Vuotsossa lauletaan joulupukista ja Stállusta
Hyvää joulua! Buriid Juovllaid!
Vuotson koulu, Vuohcu skuvla, on valmistellut joulujuhlaa koko koulun voimin suomen ja saamen kielellä.
Sodankylässä sijaitseva Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä, ja sen koulussa opetetaan sekä suomeksi että saameksi. Oppilaita on 30 esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan.
Viime vuonna pandemia torppasi kuusijuhlan. Nyt koko opettajakunta on ollut innolla järjestämässä ohjelmaa.
– Jokainen pyrittiin saamaan mukaan ainakin johonkin ohjelmanumeroon, koulun apulaisjohtaja ja saamen kielikylpyluokan opettaja Nina Hirvonen kertoo.
Hänen ryhmässään opiskelee eskarilaisia ja kakkosluokkalaisia.
Kaksikielinen kuusijuhla kaamoksen hämärässä tuo kylään valoa ja iloa.
– Juhlaa on odottanut koko kylä, luokanopettaja, koulua aiemmin yli 30 vuotta johtanut Marja Magga sanoo.
Usein juhlijoita on opettajien ja oppilaiden lisäksi 60–70.
– Näin pienessä kylässä pystytään huolehtimaan turvaväleistä. Tilavaan saliin tuolit voi sijoittaa väljästi, Nina Hirvonen kertoo.
Opettajat tekevät juhlajärjestelyjä yhteissuunnitteluajalla. Opiskelijoiden kanssa harjoitellaan ohjelmaa oppitunneilla.
Maggan oppilaat, eskareista nelosiin, aloittivat jouluaskartelut jo marraskuussa.
Marja Maggan koulussa lauletaan joulusta saameksi ja suomeksi.
Esityksissä elävät saamelaismytologia ja suomalainen jouluperinne.
– Joulunäytelmässä ja muissa ohjelmanumeroissa oppilaat puhuvat suomea ja saamea, ja laulamme joululauluja molemmilla kielillä, Hirvonen kertoo.
Saamelaistarustosta kumpuava Vuordit juovlaruohta -laulu on jo perinne Vuotson koulussa. Oppilaiden esittämä laulu kertoo Stállu-tarinan.
Vuordit juovlaruohta -laulu on jo perinne.
Magga kuuli tarinan lapsena isältään siinä missä moni lapsi kuulee joulupukkisatuja.
– Isä opetti, että jouluaattona piha täytyy kolata sileäksi, koska Joulustállu on liikkeellä metsän eläinten vetämällä ahkiolla. Jos ahkio juuttuu lumeen, Stállu voi suuttua ja tehdä pahojaan.
Useimmat opettajat ja osa oppilaista ja vieraista on pukeutunut juhlaan värikkääseen saamenpukuun, gáktiin.
Oppilaat tekivät juhlailmoitukset hyvissä ajoin ja veivät ne kyläkaupan ja kylän ilmoitustauluille. Opettajat jakoivat tietoa juhlasta koulun tiedotuskanavilla.
Valmistelujen yllä häilyi varjo juhlapäivään 16. joulukuuta saakka.
– Kunnan pohjoisrajoille tulee paljon matkailijoita. Jos jotain kautta kouluun on tullut koronatartuntoja, meillä on valmius peruuttaa koko juhla, Nina Hirvonen sanoo.
Opettaja-lehden mennessä painoon pari päivää ennen juhlaa oli juhlamieli Vuotsossa toiveikkaan korkealla.
Lapset osallistuvat juhlan valmisteluun
Kokkolan Kaustarin päiväkodissa ei ollut viime vuonna perinteistä yhteistä joulujuhlaa. Myös tänä syksynä ja talvena epidemia on pitänyt kaupunkia otteessaan.
Varotoimien varjosta huolimatta Kaustarissa haluttiin juhlia. Ratkaisuksi keksittiin pitää jokaiselle lapsiryhmälle oma joulujuhla.
Päiväkodissa on kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä lapsiryhmää.
– Kaikki juhlivat samana päivänä. Vanhemmat eivät olleet mukana, päiväkodinjohtaja Kati Ahvenlampi kertoo.
Henkilökunta videoi lasten esityksiä vanhempia varten Seesaw-ohjelman kautta.
Kati Ahvenlammen johtamassa päiväkodissa jouluaskartelut ja joululaulujen opettelu alkoivat joulukuun alussa.
Vuoden tauon jälkeen päiväkodissa vieraili myös alueen oma ruotsinkielisen perinteen valon tuoja Lucia.
Traditioiden siirtäminen on päiväkodin henkilökunnalle tärkeää.
– Kokkolan Lucia tuli laulamaan tänne päiväkodin pihalle ja lapset toivat kotoa omat lyhdyt, ruotsinkielisen ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Camilla Bergroth-Hinkkanen kertoo.
Arki olisi kovin tasaista, jos juhlia ei olisi.
Henkilökunta suunnitteli oman ryhmänsä juhlaa työaikaan sisällytetyllä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajalla.
– Arki olisi kovin tasaista, jos juhlia ei olisi. Juhlat luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, suomenkielisen ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja, varajohtaja Tuula Lindholm pohtii.
Kati Ahvenlampi muistuttaa, että lapset ovat toiminnan suunnittelussa keskeisessä osassa. Aikuiset kuuntelevat heidän juhlatoiveitaan ja -ideoitaan.
Jouluaskartelut ja joululaulujen opettelu alkoivat kuun alussa, kun lapset ryhtyivät avaamaan kalenterin luukkuja.
– On hauska huomata, miten joillakin lapsilla laulut siirtyvät leikkiin ja he opettavat toisiaan.
Bergroth-Hinkkasen ryhmässä on erityislapsia, joiden kanssa käytetään tukiviittomia.
– Valitsimme omaan juhlaamme sellaisia lauluja, joihin on tukiviittomia.