OAJ:n valtuuston puheenjohtaja Timo Saavalainen peräänkuulutti Opettajassa 21/2.12. ”virheiden tunnistamista” käsityön valtakunnallisen opetussuunnitelman laatimisessa.
Hänen mukaansa yhteiseen käsityöhön siirtyminen olisi heikentänyt käsityön vetovoimaa valinnaisaineena.
Väitteet käsityön suosion laskusta eivät välttämättä kuvaa nykytilannetta, sillä kentältä on kuulunut viestejä käsityön suosion paluusta opetussuunnitelman muutosta edeltäneelle tasolle. Asia tulisi selvittää perinpohjaisesti.
Tekstissä painotettiin teknisen työn merkitystä työvoimaresurssin rakentamisessa. Päätelmä on sikäli jännittynyt, että perusopetus on yleissivistävää koulutusta, eikä sen merkitystä voi eikä tule mitata tuottavuutena yhteiskunnalle.
On huomattava, ettei minkään muun oppiaineen tarpeellisuudesta käydä vastaavaa työvoimapoliittista keskustelua.
Kehitystä oppiaineeseen tarvitaan. Perusopetuksen käsityötä tulisi kehittää vahvemmaksi ja yhtenäisemmäksi oppiaineeksi, jolloin sen yhteiskunnallinen merkitys olisi näkyvämpi.
Yläkouluun oppiaineelle tulisi lisätä tuntiresursseja. Vahvaan asemaan ei päästä oppiainetta pilkkomalla tai sisältöjä hajauttamalla. On pystyttävä yhteistyöhön ja uuden luomiseen.
Yliopistoissa kouluttautuu uusi käsityönopettajasukupolvi, joka pätevöityy yhteisen käsityön opettajiksi.
Haluamme tuoda esiin huolemme Turun yliopiston käsityökasvatuksen tutkinto-ohjelman lakkautusuhkasta.
Käsityö on kestävää tulevaisuutta rakentava oppiaine. Sen koulutuksesta vähentäminen olisi lyhytnäköistä ja haitallista oppiaineen yhtenäisyyden sekä kestävyyteen kasvattamisen näkökulmasta.
Anna Kouhia, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
Marja-Leena Rönkkö, professori
Eila Lindfors, professori
Tellervo Härkki, yliopistonlehtori
Jaana Lepistö, yliopistotutkija Turun yliopisto