Oppivelvollisuuden uudistus hioitumassa – muutos heijastuu moneen suuntaan

Eduskunta päättää oppivelvollisuuden pidentämisestä syksyn aikana. Uudistuksen tavoitteita kannatetaan laajasti, vaikka huoli tiukasta aikataulusta ja rahoituksesta painaa. Tutkijoiden mukaan pitkällä aikavälillä uudistus maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä ajatus, koska osaamis- ja koulutustasoa on nostettava.

Mutta.

Hyvä, että kaikille nuorille halutaan vähintään toiseen asteen koulutus. Pelkällä peruskoulutodistuksella ei kyllä enää pärjää työelämässä.

Mutta.

Tältä on kuulostanut julkinen keskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen loppukesästä ja alkusyksystä, vaikka lausuntokierroksella lakiuudistuksen perusajatukset saivat laajaa kannatusta.

 

Huolta on aiheuttanut erityisesti lain tiukka aikataulu.

Lakiesitys etenee eduskunnalle budjettilakina viimeistään 5. lokakuuta. Jos laki menee läpi, nyt ysiluokan aloittaneet ovat jo velvollisia jatkamaan lukioon tai ammattiopintoihin.

Haku- ja ohjausvelvoite astuisi voimaan jo vuoden 2021 alussa. Koulutuksen järjestäjät velvoitetaan ohjaamaan oppivelvolliset koulunpenkille ja auttamaan hakemisessa.

Esimerkiksi OAJ ja Kuntaliitto toivoivat, että oppivelvollisuuden pidentämisen voimaantuloa siirrettäisiin, jotta edellytykset toteuttaa uudistus paranisivat. Ministeriö ei taipunut muutokseen.

– Uudistus tulee voimaan vaiheittain ja ikäluokka kerrallaan, se on hyvä ottaa huomioon, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo.

OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen löytää aikataulusta hyvääkin.

– Näin hallitus ehtii seurata rahoitustason riittävyyttä ja pystyy tarvittaessa reagoimaan.

Tämä on Lahtisesta tärkeää, koska seuraavat hallitukset eivät ole välttämättä yhtä sitoutuneita uudistukseen.

– Olen huolissani erityisesti ensimmäisen vuoden rahoituksen riittävyydestä, koska maksuttomuuden organisointi ja siihen liittyvät hankinnat painottuvat ensimmäiseen vuoteen, Lahtinen toteaa.

Uudistuksen jälkeen toisen asteen koulutus on opiskelijalle maksutonta oppivelvollisuuden päättymiseen asti.

 

Kohdistuksia opetukseen ja ohjaukseen

Toinen päähuoli on ollut rahan riittäminen ja jakautuminen.

Ministeriön laskelman mukaan uudistus maksaa siirtymäajan jälkeen noin 130 miljoona euroa vuodessa. Suomen kuntaliitto taas on laskenut, että uudistus veisi 20 miljoonaa enemmän.

Kuntaliitto haluaisi 15 miljoonaa enemmän maksuttomiin oppimateriaaleihin ja 5 miljoonaa pudokkuuden ehkäisemiseen ohjauksen avulla.

– Joko pitäisi saada 20 miljoonaa lisää tai rajata maksuttomuutta jotenkin. Tämä olisi ratkaistavissa. Kyse ei ole valtion rahoissa valtavasta summasta, opetuksen ja kulttuurin johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta sanoo.

Ministeriön mukaan rahoitusta kohdennetaan aiempaa enemmän koulumatkojen sijasta ainakin oppimateriaalien kustannuksiin sekä keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ohjaukseen. Siis OAJ:n ja Kuntaliiton toiveiden mukaan, arvioi Nina Lahtinen.

Nykyinen lausuntokierroksen perusteella muokattu lakiluonnos lisäisi opinto-ohjausta noin 15 miljoonalla eurolla muun muassa ilman koulutuspaikkaa jääneille ja nivelvaiheisiin.

Lisäksi ministeriö on luvannut korvata uudistuksen kustannukset täysimääräisesti koulutuksen järjestäjille.

– Uudistuksella on toki kaikki edellytykset onnistua, Terhi Päivärinta pohtii.

 

”Maksaa itsensä takaisin”

Oppivelvollisuuden laajentaminen on tämän hallituksen tärkein tulevaisuusteko, pääministeri Sanna Marin sanoi Sdp:n puoluekokouksessa elokuussa.

Hän perusteli uudistusta hallitusohjelman tavoin: laajan tutkimusnäytön mukaan toisen asteen tutkinto edistää työllistymistä.

Peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 43 prosenttia, toisen asteen tutkinnon suorittaneilla jo yli 70 prosenttia.

 

Talouspolitiikan arviointineuvosto teetti jo viime vaalikaudella päätöksenteon tueksi raportin oppivelvollisuuden pidentämisen hyödyistä. Raporttia oli mukana tekemässä koulutuksen taloustieteen tutkija Hanna Virtanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.

– Arvioimme raportissa, että oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa itsensä pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle takaisin, hän sanoo.

Vuonna 2018 julkaistu taustaraportti sisälsi katsauksen kansainvälisiin kokemuksiin ja tutkimuskirjallisuuteen sekä suomalaisella aineistolla tehdyn analyysin. Selvisi, että oppivelvollisuusikä on nostettu 18 vuoteen jo yli kymmenessä maassa ja että oppivelvollisuuden laajentaminen lisää koulutukseen osallistumista ja nostaa koulutustasoa.

Suomesta vastaavaa tutkimusta ei voitu tehdä, koska meillä oppivelvollisuusikään ei ole kajottu sitten 1950-luvun.

 

Hyötyvätkö nuoret tästä? Se oli toinen kysymys, joka ohjasi taustaraporttia varten tehtyä tutkimustyötä. Tähän osioon löytyi myös suomalaista aineistoa.

Tilastokatsaus paljasti, että koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä on myös työelämän ulkopuolella. Toisin sanoen alaikäisillä ei näyttäisi olevan hyvää vaihtoehtoa kolutukseen osallistumiselle.

Lisäksi ilmeni selkeästi, että nuoret työllistyvät jatkossa paremmin ja ansaitsivat merkittävästi enemmän, jos olivat koulutuksen piirissä edes 18-vuotiaaksi asti.

– Oli yllätys, että jopa yhdellä–kahdella lisävuodella on näin paljon väliä, Virtanen hämmästelee.

Monisyisten laskemien kautta taustaraportissa tultiin tulokseen, että kouluttautumattomuudesta kumpuavat ongelmat maksavat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä enemmän kuin oppivelvollisuusuudistus.

Laskelma perustuu tutkimustulosten perusteella tehtyihin hyötyarvioihin sekä opetusministeriön ja Kuntaliiton silloin esittämiin kustannusarvioihin.

Kun työelämään osallistutaan aiempaa enemmän, verotulot kasvavat, sosiaaliset ongelmat vähenevät ja tulonsiirrot esimerkiksi työttömyyskorvauksina vähenevät.

– Tätä taustaa vasten ajattelimme, että oppivelvollisuuden pidentämisen hyödyt olisivat mittavat. Heikkenevän huoltosuhteen kannalta uudistus on erittäin tärkeä.

 

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin jälkeen on saatu muutakin tutkimusnäyttöä uudistuksen puolesta.

Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Etlan ja Helsingin yliopiston yhteisessä tutkimuksessa todettiin, että heti peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääminen kasvattaa todennäköisyyttä tehdä rikoksia kymmenen seuraavan vuoden aikana.

 

Kunnat helisemässä

Kuntaliittokaan ei kiellä uudistuksen pitkäaikaishyötyjä, mutta opetuksen ja kulttuurin johtaja Terhi Päivärinta huomauttaa, että kuntatalous painii tämän päivän ongelmien kanssa.

Kuntatalous nitisee liitoksissaan ilman koronaakin, eikä toisen asteen koulutuksen rahoitus ole ajan tasalla: amiksilta vietiin pari vuotta sitten 200 miljoonaa euroa, lukioilta automatisoitu leikkuri sivaltaa vuositasolla 100 miljoonaa euroa.

– Vaje on jo nyt niin suuri, että jos kunnille tulee lisävelvoitteita, kuten uudistuksessa tulisi, se alkaa näkyä opetuksen laadussa – tavalla tai toisella, Päivärinta toteaa.

– Tässä mielessä ministeriön laskelmat eivät ole uskottavia.

 

Töitä nuorille – ja opettajille

Työllistyminen on yksi tärkeimmistä näkökulmista uudistuksen taustalla. Noin kuudennes eli noin 10 000 nuorta ikäluokasta ei saavuta työelämän vaatimaa toisen asteen tutkintoa.

Oppivelvollisuusuudistus todennäköisesti lisää toisen asteen opiskelijoiden määrää, minkä pitäisi ammattijärjestön mielestä tarkoittaa myös nykyistä enemmän opettajia, kun halutaan pitää kiinni opetuksen laadusta.

– Kyllä me ajattelemme, että uudistuksella on positiivinen vaikutus myös toisen asteen opettajien työpaikkojen määrään, koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä sanoo

 

Apua koronavaurioihin?

Kuka olisi uskonut, että oppivelvollisuuden pidentäminen voisi auttaa koronan talousvaurioiden korjaamisessa?

Siellä se kuitenkin lepää yhtenä koulutuspoliittisena ehdotuksena ekonomisti Vesa Vihriälän johtaman selvitysryhmän toukokuisessa koronaraportissa.

Koronakriisi luo painetta julkistalouteen. Ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta yhteiskunnan ulkopuolelle. Vihriälä kuitenkin muistuttaa, että oppivelvollisuudessa on kyse koronaa laajemmista toimista.

– Pelkkä peruskoulun päättötodistus ei enää riitä työuraan.

 

Muuttuuko opettajankoulutus?

Opettajankoulutus ei muutu uudistuksessa dramaattisesti. Näin sanovat ammatillisen opettajakoulutuksen koulutuspäällikkö Anu Raudasoja Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.

Raudasoja arvioi, että opettajankoulutuksen järjestäjät saavat helposti hienosäädettyä opintonsa oppivelvollisuusuudistukseen sopivaksi.

Ammattioppilaitoksissa monialainen yhteistyö korostuu Raudasojan arvion mukaan entisestään, mutta tätä opetetaan tuleville ammattiopettajille jo nyt.

Inklusiivisuus amiksissa tarkoittaa sitä, että kaikki opiskelijat ovat tervetulleita ja heille löydetään ohjauksen, tuen ja opiskelijahuollon kautta oma, yksilöllinen opintopolkunsa.

– Tätä tehdään jo, mutta opettajien jatkuvaa täydennyskouluttamista se vaatii, Raudasoja summaa.

 

Miten käy oppimateriaalien laadun?

Vielä muutama viikko sitten luultiin, että opettajat menettäisivät uudistuksessa pedagogisen vapautensa valita oppimateriaalit.

Uudistuksen seurantaryhmälle kerrotun perusteella näyttää kuitenkin siltä, että opettajat saavat edelleen olla mukana valitsemassa laadukkaita oppimateriaaleja, OAJ:n Nina Lahtinen kertoo. Hän edustaa OAJ:tä uudistuksen seurantaryhmässä.

Raha huolettaa silti opettajien ja koulutuksen järjestäjien lisäksi esimerkiksi oppikirjakustantajia, eikä vain oman bisneksen takia.

– Oppimateriaalien hinnasta ei saa tulla määräävä tekijä. Silloin kustantajien ei enää tarvitse kilpailla laadusta, kustannusjohtaja Teuvo Sankila Otavasta korostaa.

Tällä hetkellä jokainen kustantaja pyrkii tekemään markkinoiden parhaan oppikirjan. Kirjoja kehitetään opettajien kanssa yhteistyössä ja testataan kouluissa. Asiakas lopulta päättää, kenen kirja on paras, Sankila avaa kirjakustantajan ansaintalogiikkaa.

Myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksessä Amkessa ollaan huolissaan rahojen loppumisesta.

– Jos rahat loppuvat, koulutuksen järjestäjät voivat joutua säästämään jostain muualta, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu sanoo.

 

Amiksissa osaamispisteelle tuntimäärä

Amiksista ei saisi tulla nuorten säilytyspaikkoja, vaan korkeatasoisen ammattiin kouluttautumisen on jatkuttava Suomessa. Tätä mieltä ovat sekä opettajat että koulutuksen järjestäjät.

OAJ haluaa, että lakiin lisätään vielä opiskelijoille oikeus tukiopetukseen, jotta kaikille olisi ylipäätään mahdollista saada toisen asteen tutkinto, vaikka elämä heiluttaisi.

Onneksi ratkaisuja huoliin haetaan myös muita reittejä. Perusopetukseen säädetään opiskelijalle oikeus tehostettuun opinto-ohjaukseen ja arviointia uudistetaan. Armovitosilla ei jatkossa enää edetä. Ministeriön nimeämä työryhmä on lisäksi uudistamassa perusopetuksen kolmiportaista tukea.

Ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta ollaan myös vakiinnuttamassa 70 prosenttiin, mistä OAJ on tyytyväinen. Laajojen rahoitusleikkausten arpia tämä ei tosin paranna.

 

Eduskunnalle pian matkaavaan lakiesityksen säädökset velvoittaisivat koulutuksen järjestäjää arvioimaan opetuksen ja ohjauksen tarvetta ja määrää sekä kirjaamaan ne opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan.

Samalla säädetään osaamispisteen keskimääräisestä tuntimäärästä. Osaamispisteen lähtökohdaksi tulisi 12 tuntia. Jos tarvitsee enemmän tukea ja opetusta, tuntimäärää nostetaan. Jos taas osaa asian entuudestaan tai etenee opinnoissa oletettua nopeammin, tuntimäärää vähennetään. OAJ kannattaa lämpimästi esityksiä, mutta vaatii, että tuntimäärä olisi 18.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat järjestöt esittävät elokuisessa kannanotossaan huolensa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden heikentämisestä.

Opetusministeri Li Andersson kuitenkin korosti vastaustekstissään, että hallitus ei ole säätämässä opetustuntien määrästä. Asetuksessa on sen sijaan tarkoituksena määritellä tarkemmin opetustuntien määrän arvioinnissa käytettäviä periaatteita. Osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut säilyvät ammatillisen koulutuksen lähtökohtana, Andersson vakuutti tekstissään.

 

Pakkoko motivoi?

Moni saattaa ajatella, että nuoret keskeyttävät toisen asteen, koska eivät vain pysty opiskeluun. Näin pakko ei ratkaisisi mitään.

Etlan Hanna Virtasen laskelmien mukaan kolmannes koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista on itse asiassa ihan keskiverto-oppilaita: keskiarvo yli seitsemän. Keskeyttävien joukossa on huomattavasti sellaisiakin nuoria, joiden osaamisen pitäisi riittää opiskeluun toisella asteella.

Nuoret ovat tutkitusti lyhytnäköisiä. He voivat keskeyttää opintonsa, koska opiskelu on rasittavaa. He eivät välttämättä pohdi, miten päätös vaikuttaa elämään myöhemmin.

Oppivelvollisuusuudistus ei tuo toivottuja mielenterveyspalveluja laajasti koulujen saataville.

– Uudistus saattaa silti pitää koulutuksessa ne nuoret, joita ei juuri nyt huvita. Muita toimia tarvitaan niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, Virtanen summaa.

 

Lue, mitä parannuksia OAJ sai lakiluonnokseen läpi. Seuraa OAJ:n oppivelvollisuuseminaaria verkossa 25.9.2020 klo 9.30:

Voimaan ikäluokka kerrallaan

  • Jos laki menee eduskunnassa läpi, oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen tai kunnes nuori on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon.
  • Toisen asteen koulutus on nuorelle maksuton. Maksuttomat kirjat ja muun materiaalin saa sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.
  • Kaikki toiselle asteelle valmentava koulutus, kuten kymppiluokat ja amiksen valmentava koulutus, yhdistetään yhdeksi koulutukseksi.
  • Uuden oppivelvollisuuslain on tarkoitus voimaan 1.8.2021 alkaen ikäluokka kerrallaan.