Yksi ylilyönti, ja työpaikka on mennyttä.
Näin tilanteensa kokee kotkalainen opettaja, joka menetti malttinsa viime keväänä teknisen työn tunnilla.
Oikeus tulkitsi valvontakameraan tallentuneen tilanteen niin, että opettaja tarttui oppilasta käsivarsista ja tämä suistui selälleen höyläpenkille. Oppilaalle ei tullut kahakassa vammoja.
Opettaja kutsuttiin palaveriin. Hän meni keskusteluun ilman luottamusmiestä, sillä hän luuli saavansa enintään varoituksen. Palaverin jälkeen hän käveli huoneesta ulos kourassaan irtisanomislappu.
Kotkan kaupunki purki virkasuhteen ilman irtisanomisaikaa. Päätöksessä muistutettiin, että oppilaan haastavakaan käytös ei oikeuta loukkaamaan oppilaan fyysistä koskemattomuutta.
OAJ järjesti opettajalle lakiapua. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että opettajan voimankäyttö ylitti tilanteessa sen, mikä on kohtuullista, eikä irtisanomista peruttu.
Hän käveli huoneesta ulos kourassaan irtisanomislappu.
Pinnan palaminen paineen alla on virhe, jota opettajalta ei voi hyväksyä.
– Se on kuitenkin kovin inhimillistä, sanoo kotkalainen luottamusmies Timo Markkanen.
Virkansa menettänyt opettaja on pidetty, ja kollegat tuntevat sympatiaa häntä kohtaan.
Kyseinen oppilas oli käyttäytynyt pitkään häiritsevästi, ja opettajat olivat monesti ilmaisseet huolensa hänestä.
– Palavereja pidettiin ja ongelmaa puitiin oppilashuollossa, mutta tilanne jatkui. Moni työtoveri on sanonut, että vastaava ylilyönti olisi voinut sattua kenelle tahansa.
Mitä opettaja sitten voi tehdä, ettei pinna palaisi? Miten oppia laskemaan kymmeneen ja rauhoittamaan mieltä?
On helpompi sanoa, mitä ei saa ainakaan tehdä. Kotkan tapauksessa oppilas provosoi opettajaa sanallisesti, ei hyökännyt kenenkään kimppuun eikä vahingoittanut itseään. Fyysinen kontakti ei ollut tarpeen.
Laki sallii välttämättömät voimakeinot, jos häiritsevä tai väkivaltaisesti käyttäytyvä oppija ei noudata opettajan sanallisia määräyksiä ja hänet pitää poistaa opetustilasta tai häneltä tulee ottaa pois turvallisuutta vaarantava tai häiritsevä esine tai aine.
– Poistamistilanteessa oppilasta tulee ohjata käsivarresta ja selästä, ja kontaktin tulee olla mahdollisimman passiivista, neuvoo OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.
Opettajalla ei ole velvollisuutta mennä väliin selvittämään esimerkiksi tappelua, jos hän arvioi oman terveytensä olevan vaarassa.
– Sen sijaan hänen tulee yrittää saada tappelu sanallisin määräyksin loppumaan. Jos tämä ei onnistu, opettajan täytyy viipymättä hakea paikalle apua.
Mustonen neuvoo välttämään viimeiseen saakka kiinnipitoa ja muuta fyysistä kontaktia oppilaaseen, sillä riskinä on, että opettaja käyttää kovempia keinoja kuin on tarve.
Fyysinen rauhoittaminen on kuitenkin mahdollista hätävarjelun oikeuttamana, jos oppilas toiminnallaan vaarantaa omaa tai toisten terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittaa toisten omaisuutta.
– Voimankäyttö on kuitenkin sallittua vain siihen saakka kunnes oppilas rauhoittuu, muuten kyse on helposti hätävarjelun liioittelusta.
Puolitoista vuotta sitten Opettaja-lehti kertoi tapauksesta, jossa erityisopettaja joutui pitämään kiinni riehuvaa oppilasta. Työnantaja väitti, että opettaja käytti tilanteessa liikaa voimaa ja sanoi hänet irti ilman varoitusta.
Irtisanominen kumottiin hallinto-oikeudessa. Oikeus vahvisti, että opettaja oli toiminut lainmukaisesti kyseisessä hätävarjelutilanteessa.
Vireillä on kymmenkunta tapausta, joissa opettajaa epäillään liiallisesta voimankäytöstä.
Kynnys tehdä rikosilmoitus opettajasta on madaltunut huomattavasti, Erkki Mustonen kertoo.
Loka–maaliskuussa saatiin päätökseen viisi OAJ:n lakitiimin selvittelyssä ollutta juttua, joissa opettajan väitettiin toimineen väärin järjestyksenpitotilanteessa.
– Kolmessa niistä virallinen syyttäjä teki päätöksen syyttämättä jättämisestä, eli opettaja oli väitteistä huolimatta toiminut täysin oikein, Mustonen kertoo.
Kaksi tapausta meni käräjille. Toisessa opettaja todettiin syyttömäksi, toisessa tapauksessa opettajan katsottiin syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hän oli pyrkinyt estämään oppilaan poistumisen, kun tämä oli yrittänyt karata koulusta.
– Karkaavaa oppilasta ei saa voimakeinoin pysäyttää, ellei hän ole vaaraksi itselleen. Karkaamistilanteessa opettajan tulee kuitenkin olla viipymättä yhteydessä omaan esihenkilöönsä sekä oppilaan huoltajaan, Mustonen ohjeistaa.
Parhaillaan vireillä on kymmenkunta tapausta, joissa opettajaa epäillään tai syytetään esimerkiksi liiallisesta voimankäytöstä järjestyksenpitotilanteessa.
Lisäksi vireillä on neljä tapausta, jossa opettaja on työssään joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. OAJ:n lakitiimi on ollut jäsenten apuna ja tukena näissä rikosprosesseissa.
Moni kollega jäi pohtimaan, menikö kaikki oikein.
Luottamusmies Timo Markkanen kertoo, että opettajan irtisanominen Kotkassa jätti työtovereiden mieliin paljon kysymyksiä.
– Työnantaja oli irtisanomispäätöksessään ehdoton, mitään neuvotteluvaraa ei ollut. Aika moni kollega jäi neuvottomana pohtimaan, menikö kaikki ihan oikein, Markkanen sanoo.
Hänen mielestään on kohtuutonta, että yksittäinen opettaja joutuu kantamaan henkilökohtaisen vastuun virheestä, jonka juuret ovat paljon syvemmällä.
Kouluissa on yhä enemmän huonosti voivia ja koulukunnottomia oppilaita, joille ei ole osoittaa muuta opiskelupaikkaa. Nuorten psykiatreista ja koulupsykologeista on pulaa, ja lastensuojelu on tukossa.
– Mikä on työnantajan käytännön vastuu opettajan työhyvinvoinnista ja mikä on opettajan oikeusturva tilanteissa, joissa tavalliset luokan- ja aineenopettajat joutuvat päivittäin kohtaamaan opetustilannetta terrorisoivia oppilaita, joille ei löydy muuta paikkaa? Markkanen kysyy.
Myös OAJ:n mukaan yksittäisen opettajan harteille putoaa liian iso taakka silloin, kun työnantaja ei ole tarttunut riittävän rivakasti haastavan oppilaan tilanteeseen.
Työnantajan toimissa on joissakin kunnissa parantamisen varaa. Toisinaan tietoon tulee tilanteita, joissa haastavat oppilaat on sullottu normiluokkiin eikä kunta ole tehnyt juuri mitään varautuakseen oppilaiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin.
OAJ:n Fiilismittarin reilusta 1 900 vastaajasta 44 prosenttia oli kohdannut työssään väkivalta- tai uhkatilanteen kuluneen 12 kuukauden aikana. Miltei puolet vastaajista raportoi, että läheltä piti -tilanteet eivät aiheuta tai eivät juuri aiheuta toimenpiteitä työpaikalla. Asiaa selvitettiin työhyvinvointia tutkivassa mittarissa huhtikuussa.
Tulos hirvittää OAJ:n erityisasiantuntijaa Sari Melkkoa.
– Työnantajalla on jakamaton työsuojeluvastuu, hän muistuttaa.
Työturvallisuuslaissa säädetään tunnistamaan työpaikan riskitekijät ja hallitsemaan sekä ennaltaehkäisemään työntekijöiden liiallista psykososiaalista kuormitusta. Haastavaa tai väkivaltaista oppilasta tulee arvioida riskinä opettajan työturvallisuudelle.
– On mietittävä yhdessä sitä, miten konfliktitilanteita oppilaan kanssa voidaan vähentää. Jos nuori haistattelee tai käy kiinni, työpaikalla pitää olla tiedossa yhteiset pelisäännöt, miten tilanteessa toimitaan.
OAJ:n mielestä maan tulevan hallituksen pitääkin heti kautensa alussa tarttua työturvallisuuslain uudistamiseen. Lain noudattaminen pitäisi olla työnantajalle nykyistä velvoittavampaa.
Irtisanottu opettaja kommentoi
Irtisanottu opettaja on lukenut tämän jutun ja kertoo sähköpostikommentissaan, että hän opetti kyseisessä tilanteessa toista oppilasta työstökoneen työturvalliseen käyttöön.
Opettaja kirjoittaa:
“Samaan aikaan toinen oppilas häiritsi ja kiusasi yrittäen musertaa opetettavan oppilaan psyykettä. Opettaja syyllistyy kuitenkin virkavirheeseen, jos ei opeta työturvallisuusasioita tai puutu koulukiusaamiseen. Näitä seikkoja ei ole otettu lainkaan huomioon toimintani perustana.
Minulta on myöhemmin kysytty, olisinko voinut toimia toisin. Onko kukaan kysynyt tätä kysymystä rehtorilta, henkilöstöjohtajalta tai opetustoimenjohtajalta?
Irtisanomispäätös aiheutti merkittävää vahinkoa. Koulusta pois suljettiin ammattitaitoinen pidetty opettaja. Sen jälkeen epäpätevät sijaiset hoitivat työtehtäviä, vaikka teknisen työn luokassa ei saa toimia ilman asianmukaista ammattitaitoa.”
Kun tilanne kärjistyy
- Yritä selvittää tilanne puhumalla. Älä menetä malttiasi.
- Jos joudut käyttämään voimakeinoja, käytä lievintä mahdollista keinoa.
- Kerro oppijalle, mitä teet ja miksi.
- Pyri siihen, että paikalla on kollega tai muu aikuinen, jota voidaan käyttää tarvittaessa myöhemmin todistajana.
- Tee tilanteen jälkeen muistiinpanot.
- Ilmoita tilanteesta ja käyttämistäsi voimakeinoista rehtorille ja hänen kanssaan keskusteltuasi oppijan huoltajille. Kerro perusteet, jotka edellyttivät voimakeinojen käyttöä.
- Tee ilmoitus uhka- ja vaaratilanteesta, jossa kerrot kokemastasi häirinnästä, väkivallasta tai sen uhasta.
- Jos fyysistä koskemattomuuttasi on loukattu, käy työterveydessä.
oaj.fi » Arjessa » Vastuut ja velvollisuudet
OAJ järjestää 6.6. koulutuksen kasvatus- ja opetusalan johdolle. Koulutuspäivässä käsitellään esimerkiksi sitä, miten väkivaltaa voidaan ehkäistä ennakoivan turvallisuusjohtamisen keinoin.
TEKIJÄLTÄ
Vanhempien vastuusta vaietaan
Kun oppilas piinaa koulutovereitaan ja opettajaa riittävästi, opettaja räjähtää ja hänet irtisanotaan. Oppilas, joka on saanut koko luokan sekaisin, jatkaa niin kuin ennenkin.
Mistä sen jälkeen puhutaan?
Puhutaan siitä, että opettajassa on vika. Hän ei hallitse hermojaan, hän ylireagoi. Häneltä puuttuu ammattitaitoa. Tuleehan opettajan olla fakiiri, joka selviää ehjin nahoin tilanteesta kuin tilanteesta.
Puhutaan siitä, että järjestelmässä on vika. Haasteellinen oppilas ei ole saanut riittävästi tukea. Paikka pienryhmästä tai sairaalakoulusta on jäänyt järjestämättä.
Se, mistä ei puhuta, ovat vanhemmat. Huoltajien syyllistämistä varotaan kuin ruttoa. Kuitenkin koti vaikuttaa eniten siihen, millaiseksi lapsi kasvaa.
Kun vanhempien vastuusta ei puhuta, se hälvenee ja katoaa sumuun. Vastuun pallo vierii koululle ja yhteiskunnalle – eli usein ei-minnekään.
Tiina Tikkanen