Oppilaitokset ovat yhteiskunnan sydän. Niissä rakennetaan tulevaisuuden osaamista ja kasvatetaan uusia sukupolvia. Silti työyhteisöturvallisuus jää usein varjoon.
Oppilaitoksissa työyhteisöturvallisuudella on kaksoistehtävä. Se koskee sekä henkilöstöä että opiskelijoita. Kun opettaja voi hyvin, opiskelija oppii paremmin.
Turvallisuudesta puhuttaessa katse kääntyy usein ulkoisiin uhkiin: kriiseihin, varautumiseen ja pelastautumiseen.
Yhtä todellisia ovat sisäiset uhat: työkyvyn heikkeneminen, johtamisen puutteet ja työyhteisön hajoaminen.
Miksi niihin reagoidaan niin hitaasti?
Työyhteisöturvallisuuden läpimurto syntyy arjen käytännöistä: Turvallisuuskulttuurista, jossa keskinäinen välittäminen on normi. Vuorovaikutuksen turvarajojen vaalimisesta, jotta hankalatkin asiat voidaan puhua rakentavasti. Työkuormituksen yhteisestä hallinnasta, jossa opettajat, opiskelijat ja oppilaitosjohto kantavat vastuuta yhdessä.
Työyhteisöturvallisuus on arjen mentaalista ja sosiaalista työtä, jossa turvallisuus uusinnetaan joka hetki.
Oppilaitoksissa se tarkoittaa työn arvostuksen, autonomian, yhdessä tekemisen ja yhteisön tuen näkemistä oppimistuloksena.
Kun työyhteisö oppii varautumaan arjen uhkiin, syntyy työyhteisöllinen mielen kotivara, joka kantaa myös kriisitilanteissa.
Turvallisuuskulttuurin juurtuessa arkeen oppilaitos ei ole vain paikka oppia, vaan paikka voida hyvin ja rakentaa tulevaisuus kestävälle pohjalle.
Rehtori Joel Linna ja tietokirjailijat Minna Mattila-Aalto ja Leea Kantelus
Lähetä kirjoituksesi mielipidepalstalle lomakkeella, jonka löydät osoitteesta opettaja.fi/osallistu-lehden-tekemiseen. Toimitus editoi tekstejä tarvittaessa. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustapauksessa.