tampereella.

Opettajien kouluttamisen lisäksi Liisa nauttii lasten ja nuorten saattelemisesta tanssin saloihin.

Vuosina 2015–2016 hän oli projektipäällikkönä Hulluna humppaa -tanssikasvatushankkeessa Joutsenten reitin alueella eli Huittisissa, Hämeenkyrössä, Punkalaitumella ja Sastamalassa.

Hankkeessa paritanssia tehtiin tutuksi kaikissa alueen yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa. Niissä tanssitettiin lähes 2 000 nuorta ja heidän opettajansa.

Liisa on työssään huomannut, kuinka paritanssi opettaa toisten huomioonottamista. Tutkimusten mukaan tanssi lisää myös kykyä tuntea empatiaa.

Jotta opetus murrosikäisten kanssa toimii, pitää opettajalla olla rempseä ote ja musiikkivalintojen osua kohdilleen, Liisa vinkkaa.

– Parinvalinnassa kannattaa suosia parinvaihtosysteemiä. Näin opitaan hyväksymään jokainen pari ja tekemään tanssihetkestä mukava kaikkien kanssa. Lisäksi tanssissa tulisi säilyttää lajinomaisuus. Sen tulisi olla yhtä aikaa riittävän yksinkertaista ja sopivan haastavaa.

Paritanssi opettaa huomioonottamista sekä lisää ryhmäytymistä. Sillä on tutkittu olevan yhteyttä myös empatiakyvyn kehittymiseen. Vaikka paritanssin ujuttaminen teinien maailmaan vaatii taitoa, se palkitsee.

– Parasta palautetta on, kun yläkouluikäinen poika pääsee yli noloudestaan ja kyselee, milloin tulet seuraavan kerran ja mitä tehdään sitten.

Lähteenä käytetty myös Arts Equal toimenpidesuositusta 1/2019.