Riittävätkö Suomen rahkeet koulutustason nostoon? Ministeri Hanna Kosonen vastaa

Suomen korkeakoulujen suunta linjattiin kaksi vuotta sitten julkaistussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa. Tämän vuoden alussa julkaistiin tiekartta vision toimeenpanon tueksi.

Maali siintää vuodessa 2030. Se on Suomi, jossa tiede ja tutkimus kukoistaa ja jossa puolet väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen läpi työuran.

Jotta korkeakoulut suoriutuvat tehtävistään kunnialla ja koulutuksen taso säilyy, tarvitaan rahaa. Vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole tehty.

Kysyimme korkeakoulutuksesta vastaavalta tiedeministeriltä Hanna Kososelta, millä eväillä hallitus aikoo varustaa korkeakoulut nostamaan kansan koulutustasoa.

Suomen tiede- ja innovaatiopolitiikan yhtenä päätavoitteena on globaalisti menestyvien innovaatioiden luominen. Kertokaa esimerkki keksinnöstä, joka innostaa teitä.

Se on Suomessa kehitetty sykemittari, joka minullakin on ranteessani.

Ministerin työ on erittäin innostava mutta vaativa työtehtävä, joka pistää kiinnittämään huomiota jaksamiseen. Olen nukkunut melko hyvin, mutta tarkkailen unta, jotta nukkuisin vielä paremmin.

Suomalainen liikuntateknologia menee jatkuvasti eteenpäin ja sen menestystarina jatkuu.

Korkeakouluilta tehdyt leikkaukset ovat johtaneet siihen, että yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos oli viime vuonna 80 miljoonaa miinuksella ja ammattikorkeakouluista neljännes teki tappiollisen tilinpäätöksen. Mitä aiotte tehdä syöksykierteen oikaisemiseksi?

Suunta on saatu muutettua. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat olleet erityisen tyytyväisiä indeksien täysimääräiseen palauttamiseen. Ensi vuoden alusta lähtien nostetaan yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden tavoitteena on, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on Suomessa 41 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 44 prosenttia. Uskotteko, että tavoite toteutuu?

Tämä on tosiaan kova tavoite, mutta korkeakoulut ja hallitus ovat siihen sitoutuneet.

Haemme jatkuvasti ratkaisuja resurssien lisäämiseksi ja mietimme yhdessä korkeakoulujen kanssa, miten tutkintotavoitteita voidaan nostaa, opintopolkuja joustavoittaa ja koulutuksen läpäisyä parantaa.

Valmistelemme korkeakoulujen kanssa sopimusneuvotteluja siltä pohjalta, mitä alueita korkeakoulut haluavat itse lähteä vahvistamaan.

Hanna Kosonen tahtoo lisätä vuoropuhelua korkeakoulujen ja poliittisten päättäjien välillä.

Olette esittänyt, että korkeakoulutukseen lisätään 5 000 aloituspaikkaa. Vuoden 2020 talousarvioesitykseen kirjatuista kertaluontoisista lisäyksistä ei kuitenkaan liikene rahaa lisäpaikkojen luomiseen, koska niillä pystytään paikkaamaan vasta menneiden vuosien leikkauksia.

Jos ei tehdä muita toimia, 5 000 aloituspaikan lisääminen maksaa laskelmiemme mukaan noin 120 miljoonaa euroa. Pohdimme, mistä saamme nämä resurssit. Uskon, että vuoteen 2030 mennessä tavoite on totta.

Hallitusohjelmanne lupauksista moni on sidottu siihen, että ne lunastetaan, mikäli työllisyysaste saadaan nousemaan. Jääkö tavoite korkeakoulutettujen lisäämisestä toteutumatta, jos hallitus ei onnistu työllisyyden nostamisessa?

Korkeakouluille on luvattu ensi vuonna yhteensä 144 miljoonaa euroa lisää rahaa, josta esimerkiksi indeksikorotusten vaikutukset ovat 62 miljoonaa euroa. Jatko on kiinni monesta asiasta, muun muassa työllisyyskehityksestä.

Korkeakouluvisiossa halutaan lisätä täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää. Mihin enää tarvitaan korkeakouluopettajia?

Nämä asiat eivät sulje pois toisiaan.

Digitaalisuus helpottaa koulutuksen saatavuutta ja tekee siitä joustavampaa. Samalla kun vahvistetaan digitaalisuutta, tarvitaan entistä enemmän pedagogista kehittämistä ja opettajia, jotka osaavat sitä tehdä.

Olemme yksi maailman tiedemyönteisemmistä maista.

Miten ihmiset saadaan uskomaan valetiedon sijasta tieteelliseen tietoon?

Meidän kaikkien iso tehtävä on saada ihmiset oppimaan, miten tunnistaa tieteeseen perustuva tieto. Tieteen merkityksen ymmärtäminen vaatii vahvaa sivistyspohjaa koko kansalta, ja sen luomiseksi tarvitaan koko koulutusjärjestelmää.

Onneksi Suomessa tutkittua tietoa arvostetaan perinteisesti paljon, ja olemme yksi maailman tiedemyönteisimmistä maista.

Korkeakouluvisiossa yliopistoista ja ammattikorkeista halutaan tehdä Suomen parhaita työpaikkoja. Miten osaavat ja luovat ihmiset saadaan töihin korkeakouluihin?

Työntekijöiden viihtyminen ja hyvinvointi ovat edellytyksiä sille, että opetus on korkeatasoista.

Hyvinvointi rakentuu osaamiselle ja osallisuudelle. Meille ministeriössäkin osallistaminen on tärkeää, ja haluamme käydä tulossopimusneuvottelut mahdollisimman avoimesti.

Järjestämme marraskuussa työpajoja, joissa tehdään yhteisiä tavoitteita näkyviksi ja korkeakoulut pääsevät sparraamaan toisiaan.

Pian julkaistava Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n jäsenkysely osoittaa, että yliopistoissa opetushenkilöstön työajasta jo neljännes kuluu esimerkiksi hallintotehtäviin. Vuonna 2012 osuus oli 13 prosenttia. Opetusmäärät eivät ole kuitenkaan vähentyneet, ja työaika ylitetään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Tarvitsemme entistä kattavampia työhyvinvointikyselyitä, tietoa akateemisen työn muutoksesta ja siitä, mistä työpäivä koostuu.

Korkeakouluvision tiekartassa luvattiin toteuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstön ajankäytön tutkimus, ja valmistelemme parhaillaan tämän tutkimuksen hankintaa.