Viitisen oppilasta per etäryhmä, kaksi oppituntia viikossa. Kaksi opettajaa Oulussa, yksi Sevettijärvellä, Tukholmassa ja Kolumbiassa. Voisi kuvitella, että koronalla olisi piikkinsä pelissä, mutta ei.
Kyse on saamen kielten etäopetushankeesta, joka mahdollistaa saamen opiskelun myös saamelaisalueen ulkopuolella. Siksi sen voima kielten elvyttäjänä on valtava.
– Eihän pari tuntia viikossa takaa mitään, mutta tärkeintä on luoda kipinä kieleen, antaa identiteetin rakennuspalikka, inarinsaamen etäopettaja Henna Aikio sanoo.
Inarinsaamea äidinkielenään puhuvia on vajaat 400 ja koltansaamea hieman yli 300. Pohjoissaamea puhutaan myös Ruotsin ja Norjan puolella, Suomessa puhujia on noin 2000.
Etäopetuksessa lapsia osallistetaan ahkerasti. Varsinkin, kun oppimateriaaleja ei saameksi juuri ole.
– Luontosanasto on saamelaisille tärkeä. Jos kaupunkilaislapset nappaavat harakasta kuvan, keskustelemme tunnilla, että Saamenmaalla voisi ottaa kuvan vaikkapa riekosta.
Opetushallitus palkitsi loppuvuodesta saamen etäopetuksen Cygnaeus-palkinnolla yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien edistämisestä.
Nyt sekä Henna Aikion että projektipäällikkö Hanna Helanderin suurin toive on, että opetusministeriö antaisi etäopetukselle pysyvän rahoituksen.
Saamea etänä Helsingistä Sallaan
- Koltansaamea, inarinsaamea ja pohjoissaamea on voinut opiskella etähankkeen turvin syksystä 2018 lähtien saamelaisalueen ulkopuolella.
- Etäopetushanke on Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteinen projekti.
- Oppilaita ja opiskelijoita on noin 90 yhteensä 67 koulussa.