Oppilas ja opettaja ovat ihmisinä tasavertaisia, mutta aikuisilla on vastuu siitä, kuinka koulussa toimitaan. Tämän ajatuksen sisäistäminen auttaa työrauhan ylläpitämisessä, sanovat kokeneet opettajat.
Tässä jutussa omia hyväksi havaittuja vinkkejään luokanhallinnasta kertoivat luokanopettajat Sari Reinikainen ja Jaana Palve, jotka toimivat kahden nelosluokan yhteisopettajina jyväskyläläisessä Keljonkankaan koulussa.
Lähteenä on käytetty myös Joensuun normaalikoulun opettajien työelämätutkimusta Kokeneiden opettajien luokanhallintaa tutkimassa. Työn näkökulmia ovat täydentäneet sen tekijäkaartiin kuuluvat Kimmo Kotro, Juha Karkkulainen ja Juuso Pursiainen, joiden haastattelu julkaistiin Opettajan numerossa 7/2021.
Osa tämän jutun vinkeistä soveltuu ehkä paremmin yläkouluun, osa taas alakouluun. Mikä toimisi juuri sinun oppilaillasi?
Raportti Joensuun norssilaisten työelämätutkimuksesta julkaistaan #Paraskoulu-hankejulkaisussa tänä syksynä.
Missä Ennin kannattaisi istua?
Uusien oppilaiden kanssa kannattaa hyödyntää kaikki saatavissa olevat ennakkotiedot. Jos kuudennen luokan tiedonsiirtopalaverissa käy ilmi, että samalle luokalle on tulossa neljä tarkkaavaisuushäiriöistä oppilasta, heidät kannattaa heti alkuunsa istuttaa eri puolille luokkahuonetta.
Uudelle ryhmälle on tehtävä selväksi, kuinka tunneilla pitää toimia.
Luokanhallintaan keskittymistä helpottaa, jos tunnin on valmistellut etukäteen huolellisesti ja sen sisällön ja tavoitteet kertoo oppilaille selkeästi. Joskus voi kuitenkin työrauhan kannalta olla viisasta muuttaa suunnitelmia lennosta.
Näin meillä toimitaan
Koulussa kannattaa olla yhteiset pelisäännöt esimerkiksi puhelimen käytöstä. Niiden laatimiseen voi olla hyvä ottaa oppilaat mukaan.
Sääntöjen on syytä olla selkeät, jotta tulkintaongelmia ei synny. Erityisen tärkeää on, että kaikki opettajat pitävät sovitusta kiinni. Muuten oppilaat voivat vedota siihen, että ”ei Väinönkään tunnilla tarvitse”.
Onks motii?
Jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa, käytös menee herkästi hulinaksi.
Yksi vaihtoehto oppilaiden motivoimiseen ovat oman toiminnan rastitunnit, joilla oppilas saa valita opiskeltavan asian ja edetä omaan tahtiinsa.
Kun oppilaat saavat vastuuta ja pystyvät vaikuttamaan tunnin kulkuun, heidän työskentelynsä muuttuu todennäköisesti rauhallisemmaksi.
Kohtaa kovis kaksin
Käyttäytyykö oppilas uhmakkaasti, jos häntä puhuttelee luokkatovereiden edessä? Kahden kesken moni kovanaamaa esittävä murrosikäinenkin on kuin toinen ihminen.
Huonoa käytöstä kannattaa siis pysähtyä ruotimaan vasta oppitunnin jälkeen.
”Ymmärrän hyvin, että…”
Aito välittäminen kulkee käsi kädessä toimivan vuorovaikutuksen kanssa.
Oppilaan mielipide tulee aina kuunnella rauhassa. Lapset ja nuoret janoavat sitä, että ope ymmärtäisi heitä. Tämä on tärkeää muistaa omia ratkaisuja perusteltaessa: ”Mä ymmärrän sua tosi hyvin, mutta meidän täytyy nyt ottaa huomioon, että meitä on täällä paljon. Meidän pitää toimia yhteisten sääntöjen mukaisesti, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman hyvin.”
Toinen kelpo konsti on palautteen antaminen pienistäkin onnistumisista. Tähän voi käyttää Wilmaa, jolloin kehut kiirivät myös kotiväen tietoon.
Parhaassa tapauksessa oppilaat alkavat tavoitella Wilma-plussia, jolloin paremmasta käytöksestä tulee pikkuhiljaa tapa.
Kaksi opea on enemmän
Olisiko teidän koulussanne mahdollista lyöttäytyä yksiin toista ryhmää opettavan kollegan kanssa?
Yhteisopettajuus tuo esimerkiksi ryhmäjakoihin joustoa, kun opettajat voivat ottaa huomioon erilaiset oppimistyylit, eriyttämisen tarpeet, aistiherkkyydet ja oppilaiden väliset kemiat. Jos käytössä on kaksi luokkatilaa, toisen voi pyhittää hiljaiselle työskentelylle ja toisen yhdessä oppimiselle.
Konfliktitilanteissa toinen opettajista voi heti irrottautua selvittelytyöhön ja toinen jatkaa opetusta muun ryhmän kanssa.
Valitse taistelusi
Välillä on järkevää valita taistelunsa ja suhteuttaa asioita. Jos oppilaalla on isoja ongelmia ja hän jättää toistuvasti tulematta kouluun, kannattaako hänelle silloin huomautella pikkuasioista?
Kaveeraamaan oppilaiden kanssa ei pidä ruveta, mutta ystävällisyys kannattaa aina. Rentoa ilmapiiriä voi luoda myös viljelemällä huumoria sopivissa tilanteissa.
Mistä apua?
Keinoja työrauhan parantamiseen voi lähteä ideoimaan työparin, luokkatiimin, samaa ryhmää opettavien kollegojen tai rehtorin kanssa. Tarvittaessa apua saa myös oppilashuollosta.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi harjoitella luokan kanssa vaikkapa Niilo Mäki -instituutin Yhteispeli-menetelmän avulla. Omaa henkistä kuormaansa opettajat voivat keventää menetelmän mukaisessa Huoltamossa, jossa kukin työyhteisön jäsen saa vuorollaan purkaa huoliaan ja lopuksi ratkaisuvaihtoehtoja mietitään porukalla.