Näin meistä pidetään huolta – neljä opettajaa antaa aplodit työnantajalle

Työporukka voi hyvin, kun välit ovat kunnossa ja meno lupsakkaa. Ruumis kiittää liikunnasta ja mieli kevenee, kun pääsee purkamaan ryhmässä kurjia juttuja. Ja kun saa työkaverilta yllätyksenä suklaalevyn, päivä on pelastettu. Neljä opettajaa kertoo, miten työnantaja pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan.

Luottamusta ja lupsakkuutta

Pirjo Suhonen, viestinnän lehtori ja pääluottamusmies, Savonia-ammattikorkeakoulu

”Polkaisimme lukuvuoden alkuun Savonia-päivällä Tahkon matkailukeskuksessa Kuopiossa. Kuuntelimme tulevaisuustutkija Risto Linturin esitystä.

Iltapäivällä oli mahdollisuus perehtyä golfin saloihin, valloittaa Tahkon huippu uusia portaita pitkin tai pulahtaa kylpylään. Paikalle jäi satakunta opettajaa jatkamaan hengailua yön yli, ja Savonia osallistui osaan näistäkin kustannuksista.

Muutenkin työnantaja tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluja. Meillä on käytössä kampuspyöriä sekä Iisalmessa, Varkaudessa että Kuopiossa.

 

Työhyvinvointia rakentaa säännöllinen keskusteluyhteys talon johdon ja päättäjien kanssa. Henkilöstöllä ja rehtorilla on vapaamuotoisia kahvi- tai lounastapaamisia, joissa puhutaan asiat auki.

Henkilöstö tapaa ammattikorkeakoulun hallitusta lukukausittain. OAJ:n Savonian yhdistyksen hallitus on mukana näissä keskusteluissa.

Hyvä yhteistyö työsuojeluvaltuutettujen kanssa ja luottamusmiesten välillä on mainio kivijalka, kun neuvotellaan työnantajan kanssa.

Yksilö- sekä ryhmäkehityskeskusteluja käydään säännöllisesti, ja esimiehet ovat mielestäni kohtuullisen hyvin kartalla opettajien tilanteesta.

Henkilöstön mielipiteitä kuunneltiin strategian laadinnassa ja uuden Kuopion kampuksen suunnittelussa.

 

Varhaisen välittämisen malli tarjoaa työvälineitä pulmissa, jotka liittyvät työssä jaksamiseen tai epäasialliseen käyttäytymiseen.

Ongelmien puheeksi ottaminen on osa normaalia työpäivän arkea ja esimiestyötä. Malli on aidosti käytössä esimerkiksi pitkien sairauslomien yhteydessä ja konfliktilanteissa; niiltähän missään organisaatiossa ei vältytä.

Työssäjaksamisessa on meilläkin parantamista, sillä opettajien työmäärä on kasvanut. Meillä on käytössä sähköiset työajan suunnittelu- ja seurantajärjestelmät, joiden avulla on päästy suurista ylituntimääristä. Työtä jaetaan tasapuolisemmin ja opettajat pystyvät seuraamaan kuormittavuutta. Opettajien tulisi itse olla vieläkin aktiivisempia työaikansa hallinnassa.

Työsuojelussa riskejä ja vaaroja arvioidaan säännöllisesti. Sisäilmamittauksia tehdään herkästi ja puutteita korjataan mahdollisuuksien mukaan. Sisäilmaltaan huonoista tiloista on suurimmaksi osaksi päästy eroon.

Sairauspoissaoloissa oli selkeä huippu vuonna 2015 yt-neuvottelujen ja organisaatiouudistuksen jälkeen, mutta nyt poissaolot ovat vähentyneet.

Palkkausjärjestelmä on kannustava ja sitä kehitetään koko ajan. Olemme keskustelleet myös tulospalkkioiden mahdollisuudesta.

Arjen hyvistä teoista voi saada palkinnoksi esimerkiksi lounaslippuja tai pääsyn hierojalle. Vuosittain valitaan Savonian sankareita ja Vaikuttavia tekoja, jotka palkitaan 500–1 000 eurolla.”

 

Punteilla ytyä jaksamiseen

Paula Kokko viihtyy liikuntatunneilla, joiden sisältö vaihtelee viikoittain. – Koskaan ei voi tietää, mitä kivaa tehdään. Tykkään kaikesta liikunnasta, eikä ole sellaista, mikä olisi ylitse muiden.

Paula Kokko, rakennustekniikan lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu

”Olen saanut Iloa elämään -toiminnasta tosiaan iloa elämään! Hektisessä työssä työkyvyn ylläpito on välttämätöntä, ja liikkumalla saa kuntoon myös psyykkistä puolta.

Iloa elämään -toiminta tarjoaa vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriryhmiä kaikille Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston työntekijöille. Toiminta osoittaa, että työnantaja välittää henkilöstön hyvinvoinnista ja tukee sitä.

Itse olen osallistunut pääasiassa maksuttomiin liikuntaryhmiin: circuitiin, niska-hartia-jumppaan, iisiryhmään, kuntonyrkkeilyyn ja kahvakuulaan. Ryhmät pidetään neljän jälkeen, ja useimmiten ohjaajina on Saimaan amkin fysioterapiaopiskelijoita.

Olen pohjakoulutukseltani diplomi-insinööri ja opettajana olen ollut vasta puolitoista vuotta. Tänä syksynä opetan esimerkiksi insinööriopiskelijoita ja rakennusmestariopiskelijoita. Erilaisissa hankkeissa pääsen luomaan verkostoja yritysmaailmaan ja saan sieltä uusinta tietoa opetukseen. Työ on melkoista palapeliä, ja opettelen koko ajan erilaisten asioiden yhteensovittamista.

Ryhmäliikuntatuntien lisäksi tarjolla on ollut pesäpalloa, jalkapalloa, kaukalopalloa ja esimerkiksi paritanssikurssi. Myös kuntotestauksia, kehonkoostumusmittauksia ja hyvinvointivalmennusta on järjestetty.

Muutaman kerran olen ollut myös neulekerhossa ja kulttuuripiirin riennoissa. Kulttuurin puolella on tarjolla myös kirjallisuus- ja musiikkipiiri.”

 

Apua asenteiden muuttamiseen

Sanna-Mari Vuokko on tyytyväinen siihen, että Karkkilan kaupunki on kuullut opettajien hätähuudon ja perustanut henkisen työkyvyn ryhmän.

Sanna-Mari Vuokko, luokanopettaja, Haukkamäen koulu, Karkkila

”Asiat ovat hyvin, kun työpäivän jälkeen ei ensimmäiseksi tarvitse nukkua. Mieli on rauhallinen, iloinen ja virkeä, ja energiaa riittää myös vapaa-ajalle. Nautin työstäni, enkä mieti sunnuntai-iltana kylmä hiki otsalla, miten selviän huomisesta työpäivästä.

Aiemmin minulla on ollut haastava tilanne samanaikaisesti työssä ja yksityiselämässä, ja tämä yhdistelmä vei voimat. Olin väsynyt, ahdistunut, itkuinen ja työkyvytön.

Kävin juttelemassa muutaman kerran työterveyspsykologin kanssa. Lisäksi luottamusmies-työsuojeluvaltuutetun neuvot ovat olleet kullanarvoisia siinä, miten saan toimia vaikeissa tilanteissa ja miten en.

Pääsin myös mukaan Karkkilan kaupungin henkisen työkyvyn ryhmään, joka kokoontuu kerran kuukaudessa jouluun asti. Siellä saan puhua työn kipukohdista, joita ovat suuret ja heterogeeniset opetusryhmät, muutamat vaativat huoltajat sekä tilanteet, joissa olen joutunut pelkäämään väkivaltaa.

Ryhmää luotsaa psykoterapeutin koulutuksen saanut työterveyspsykologi. Ulkopuolinen vetäjä on tärkeä.

Ryhmästä saan vertaistukea ja uusia ajattelutapoja. Esimerkiksi sen olen oppinut, että ongelmat pysyvät – niitä ei voi poistaa eikä muuttaa. Mutta omaa suhtautumistaan ongelmiin voi!

Olen opetellut vetämään rajoja myös työssäni – en esimerkiksi yleensä avaa Wilmaa kello 16:n jälkeen. Olen oppinut, että sähköpostiviesteihin tarvitse vastata heti, vaan on oikeus pysähtyä ajattelemaan, mitä kirjoittaa.”

 

Yllätys palkintokaapista ilahduttaa

Kaappi Joensuun kaupungintalolla kätkee pieniä yllätyksiä, joilla kiittää hyvää työkaveria. Tanja Ratilainen kertoo, että palkintoja varattiin yli tuhat, joten ihan heti ne eivät lopu kesken.

Tanja Ratilainen, luokanopettaja, Niittylahden koulu, Joensuu

”Meillä Joensuussa pyritään työllistämään esimerkiksi työttömiä hierojia, jalkahoitajia ja vyöhyketerapeutteja. Heidän palvelujaan käytetään parantamaan kaupungin henkilöstön hyvinvointia. Koulussamme kävi koulutettu hieroja, jolta sai varata maksutta puolen tunnin hieronnan. Se oli ihana ele työnantajalta.

Kaupungin henkilöstöyksikössä tuntuu olevan hyvä pöhinä, sillä siellä on keksitty monia kivoja juttuja työntekijöiden ilahduttamiseksi.

Huipputyyppi on erityisen osaava, sitoutunut tai kannustava työkaveri. Hän saa Huipputyyppi-t-paidan.

Joensuun kaupungintalolla on palkintokaappi, jossa on Motonet- ja kahvilalahjakortteja, elokuva- ja uimahallilippuja, kuohuviinipulloja ja suklaalevyjä. Intran kautta voi ehdottaa pientä piristyslahjaa sellaiselle työkaverille, joka tuo hyvää työyhteisöön.

Kerran kuukaudessa valitaan pari Huipputyyppiä. Huipputyyppi on erityisen osaava, sitoutunut tai kannustava työkaveri. Hän saa Huipputyyppi-t-paidan, ja hänestä kerrotaan henkilöstön sähköisessä uutiskirjeessä.

Olen saanut palkintokaapista kuohuviinipullon. Olen myös ehdottanut kuohuviinipulloa palkintona hyvälle ja aurinkoiselle työkaverille, jonka kanssa tehtiin kaksi vuotta rinnakkaisopetusta.

Kun pidetty koulunkäynninohjaaja jäi vauvalomalle, hän sai palkintokaapista suklaalevyn.

Valopääpalkintoa voi hakea työkaverille tai yhteisölle, joka parantaa työyhteisön toimivuutta tai työpaikan viihtyisyyttä.

Kaupungille on hankittu vuokrattava asuntoauto työntekijöiden virkamatka- ja virkistyskäyttöön. Työyhteisöt voivat käyttää autoa virkistysreissujensa kulkuneuvona, tukikohtana ja majoittumispaikkana.”