Puhelimet pois – kännykkäkurin käytännöt koeajossa

Välitunneissa ja ruokailuissa kahta linjaa

Koskeeko laitekielto myös välitunteja, ruokailuita ja muuta opetuksen ulkopuolista aikaa?

Tämän kysymyksen laki jättää perusopetuksen järjestäjän päätettäväksi ja järjestyssääntöihin kirjattavaksi.

Opetushallituksen Francken tietojen mukaan kumpaakin linjaa on otettu käyttöön.

Eri ikäisille oppilaille voi olla erilaisia sääntöjä: esimerkiksi yhtenäiskoulussa voi olla niin, että alakoululaisilta laitteet on kielletty koko päivän ajan, yläkoululaiset saavat käyttää niitä ruoka- ja välitunneilla.

Opetushallitus on suositellut, että koulut kieltäisivät järjestyssäännöissään laitteiden käytön kokonaan myös ruokailun aikana. Välituntien ja siirtymien aikana ja muuna opetuksettomana aikana OPH suosittelee käytön rajoittamista tai kieltämistä kokonaan. Myös esimerkiksi Helsingin kaupunki on suositellut kouluille koko päivän kestävää kieltoa.

Opetushallitus suosittaa, että kännyköiden käyttö kiellettäisiin perusopetuksen lisäksi myös esiopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä Suomen mallin harrastuksissa.

Toisen asteen koulutuksessa laitteiden käytöstä ei säädetä laissa. Koulutuksen järjestäjä voi järjestyssäännöissä kieltää mobiililaitteiden häiritsevän käytön opetuksen aikana ja määrätä, että laitteet tulee pitää esimerkiksi opiskelijan laukussa tai taskussa.

Laiteparkki koulun on vastuulla

Missä laitteita sitten koulupäivän aikana säilytetään? Tämä on keskeinen järjestyssäännöissä määrättävä asia.

Helpommin toteutettava säilytysratkaisu lienee se, että laitteet ovat oppilaan omassa repussa, taskussa tai pulpetissa äänettömällä ja ilman värinähälytystä. Tällöin ne ovat oppilaiden ja huoltajien vastuulla.

Jos laitteita säilytetään yhteisessä kännykkäparkissa, ne ovat koulun vastuulla. Silloin on tärkeää miettiä, miten säilytys toteutetaan käytännöllisesti ja niin, ettei henkilöstölle aiheudu tarpeetonta työtä.

Laiteparkki voi olla luokassa tai esimerkiksi henkilökunnan taukotilassa.

Opetushallituksen Francke arvioi, että jos puhelimelle tapahtuisi jotakin säilytyksen aikana, mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus arvioitaisiin jälkikäteen. Jos koulu todetaan korvausvelvolliseksi, korvausvastuussa ei lähtökohtaisesti ole yksittäinen opettaja vaan koulutuksen järjestäjä, ellei ole osoitettavissa, että opettaja on selkeästi toiminut huolimattomasti tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

Laitteen rikkoutumisen ohella toinen laiteparkin ongelmatilanne voisi olla se, että laite päätyy parkista väärälle omistajalle.

Francke pohtii, että on oppilaiden vastuulla, että parkista otetaan oma laite. Toisen laitteen tahallinen ottaminen rinnastuisi varastamiseen. Jos niin tapahtuisi vahingossa, laite tietenkin pitäisi palauttaa. Vahingossa sekoittumista voisi tarvittaessa ehkäistä vaikkapa nimitarroilla.

Oppilaat ja huoltajat mukaan suunnitteluun

Koulut joutuivat tekemään järjestyssääntöihin päivitykset nopealla aikataululla. Eduskunta hyväksyi lain huhtikuun lopulla, ja päivitettyjen sääntöjen piti olla valmiina elokuun alkuun mennessä. Mikään ei kuitenkaan estä päivittämästä järjestyssääntöjä myöhemmin uudestaan, jos toimintatapoja halutaan muuttaa tai täsmentää.

– Aikataulu on ollut tiukka, mutta opetuksen järjestäjät ovat onneksi voineet ennakoida tätä. Tämä on uudistuksena kuitenkin suhteellisen pieni vaikkapa oppimisen tuen uudistukseen verrattuna, Francke sanoo.

Järjestyssääntöjen laatiminen on opetuksen järjestäjän vastuulla. Käytännössä järjestyssäännöt laaditaan usein kussakin koulussa rehtorin johdolla, mutta kunta tai muu opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että ne tulevat laadituiksi.

Järjestyssääntöjä tehtäessä on kuultava oppilaita ja huoltajia. Francke on iloinen, että kiireisestä aikataulusta huolimatta oppilaita ja huoltajia on ehditty ottaa mukaan suunnitteluun.

Eri laitteille voi olla eri säännöt

Laki koskee kännyköiden lisäksi muitakin kannettavia digilaitteita: tabletteja, puhelin- ja älykelloja, läppäreitä ja kuulokkeita. Kielto ei riipu siitä, kuka laitteen omistaa, vaan koskee yhtä lailla oppilaiden, näiden läheisten ja koulun omistamia laitteita.

Erilaisten laitteiden säilytyksestä voidaan antaa erilaiset määräykset.

Useat pienet oppilaat käyttävät ranteessa pidettäviä kellopuhelimia, joilla ei voi selata nettiä eikä käyttää somea.

Pitääkö ne silti laittaa reppuun tai laiteparkkiin, vai onko koulun mahdollista sallia kellopuhelimen pitäminen ranteessa, jos se ei häiritse?

Francken mukaan salliminen on mahdollista. Järjestyssäännöissä voi olla erilaiset määräykset erilaisille laitteille.

Francke myös muistuttaa, että kiellon poikkeuksena on oppimiseen liittyvä käyttö. Opettaja voi itse määritellä, minkä kussakin tilanteessa katsoo olevan oppimiseen liittyvää.

– Opetushallituksen mielestä on hyvä, että opettajalle jää päätösvaltaa.

Poistumispyyntö on parempi kuin voimakeinot

Jos oppilas käyttää kännykkää tai muuta mobiililaitetta järjestyssääntöjen vastaisesti, opettaja tai rehtori voi puuttua asiaan perusopetuslain mukaisilla kasvatuksellisilla toimilla, kurinpitokeinoilla ja turvaamistoimilla.

Käytännössä opettaja pyytää ensin oppilasta laittamaan laitteen pois. Jos oppilas ei tottele, opettaja pyytää tätä antamaan laitteen opettajalle. Jos tämäkään ei tehoa, opettaja voi ottaa laitteen oppilaalta. Opettajan on mahdollista myös määrätä oppilas poistumaan opetustilasta.

Jos oppilas tekee vastarintaa, kun opettaja yrittää ottaa laitteen haltuunsa, laki sallii jopa voimakeinojen käytön. Voimakeinot ovat kuitenkin viimesijaisia.

OAJ:n juristi Hietanen-Tanskanen suosittelee, että opettaja mieluummin määrää oppilaan poistumaan tilasta kuin ryhtyy repimään laitetta tältä voimakeinoin.

Lakimuutos pitäisi huomioida myös koulun suunnitelmassa kasvatuksellisten toimien ja kurinpitotoimien käytöstä. Toimintatavat voidaan kirjata myös järjestyssääntöihin.

– Suunnitelma on tärkeä, jotta koululla on yhtenevät käytännöt puuttumiseen, Hietanen-Tanskanen sanoo.

Puhelimen käyttö voi olla häiritsevää, vaikka laite olisi äänettömällä eikä sillä häirittäisi muita oppilaita tai opettajaa. Oppilas saattaa häiritä laitteella omaa oppimistaan.

OAJ korostaa, että huoltajien on tärkeää tukea opettajia ja koulua päätettyjen käytäntöjen noudattamisessa. Jos lapsi tai nuori käyttää mobiililaitteita koulussa sääntöjen vastaisesti, huoltajan pitää osoittaa, ettei hän hyväksy sitä.

Oppilaan pitää voida soittaa hätäpuhelu

Mobiililaitteen välttämätön käyttö pitää lakimuutoksen jälkeenkin sallia. Oppilaan pitää hätätilanteessa voida soittaa hätänumeroon. Lisäksi välttämättömäksi katsotaan esimerkiksi yhteydenotto huoltajaan opettajan luvalla silloin, jos oppilas sairastuu tai tapahtuu muuta poikkeuksellista.

Francken mukaan tämä ei tarkoita, että oppilaan oman matkapuhelimen pitää olla käden ulottuvilla. Oppilaiden on kuitenkin tärkeää tietää, mistä hätäpuhelun pääsee soittamaan, jos tarve tulee. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on miettiä käytännön ratkaisut, miten soittaminen onnistuu eri tilanteissa.

– Jos vaikka opettajalle tulisi sairauskohtaus päivän aikana, ei voi olla niin, että opettaja on ainoa, joka hätäpuhelun pystyy soittamaan, Francke mainitsee.

Jos oppilaan pitää saada huoltajaansa yhteys koulupäivän aikana, siinä voidaan toimia samoin kuin tähänkin asti: pyytämällä lupa soittoon opettajalta.

Jos huoltajan pitää saada lapsi koulupäivän aikana kiinni, se voi tapahtua jonkin keskitetyn numeron, vaikkapa kanslian kautta.

– On hyvä opettaa huoltajiakin luottavaisuuteen siinä, että puhelinta ei tarvitse koulupäivän aikana. Kyllä koulusta saa kiinni, jos tulee sellainen harvinainen tilanne, että asialla on oikeasti kiire, Francke sanoo.