Pandemia kriisiytti opetuksen kaikkialla

Koronavirus vaikuttaa koulutukseen eri maissa eri tavoin. Maailman opettajajärjestön varapääsihteeri sekä Ruotsin, Eswatinin ja Filippiinien opettajajärjestöjen edustajat kertovat tilanteen.

Koronapandemia pysäytti koulutuksen ympäri maailmaa ja on aiheuttanut valtavan koulutuskriisin, toteaa varapääsihteeri Haldis Holst maailman opettajajärjestöstä Education Internationalista.

– Kriisi on korostanut koulutuksen ja koulujen erittäin tärkeää roolia yhteiskunnan tasa-arvoistajana ja liimana.

Pandemian seurauksena on massiivinen oppimisvaje.

 

Oppimisvaje ei kuitenkaan ole ainoa seuraus. Holstin mukaan eniten ovat kärsineet heikoimmassa asemassa olevat lapset. Heidän arjestaan on koulujen sulkemisen vuoksi kadonnut turvallinen paikka, josta esimerkiksi on voinut saada päivän ainoan kunnon aterian ja jossa ei ole tarvinnut kärsiä väkivallasta.

Holst on huolissaan myös opettajista, joiden työmäärää koronapandemia on kasvattanut. Hän kiittelee, että opettajat ovat keksineet vaikeassa tilanteessa luovia ratkaisuja esimerkiksi etäopetukseen.

 

Pandemia on Holstin mielestä opettanut, mikä rooli tekniikalla voi olla opetuksessa: se voi laajentaa opettajien käytössä olevaa työkalupakkia, mutta ei voi korvata lähiopetusta. Samalla täytyy muistaa pitää huolta esimerkiksi oppilaiden tietoturvasta.

Holst pelkää, että pandemia aiheuttaa talouskriisin, jolloin myös koulutusbudjetit ovat vaarassa.

– On erittäin tärkeää, että yritämme suojata koulutusta budjettileikkauksilta.

Holst sanoo, että kun kouluja avataan, tärkeintä on käydä dialogia opettajien ja järjestöjen kanssa. Hän toteaa, että ei pidä pakottaa opettajia tai oppilaita palaamaan kouluihin, jos ei voida taata näiden turvallisuutta.

 

Haastattelut on tehty ja tiedot kerätty ennen joulukuun puoliväliä.

 

Näitä kysyimme

  1. Miten koronapandemia on vaikuttanut koulutusjärjestelmään maassasi?
  2. Miten opettajat ovat selvinneet?
  3. Miten oppilaat ja opiskelijat ovat selvinneet?
  4. Mitkä ovat suurimmat huolenaiheesi siinä, miten pandemia vaikuttaa koulutukseen?
  5. Mitä voimme oppia pandemiasta?

 

Ruotsissa peruskoulut pysyneet auki

Emma Ölmebäck

Yksikönjohtaja Lärarförbundet-järjestössä

 

Naapurimaassamme Ruotsissa on todettu noin 320 000 koronavirustartuntaa. Ruotsin asukasluku on yli 10 miljoonaa.

 

1. Peruskoulut on pidetty auki läpi pandemian. Kansanterveysviranomaiset ovat antaneet suosituksia siitä, miten toimia kouluissa, mutta lasten kanssa on vaikea huolehtia esimerkiksi etäisyyksistä.

Lukiot suljettiin keväällä, avattiin elokuussa ja suljettiin uudestaan joulukuun alussa. Etäopetusta on kuitenkin annettu koko ajan.

Yliopistot suljettiin keväällä, mutta ne ovat nyt auki, joskin etäopetusta käytetään edelleen paljon.

 

2. Opettajat ovat ylpeitä roolistaan, joka heillä on näinä vaikeina aikoina, mutta heidän työmääränsä on kasvanut valtavasti. Monien opettajien täytyy paikata poissaolevia kollegoitaan ja vaihdella etä- ja lähiopetuksen välillä.

72 prosenttia järjestömme jäsenistä on huolissaan siitä, että kollegat tarvitsevat työstressin takia sairauslomaa, jos pandemia jatkuu. Jäsenemme pelkäävät saavansa koronan, mutta vielä enemmän he ovat huolestuneita isosta työmäärästä ja sen aiheuttamasta stressistä.

 

3. Muutos on ollut suurin lukiolaisille, koska lukiot ovat olleet kiinni. Osa heistä pärjää hyvin. Pelkona on, että suurimman hinnan tästä tilanteesta maksavat sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla asuvat opiskelijat, jotka saavat vähiten tukea kotoaan ja joilla on huonosti käytössään digivälineitä.

 

4. Vaatimuksia on syytä kouluissa vähentää. Hallituksen pitää ymmärtää, että ei voi olettaa koulutuksen laadun pysyvän samana pandemian aikana. Pelkona on, että muuten opettajat joutuvat sairauslomalle – eivät koronan, vaan työmäärän takia.

 

5. Meidän täytyy oppia paljon, eikä vähiten digitalisaatiosta ja etäopetuksen ratkaisuista.

 

Eswatinissa kouluja avattu osittain

Sikelela Dlamini

Pääsihteeri SNAT-järjestössä

 

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Eswatinissa (entinen Swasimaa) on todettu alle 7 000 koronavirustartuntaa. Pienessä valtiossa on alle 1,2 miljoonaa asukasta.

 

1. Koulut suljettiin maaliskuussa. Ne avattiin osin uudestaan heinäkuussa, mutta vain oppilaille, jotka olivat lopettamassa 10. tai 12. luokkaa ja joilla oli niiden loppukokeet. Marraskuussa koulut aukesivat 7. luokan oppilaille, koska heillä oli myös loppukokeet.

Etäopetusta on annettu, mutta siinä on ollut rajoituksensa.

Koulut on tarkoitus avata kaikille tammikuussa, ja oppilaat siirtyvät seuraaville luokille. Pari ensimmäistä kuukautta lapset keskittyvät pääasiassa asioihin, joita heidän olisi pitänyt opetella edellisellä luokalla.

Korkeakouluissa on onnistuttu paremmin etäopetuksessa ja pitämään huolta, että opiskelijat saivat tehtyä kokeet.

 

2. Opettajilla on vaikeaa. Järjestömme on vaatinut, että koulujen pitäisi pysyä suljettuina, kunnes niissä pystytään saavuttamaan Maailman terveysjärjestön standardit, kuten juokseva vesi.

 

3. Koulujen ollessa suljettuina on tapahtunut asioita, joista olemme olleet tietämättömiä. Esimerkiksi tyttöjä on tullut raskaiksi.

Etäopetusta on pyritty antamaan television, radion ja jopa printtimedian välityksellä, mutta maaseudulla kaikilla ei ollut pääsyä etäopetukseen esimerkiksi sähkön puutteen takia. Edes printtimedia ei saavuta maan kaikkia osia.

 

4. Koulutuksen laatu vaarantuu.

 

5. Koulutukseen täytyy kohdentaa paljon rahoitusta, erityisesti infrastruktuuriin ja kehittämiseen. Koulutus on kriittisin ja tärkein julkinen palvelu. Ei voi puhua taloudellisesta kehityksestä tai poliittisesta vakaudesta, jollei koulutukseen investoida.

 

Filippiineillä kaikki opetus etänä

Raymond D. Basilio

Pääsihteeri ACT-järjestössä

 

Kaakkois-Aasian Filippiineillä on todettu noin 450 000 koronavirustartuntaa. Saaristovaltiossa asuu lähes 110 miljoonaa ihmistä.

 

1. Maaliskuussa suljettujen julkisten koulujen oli tarkoitus aueta kesällä, mutta nousevien tartuntalukujen vuoksi se ei onnistunut. Sitten etäopetuksen piti alkaa elokuussa, mutta hallitus ei onnistunut tarjoamaan siihen välineitä.

Viimein lokakuussa etäopetus alkoi, mutta siinä on yhä ongelmia. Presidenttimme on sanonut, että lähiopetukseen palataan vasta rokotusten myötä. Lähiopetuksen kielto koskee koko koulutusjärjestelmää, myös yliopistoja.

 

2. Opettajat ikävöivät oppilaitaan. Etäopetus kasvattaa opettajien työmäärää ja stressitasoa. Heille on turhauttavaa nähdä oppilaiden kamppailevan oppimisen kanssa.

 

3. Emme tiedä, miten oppilaat voivat. Teemme heille juuri kyselyä.

Etäopetuksessa on kaksi tapaa: verkkovälitteinen tai opiskelu printatuista materiaaleista. Hallitus ei kuitenkaan onnistunut toimittamaan jokaiselle omia printtejä, ja vain harva pystyy osallistumaan verkkovälitteiseen opetukseen. Joissain perheissä esimerkiksi on vain yksi tietokone, jonka käyttöä pitää vuorotella, tai ei ole tarpeeksi hyvää internetyhteyttä.

 

4. Miten lapsille turvataan oikeus koulutukseen? Noin kolme miljoonaa oppilasta on keskeyttänyt koulunkäynnin.

Suurin haasteemme on nyt, miten saamme oppilaat takaisin kouluun ja estettyä sen, ettei lisää lapsia putoa kelkasta.

 

5. Saimme kovan opetuksen: koulutuksesta ja terveydenhuollosta on huolehdittava. Vähäisen rahoituksen takia kouluissa ei nyt ole terveyspalveluita ja terveydenhuollon työntekijöitä, ja siksi emme pysty avaamaan kouluja.

 

Educa 2021

Educassa kuullaan pe 29.1. klo 13.15 alken, miten korona on vaikuttanut opetukseen maailmalla.

educa.messukeskus.com/ohjelma