Koulutusviennin kaupparatsu Irmeli Maunonen-Eskelinen odottaa uutta pestiä

Irmeli Maunonen-Eskelinen on keikkaillut suomalaisen pedagogiikan sanansaattajana maailmalla vuosia. Vähitellen hän on oppinut arvioimaan, miten paljon mikäkin asia vaatii työaikaa.

Kun Irmeli Maunonen-Eskelinen täydennyskoulutti Qatarissa kahdenkymmenen opettajan kansainvälistä ryhmää, hän avasi heille suomalaisen pedagogiikan ominaispiirteitä vähitellen.

– Meillä katse on oppijassa. Tärkeää on, että oppilas oppii eikä se, että opettaja opettaa.

Suomen huipputulokset Pisassa 2000-luvun alkuvuosina nostivat suomalaisen koulutuksen kysyntää maailmalla.

Kiinnostus on poikinut paljon koulutusvientiä eli koulutusta koskevia tuotteita ja palveluja, joiden tuottamisesta ulkomainen taho maksaa.

Tällaisia ovat esimerkiksi maksulliset tutkinto-ohjelmat, tilaustutkimus, opettajankoulutus, konsultointi- ja arviointipalvelut sekä lyhytkurssit ja vierailut.

Ison osan koulutusviennistä haukkaavat oppikirjakustantaminen, koulukalusteet ja oppimisympäristöt.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa koulutusviennin arvo miljardiin euroon.

Koulutusviennin edistäminen on vahvasti mukana myös Sanna Marinin hallituksen tavoitteissa. Vuonna 2018 koulutuspalveluja vietiin noin 350 miljoonalla eurolla. Toiveissa on kasvattaa koulutusviennin arvoa lähivuosina miljardiin euroon.

 

Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat osallistuvat aktiivisesti koulutusvientihankkeisiin, ja Irmeli Maunonen-Eskelinen on yksi heistä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja on vienyt suomalaisen koulutuksen tietotaitoa maailmalle yli 20 vuotta.

Hankkeet ovat kuljettaneet reissunaista esimerkiksi Vietnamiin, Nepaliin, Kosovoon, Albaniaan, Argentiinaan ja Baltian maihin.

Yleensä käynnissä on useampi projekti samaan aikaan.

– Pyrin siihen, että matkojen välillä olisi vähintään viikko aikaa olla kotona, mutta aina se ei onnistu. Täytyy lähteä, kun kutsu kuuluu.

Maunonen-Eskelinen on kouluttanut enimmäkseen perusasteen opettajia ja opettajankouluttajia hankkeissa, joita rahoittavat esimerkiksi EU tai ulkoministeriö.

 

Vuonna 2019 ahkeran kaupparatsun määränpäänä oli Qatar Finland International School, jossa oppilaina on 60 kansallisuutta esikoululaisista lukiolaisiin. Opettajista vajaa puolet on suomalaisia.

Maunonen-Eskelisen koulutusryhmään osallistui opettajia esimerkiksi Portugalista, Libanonista, Etelä-Afrikasta ja Kanadasta. Lähiopetusjaksojen väleissä he käyttivät koulutuksessa saamiaan ideoita omassa opetuksessaan.

– Arki ei muutu, ellei uskalla soveltaa jotakin uutta.

Qatarin koulussa opetetaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaan, paikallisin maustein.

– Huomasin, että opetussuunnitelmaa kannattaa jumpata ja miettiä, mitä siinä oikeasti sanotaan.

Lähiopetuspäivät tarjosivatkin opettajien kiireiseen arkeen aikaa pohtia pedagogisia kysymyksiä ja vaihtaa ajatuksia.

Moni kaipasi lisää taitoa tavoitteiden asettamiseen.

– Yksittäisten tuntien suunnittelusta kannattaa siirtyä miettimään sitä, mitä oppilaiden pitäisi osata puolen vuoden tai vuoden päästä.

Jotta tavoiteltu osaaminen syntyy, tarvitaan monipuolisia opetusmenetelmiä.

– Esittelin paljon erilaisia työtapoja, aiheina esimerkiksi puheenvuorojen tasapuolinen jakaminen tai sopiva lämmittely oppitunnin aluksi.

Kurssilaiset tuottivat yhdessä noin sadan oppimismenetelmän työkalupakin, jonka koetellut konstit säilyvät pitkälle tulevaisuuteen.

– Liian usein koulutuksista jää vain muistijälki, joka haalenee ajan mittaan, ja arki palautuu entisenlaiseksi.

Meillä opettajilla on toisillemme annettavaa, olimmepa mistä päin maailmaa tahansa.

Qatarin täydennyskoulutuksen järjesti koulutusvientiin erikoistunut yritys Edu Cluster Finland, ja Maunonen-Eskelinen sai sieltä työparikseen koulutusasiantuntija Minna Revon.

– Minna tuntee koulun hyvin ja tietää, mistä opettajien esittämät kysymykset nousevat.

Qatarissa moni opettaja käytti huntua tai huivia ja kouluttajankin piti muistaa pukeutua riittävän peittävästi.

– Monikansallisessa ryhmässä täytyy huomioida eri uskonnot ja esimerkiksi rukoustauot. Toisaalta meillä opettajilla on yhteisiä asioita ja toisillemme annettavaa, olimmepa mistä päin maailmaa tahansa.

Yhteistyötä ECF:n kanssa Maunonen-Eskelinen kuvaa erinomaiseksi.

Ammattikorkeakoulu maksoi palkan ja laskutti ECF:ää Maunonen-Eskelisen työstä. Vuosien mittaan hän on oppinut arvioimaan, paljonko työaikaa asiakasprojekteihin tarvitaan.

Ulkomaan hankkeissa käy herkästi niin, että työ tulee alimitoitettua.

– Matkat kohteisiin ovat pitkiä ja raskaita, ja ne pitää saada luettua työaikaan. Olen pystynyt tekemään tätä työtä näin pitkään ehkä siksi, että minulla on tosi hyvät unenlahjat.

Tiiviillä työkeikoilla aikaa ei yleensä liikene kohdemaahan tutustumiseen.

– Kiinnostus jää kyllä itämään. Kerään tietoa lukemalla ja katsomalla kohteesta kertovia tv-ohjelmia.

Jatkuva lähteminen ja tuleminen on mennyt veriin.

Hanketyö maailmalla on Irmeli Maunonen-Eskeliselle elämäntapa, joka ei jätä tilaa säännöllisille harrastuksille.

– Lomilla en ikinä matkusta ulkomaille, vaan nautin Suomesta ja hiljaisuudesta. Kun korona lopetti matkat, aika on tuntunut luisuvan käsistä. Matkustaminen tekee ajasta intensiivisempää.

Jatkuva lähteminen ja tuleminen on mennyt veriin, ja mieli tekee maailmalle heti, kun korona höllää otettaan.

– Odottelen jo, että pääsen jatkamaan käynnissä olevia Mosambikin ja Albanian hankkeita myös paikan päällä.

Maunonen-Eskelinen on kouluttanut paljon kehittyvissä maissa.

Jaksamista tukee tunne siitä, että omalla työllään voi tehdä maailmaa piirun verran paremmaksi.

– Koulutuksella on iso merkitys, ja kouluttautumalla ihmiset auttavat itseään.

 

OAJ:n koulutusvientiopas neuvoo

  • Jos suomalainen työnantajasi lähettää sinut koulutusvientitehtäviin, työehtosi määräytyvät suomalaisten työehtosopimusten perusteella.
  • Sovi työajoista ja palkasta ennen koulutusvientitehtävän vastaanottamista.
  • Sopeutumisaikaa on hyvä varata vähintään yksi vuorokausi matkustusajan lisäksi.
  • Sovi, keneltä saat toimintaohjeita ja apua, jos esimerkiksi sairastuminen tai luonnonkatastrofi yllättää.
  • Sovi valmistamasi oppimateriaalin tekijänoikeuksista. Jäävätkö ne sinulle vai haluatko luovuttaa oikeudet esimerkiksi rahoittajan käyttöön?
  • OAJ:n vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutus on voimassa, jos sinulla on vakituinen asunto Suomessa ja oleskelet yli puolet vuodesta Suomessa.

Educa 2021

Koulutusviennin iltapäivä Educan korkeakouluwebinaarissa pe 29.1. klo 13 alkaen.

educa.messukeskus.com/ohjelma