OAJ:n rahoittama hanke torjuu tutkimuksella sote-opettajien kiirettä ja työnkuvan hajanaisuutta

Sotealan opettajat toivovat parempaa hallinnan tunnetta työhönsä. Kahden yliopiston yhteisellä tutkimus- ja kehittämishankkeella taklataan sosiaali- ja terveysalan opettajien kiirettä ja työnkuvan hajanaisuutta. Kolmivuotinen työhyvinvointihanke on saanut OAJ:n rahaston tukea.

Kokemus työn hallinnasta syntyy mosaiikin lailla usean eri tekijän summana, kuvailee Itä-Suomen yliopiston professori Terhi Saaranen.

Sosiaali- ja terveysalan opettajilla työstressin ja psyykkisen kuormituksen kokemukset ovat yleisiä. Työtä leimaa kiireen tuntu, ja moni opettaja kokee riittämätöntä hallinnan tunnetta työssään.

Ammatillinen opettaja joutuu usein sovittamaan hanketyötä yhteen opetustyönsä kanssa, mikä tarkoittaa leveää työsarkaa ja lukuisia kokouksia. Kokemus hallinnasta hajoaa.

– Sote-opettajat kaipaavat työnsä suunnitteluun selkeyttä, mikä korostaa perehdytyksen ja mentoroinnin merkitystä, Saaranen sanoo.

 

Sotealan opettajien kuormitusta lähdettiin tutkimaan ja kuormaa keventämään Itä-Suomen ja Turun yliopiston yhteisessä, vuonna 2020 alkaneessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Hankkeessa huomattiin, että työyhteisön hyvinvointia koettelivat myös opettajakunnan ikääntyminen sekä työn jatkuva muutos esimerkiksi digitalisoinnin seurauksena.

Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa malleja, joilla torjutaan sote-opettajien kiirettä ja työnkuvan hajanaisuutta. Hanke sai OAJ:n työhyvinvointirahaston apurahan, ja sen yhteistyökumppani on Ammatilliset Opettajat ry.

 

Turun yliopiston tutkijat keskittyvät hankkeessa yksilötason työhyvinvointiin.

Terhi Saaranen ja Anneli Vauhkonen Itä-Suomen yliopistosta puolestaan tarkastelevat opettajayhteisöjen työhyvinvointia.

Hanketta johtava Saaranen työskentelee hoitotieteen laitoksella ja kouluttaa opettajia alalle. Hänellä on kokemusta työhyvinvointitutkimuksista 2000-luvun alusta lähtien.

Vauhkonen on väitöskirjatutkija ja perehtynyt sosiaali- ja terveysalan opettajien pedagogiseen ja ammatilliseen osaamiseen.

– Jo aiempien kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten perusteella tiedettiin, että opettajien työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa opetuksen laatuun, opiskelijoiden kokemaan hyvinvointiin sekä työn tuottavuuteen ja työhön sitoutumiseen, Saaranen kertoo.

 

Hankkeessa kehitettiin sosiaali- ja terveysalan opettajien päivittäiseen työhön työhyvinvointiohjelmaa.

Sen vaikutusta tutkittiin koekontrolliasetelmalla, jossa oli mukana kaksi ammattikorkeakoulua. Ensimmäisen ammattikorkeakoulun opettajat noudattivat ohjelmaa. Toisen opettajat olivat tutkimuksen kontrolliryhmä ja toimivat arjessa tuttuun tapaan.

Tutkimuskohteiden työhyvinvoinnin lähtötilanteiden tutkijat kartoittivat koko työyhteisön yhteisellä hyvinvointikyselyllä. Kyselyllä selvitettiin, mitkä asiat toimivat työyhteisössä hyvin ja mitä piti parantaa.

– Oli tärkeää, että lähtötilanteessa oli mukana koko työyhteisö, jotta asia koettiin yhteiseksi, Vauhkonen sanoo.

Tämän jälkeen tutkimuskohteena olevaan oppilaitokseen muodostettiin työhyvinvointiryhmä, johon valittiin yksi edustaja kustakin koulutusalan sisäisestä tiimistä. Ryhmä laati työhyvinvointisuunnitelman.

Opettajien työhyvinvointi vaikuttaa opetuksen laatuun.

Tutkimuksen aikana tutkimuskohteena oleville opettajille tarjottiin vapaaehtoinen työhyvinvoinnin verkkokoulutus, joka sisälsi videoita, kirjallista materiaalia ja reflektoivia verkkotehtäviä. Koulutus mahdollisti työhyvinvointiosaamisen vahvistamisen.

Hankkeen tutkimuksessa arvioidaan neljän työhyvinvoinnin osa-alueen muutosta. Näitä ovat yksilön voimavarat, työolot, työyhteisön toimivuus ja opettajan ammatillinen osaaminen.

– Tarkoituksena on, ettei työhyvinvoinnin kehittäminen pääty tutkimusjaksoon, vaan meidän tutkijoiden päätettyä osuutemme alkaa koulutusorganisaation oma kehittämistyö, Anneli Vauhkonen tähdentää.

 

Tutkijat selvittivät sote-opettajien työhyvinvointia myös valtakunnallisella alkukartoituksella, joka toteutettiin yhdessä Ammatillisten Opettajien kanssa. Myös tutkimuksen lopputulokset käydään läpi yhdistyksen kanssa.

– Nyt olemme tutkimuksen loppusuoralla. Teemme parhaillaan mittauksia, joilla selvitetään, onko koettu työhyvinvointi muuttunut, Vauhkonen kertoo.

Hanke tuottaa näillä näkymin kaksi väitöskirjatutkimusta, useita pro graduja sekä tieteellisiä artikkelijulkaisuja ja konferenssiesityksiä.

Samalla valmistuu sote-opettajien arkea tukeva työhyvinvointiohjelma Mooc-verkko-opintokokonaisuutena. Se on kaikille työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille tarkoitettu verkkokoulutus, jonka laajuus on viisi opintopistettä.

 

Onko hankkeella oppeja, joita voivat käyttää kaikki työyhteisöt?

Saarasen mukaan työhyvinvointia saadaan kohennetuksi jo esimerkiksi kokouskäytäntöjen jäntevöittämisellä.

– Pidetään asialistat ennalta saatavilla ja tehdään selkeä ero, mistä asioista vain keskustellaan ja mistä päätetään.

 

OAJ:n työhyvinvointirahasto myönsi sote-alan opettajien työhyvinvointihankkeelle 99 160 euron avustuksen vuonna 2021.